Jacob Friisin aikakausi alkoi voitokkaasti. Kolme pistettä tuli plakkariin vierasottelusta Maltaa vastaan. Oliko peli Suomelta hyvä? Ei ollut. Oliko se odotuksien mukainen? Ei ollut. Tuliko tulos? Kyllä tuli.
Ja tuli muuten jotain muutakin.
Kun Markku Kanerva aloitti oman virallisen päävalmentajauransa 2018, Suomi kohtasi Abu Dhabissa Afrikan mestaruusturnaukseen valmistautuneen Marokon. Pelissä Suomi oli täysin jyrän alla, täydessä pyörityksessä. Mutta Juhani Ojalan maalilla Suomi voitti 1-0.
Tuon voiton merkitys oli paljon suurempi kuin voitaisiin arvioida sen mukaan, että kyseessä oli vain ”talvimaaottelu”. Se nimittäin katkaisi Hans Backen aikakauden synkeän putken. Backen aikana pelattiin koko vuosi ilman voittoja ja se lopulta maksoi ruotsalaiselle nupin. Kanerva otti avauspelistään voiton – ei todellakaan kauniilla pelillä vaan onnekkaalla voitolla paremmasta joukkueesta.
Nyt kävi tavallaan samalla lailla: Suomen peli oli heikkoa, Huuhkajat oli onnekas, mutta loppujen lopuksi tilille tuli kolme pistettä.
Oliko kyseessä siis heikko alku? Ei, sillä nyt oli tärkein asia saada pari kiusallista putkea poikki. Huuhkajat oli palannut viimeiset kuusi ottelua tappioputkessa. Elintärkeitä nollapelejä ei tullut ainuttakaan koko vuoden 2024 aikana. Nyt tappioputki katkesi ja omissa pysyi nolla. Ihan sama, millä tavoin. Vähän ajan kuluttua harva edes muistaa, miten kehno Suomen peliesitys oli Friisiin avausottelussa, koska tilastoihin jää vain faktat: voitto ja nollapeli.
Ennenkin oltu onnekkaita
Otsikot luonnollisesti kirkuvat Huuhkajien heikkoa esitystä, siihen tämänkin tekstin otsikko viittaa, ja joukkue on esityksellään ne haukut ansainnut. Tärkeimmät asiat, jotka perjantaina Maltalla oli tarjolla, olivat kuuden ottelun tappioputken katkeaminen ja voittojen tielle palaaminen. Se toteutui, joten loppujen lopuksi ei ole juurikaan väliä, millä tavoin se tapahtui.
Asiantuntija Mehmet Hetemaj muistutti Kymppipaikan haastattelussa eilen, miten Kanerva aloitti ensimmäisen “oman” rupeamansa kilpailullisten otteluiden merkeissä. Kansojen liigassa tuli syyskuussa 2018 vastaan Unkari, ja Suomi voitti Tampereella 1-0 oltuaan rehellisesti täydellisessä mankelissa lähes koko ottelun ajan.
Siitä alkoi joka tapauksessa Kansojen liigassa voittoputki, joka alusti lopulta EM-lopputurnaukseen päättyneen tarinan. Kukaan ei osaa sanoa, johtaako tämän samanlaiseen menestykseen, mutta silti olisi tärkeää nostaa esiin pääpointit: voitto ja se, ettei Suomen verkko heilunut. Nimittäin nollapelien pelaaminen on ollut moderneille Huuhkajille tie voittoihin.
Parantaa pitää – ja paljon
Toisaalta ei ole syytä myöskään liian isoihin fanfaareihin. Marokko-voitto tuli talven alussa, Kansojen liiga alkoi seuraavana syksynä. Aikaa oli jonkin verran miettiä eri asioita. Nyt sitä luksusta ei ole. Maanantaina on vastassa Kaunasissa Liettua.
Ennakkoarvioiden mukaan Liettua on vahvempi kuin Malta. Kun Maltan kanssa oli niin paljon vaikeuksia kuin oli, Friis joutuut tekemään valmennuskuntansa kanssa töitä parin seuraavan päivän aikana oikein urakalla. Jos esitys ei parane selvästi Vallettan suorituksesta, turpiin tulee niin että raikaa. Tietyn varoituksen Liettua antoi pitämällä vahvan Puolan tilanteessa 0-0 81. minuutille asti. Vasta siinä vaiheessa Robert Lewandowski, kukas muu, teki ottelun ratkaisumaalin.
Mikä on lopulta merkittävin seikka, ellei voitto? Tässä tilanteessa ei mikään muu. Kuten kaikki näkivät, ei peli kovin nättiä ollut, mutta lopulta Huuhkajat nappasi voiton. Se, että voitot alkaisivat tulla ylivoimaisilla esiyksillä, on utopiaa. Huuhkajat on haastaja, kun puhutaan paikasta MM-lopputurnaukseen.
Kovin monta kertaa haaveet ovat kaatuneet jo ensimmäiseen otteluun. Nyt näin ei käynyt. Kolme pistettä kirjattiin Huuhkajien plakkariin. Kamalalla pelillä, mutta silti. Sarjataulukoissa ei ole omaa saraketta sille, miten hienoa peliä on pelattu. Pääsarake on saaduille pisteille ja niitä on Huuhkajilla tällä hetkellä maksimimäärä.
Eikö siitä kannattaisi olla edes varovaisen tyytyväinen, varsinkin, kun takana oli kuuden ottelun tappioputki? Oikeasti, kyllä pitää. Maanantai-iltana voidaan sitten arvioida huomattavasti paremmin sitä, missä karsintalohkossa mennään.
Silloinkin on kuitenkin ihan sama, millaisella pelillä pisteet tulevat kotiin, kunhan ne vain tulevat. Se on kuitenkin ainoa asia, jolla on merkitystä, jos lopputurnauspaikasta haaveillaan.
Panu Markkanen
