Jacob Friisin aikakausi Huuhkajien päävalmentajana alkaa perjantaina Maltalla. Tanskalainen on esiintynyt erittäin uskottavasti, sympaattisesti ja huumorintajuisesti mediassa – ja laajasti. Friis selvästi kiinnostaa, tietysti myös se, millaiset Huuhkajat Friisin hautomosta putkahtaa.
Untuvikkoja ei juurikaan nähdä, sillä Friisin valinnat osuivat kokeneeseen kaartiin. Ensikertalaisia on mukana vain yksi, Ville Tikkanen. Pikkuhuuhkajiin mahtuisi ikänsä puolesta mukaan yksi pelaaja, Matti Peltola, mutta hän on jo vakiintunut isojen pöllöjen pelaaja. Mika Lehkosuo korosti tätä jo joukkueiden julkaisutilaisuudessa ja ikään kuin sinettinä asialle Palloliitto tiedotti Peltolan olevan joukkueen kapteeniston jäsen. Eli täysverisestä Huuhkajasta on kyse, joten Peltolan suhteen voidaan spekulaatio siitä, kummassa maajoukkueessa Peltola kesäkuussa pelaa, lopettaa tähän.
Kun Friis on vielä antanut ymmärtää, että Peltolalle on kaavailtu isoa pelillistä roolia, asia vain vahvistuu. Ja varmasti tämän logiikan kautta Friis ei valinnut mukaan muita Pikkuhuuhkajia: Peltolan hän näkee potentiaalisena avauksen miehenä, mutta muut Pikkuhuuhkajat enemmänkin haastajina.
Friis on muutamankin kerran vakuutellut, että hän valitsi mielestään parhaan mahdollisen joukkueen Maltaa ja Liettuaa vastaan. Tämän voisi varmaankin lukea enemmän niin, että hän valitsi näkemyksensä mukaan parhaan mahdollisen joukkueen mahdolliseen avauskokoonpanoon. Tämä olisi varsin järkevää, sillä pitkässä juoksussa pelaajia kehittää ilman muuta pelaaminen isommassa roolissa Pikkuhuuhkajissa ja erityisesti EM-lopputurnauksessa. Tomas Galvez sanoi jopa suoraan haastattelussamme, että hänen on seurajoukkuekautensa huomioiden järkevämpää olla tässä maajoukkueikkunassa Pikkuhuuhkajissa.
Muutokset syksyllä?
Onkin hyvin mahdollista, että syksyllä nähdään erilainen kokoonpano kuin nyt. Ei välttämättä avauskokoonpanossa, mutta isompi määrä nimilistalla. Tuolloin Pikkuhuuhkajien EM-kisat ovat ohi eikä päällekkäisyyttä enää ole. Sikäli väistämättä edessä olevan nuorentamisen oikeampi mittari on syksy. Silloin nähdään, mikä on monivuotisen sopimuksen tehneen Friisin pitemmän ajan ajatus Huuhkajista.
Kahdessa ensimmäisessä pelissä Suomi on ennakkosuosikki, vaikka vieraskentällä pelit alkavatkin. Kun miettii tulevia otteluja, on hyvin ilmeistä, että kentällä nähdään paljon kokeneita pelaajia. Kokeneet pelaajat ovat kuitenkin pitkälti hoitaneet jo Markku Kanervan aikana pienemmät maat kumoon. Kun pienemmillä mailla tarkoitetaan Nations Leaguen C- tai D-liigalaisia, Kanervan tilasto oli lopulta erinomainen. Ja näissä peleissä tuli kokemuksen merkitys esiin. Ei jalkapallomaailma ole niin paljoa lyhyessä ajassa muuttunut, ettei resepti voittoon olisi jotakuinkin sama.
Friisin mediaesiintymisissä on näkynyt hyvä itseluottamus, tyytyväisyys joukkueen henkeen ja valmiustilaan. Hän on myös tuonut esiin sen, että hän on aistinut, että pelaajilla on todella kova näyttöhalu. Vimma osoittaa, ettei Huuhkajat ole niin heikko kuin vuoden 2024 tulokset olivat.
Kasvot halutaan pestä
Tätä kautta voisi projektin alkua kutsua hyvin teemalla ”Kerran vielä, pojat”. Monta vuotta yhdessä pelanneet ja paljon kokeneet pelaajat ovat taas yhdessä ja aivan varmaa, että he haluavat myös olla mukana kääntämässä joukkueen kurssin. Se, ettei ainutkaan pelaaja lopettanut maajoukkuetasolla synkän syksyn jälkeen – vaikka joukkueessa on useampia perheellisiä yli 30-vuotiaita pelaajia – kertoo juuri tästä. Lopettaminen ei varmastikaan tuntunut houkuttelevalta ratkaisulta kuuden ottelun tappioputken jälkeen.
Nyt on tilaisuus osoittaa, että Jacob Friisin luotto kokeneisiin sotaratsuihin on ollut oikea ratkaisu. Vastuu on ikään kuin heitetty myös pelaajille.
Perjantaina nähdään, missä mennään ja miten uudet opit on omaksuttu. Ja erityisesti se, millaisella ilmeellä tuloksellisesti siipi maassa syksyllä lentäneet Huuhkajat lähtevät MM-karsintaurakkaansa.
Panu Markkanen
