Veikkausliigakauden 2025 päättymisestä on aikaa kohta pari viikkoa. Uusi kausi kolkuttelee jo edessä, mutta yksikään joukkue ei pelaajistoltaan ole siihen vielä tässä vaiheessa valmiina.

Veikkausliiga tapaa julkaista kauden aikana kootusti kaikki siirrot niin talven kuin kesänkin siirtoikkunassa. Koostetta kaipailevat ovat toistaiseksi joutuneet jäämään odottavalle kannalle, sillä uutta versiota ei vielä ole näkynyt.

Tälle on toki ilmeinen syynsä. Kun pelaajasiirtosivu Veikkausliigan verkkosivuilla on vielä brändätty työpaikkoja välittävälle yhteistyökumppanille, niin ei näytä kovin iloiselta, jos ja kun listoilla on reilusti enemmän työpaikaltaan lähtöpassit saaneita tai niitä ottaneita kuin uuden työnantajan löytäneitä.

Tämähän tilanne nimittäin on. Veikkausliigaseurojen kanavista on viime viikkoina saatu toistuvasti lukea ”Kiitos sille-ja-sille” -viestejä pelaajille, jotka eivät enää ensi kaudella aiemmassa seurassaan jatka. Jatkosopimuksia on toki uutisoitu myös, mutta uusia pelaajia Veikkausliigaseurat ovat toistaiseksi uutisoineet perin niukasti.

Eli Veikkausliigan siirtomarkkinat ovat tällä hetkellä perin miinusmerkkiset. Lähteviä pelaajia voi jo listata kymmenittäin, tulleiden pelaajien listan saa kasaan kahden käden sormin.

Syitä ja vielä raadollisempi syy

Mitään uutta tämä tilanne marraskuun loppupuolella ei ole, eikä oikeastaan millään lailla ihmeellistäkään. Tulevan kauden joukkueen rakentaminen kun lähtökohtaisesti kulkee neliportaista tietä. Ensin tulevat pelaajat, joiden sopimus jatkuu. Sen jälkeen pelaajat, joiden kanssa neuvotellaan jatkosta – ehkä jopa nopeasti sovitaankin. Kolmantena osin kakkoskohtaan liittyen päätetään, keille sanotaan kiitos ja näkemiin.

Sen jälkeen sitten aletaan kartoittaa sitä, millaisia uusia pelaajia tarvitaan. Toki kaikki nämä asiat kulkevat rinnakkain, mutta maaliin saattamisen osalta järjestys on koko lailla tämä.

Yksi syy taustalla on myös se, että talven siirtoikkuna on Suomessa aika eriluontoinen kuin kesän vastaava. Siirtoikkuna talvella kun aukeaa vasta helmikuun puolella eli virallisesti pelaajasiirtoja ei voi edes tehdä ennen sitä. Toinen erikoispiirre on edelleenkin varsin pitkä pre-season, joka tarjoaa mahdollisuuden testata pelaajia, mihin myös Liigacup tarjoaa sääntöjensä puitteissa erinomaisen mahdollisuuden.

Kiire ei ole myöskään sen takia, että Veikkausliigan joukkueet aloittavat pääsääntöisesti valmistautumisensa tulevaan kauteen toden teolla vasta uuden vuoden jälkeen, vaikka kaikki jollain konseptilla harjoittelevat toki kuluvan vuoden puolellakin – ja KuPS myös pelaa eurocupeja.

Yksi asia päälle on sitten puhtaasti raha. Veikkausliigaseurat eivät pääsääntöisesti varsinaisesti kylve ylimääräisessä mammonassa ja aika yksinkertaista kustannuslaskentaa on havaita, että palkan maksaminen pelaajalle joulukuun alusta alkaen tai maaliskuun alusta alkaen on hiukan eri asia. Sopimusten teolla ei tämän takia välttämättä ole ihan älytön kiire – poikkeuksia toki on, jos pelaajasta on kovempi kilpailu markkinoilla.

Mutta… tilanne tulee taatusti tasoittumaan talven edetessä. Uusia pelaajia on tulossa joka seuraan ja tulijoiden määrä kasvaa samaa tahtia kuin lähtijöiden määrä vähenee. Mielenkiintoiset kuukaudet ovat edessä ennen kuin voi isommin lähteä arvioimaan voimasuhteita tulevalle kaudelle.