FF Jaro on tällä hetkellä Suomen kiihkein jalkapallokaupunki. Uusi stadion on nostanut futiskuumeen normaaliakin suuremmalle liekille. Se on paljon, sillä Pietarsaaressa eletään ja hengitetään jalkapalloa ihan normaalioloissakin. Kuumetta ei myöskään laske se, että Jaro on ollut ehdottomasti kauden suurin positiivinen yllättäjä. Varma putoaja nimittäin taistelee paikasta ylempään loppusarjaan. Jaroa ei kannata laskea ulos edes siitä saavutuksesta.

Mikään ei ole varmaa, etenkään sarjapaikka tämän kauden Veikkausliigassa. Ennätyksellisen tasaisen häntäpään järjestys voi vaihdella kierroksesta toiseen. Kun AC Oulu ja KTP ajoivat kiinni takamatkansa, on tarjolla todellista draamaa, jonka panokset ovat suuret – sadat tuhannet eurot, jotka kilahtavat kassaan, jos Veikkausliigapaikka säilyy.

Jaro pääsi tähän kerhoon pudottamalla FC Lahden viime myöhäissyksynä. Kovin moni ei kuitenkaan uskonut silloin – eikä ennen kauden alkuakaan – että Jaro pääsisi kovin pitkään nauttimaan suomalaisittain suurista rahoista. Jaro oli nimittäin melkoisen maltillinen siirtomarkkinoilla. Mutta samaan aikaan fanaattisessa jalkapallokaupungissa näytettiin, että laatu voi korvata määrän. Nousijajoukkueelle kauden alku on normaaliakin tärkeämpi. Joukkue tarvitsee hyvän lähdön, jotta menestyminen, tai säilyminen, on mahdollista. Sellaisen Jaro sai, koska joukkue oli alusta alkaen hyvin sitoutunut ja asenteeltaan erinomainen.

Kun tähän lisättiin kaksi kultakimpaletta, startti oli erinomainen. Kerfala Cissoko on keikkunut maalintekijätilaston kärkipäässä tai kärjessä lähes koko kauden. Keskikentällä piti komentoa alkukauden Manasse Kusu, lainapelaaja Allsvenskanista.

Kusun pätkäsopimus loppui ja mies lähti takaisin Ruotsiin. Kerfala Cissoko hankkiutui pelikieltoon. Cissokon pelikiellon aikana Jaro pelasi kaksi huipputärkeää peliä: ensin uuden stadionin avausottelun Pohjanmaan derbyn hengessä Vepsua vastaan ja sitten häntäpään kuuden pisteen kamppailun AC Oulua vastaan lauantaina. VPS-pelistä tuli piste, Oulusta kolme. Voi vain kuvitella, kuinka paljon se nostaa joukkueen pelaajien itseluottamusta, että isoja tuloksia pystyy tekemään ilman Cissokoa.

Lisäbonuksena selvisi, että myös Kusu on pian muiden kiusana, sillä Jaro sai miehen takaisin loppukaudeksi. Jaron kommenttien mukaan muitakin kiinnostuneita oli eikä ihme – mutta tämä oli jälleen yksi esimerkki siitä, millainen vetovoima sympaattisella pikkukaupungin yhteisöllä on. Kusu nimittäin selvästi halusi pelata nimenomaan Jarossa loppukauden.

Cissokon siirrosta muualle on puhuttu paljon. Tarjoukset ovat olleet erinäisten tietolähteiden mukaan juuri niin tuntuvia kuin julkisuudessa on puhuttu. Varmasti niillä hinnoilla Jaro olisi kasvattanut kassaansa, mutta Cissoko ei itse halua lähteä Jarosta mihinkään. Perhesyyt toivat miehen Jeppikseen ja perhesyyt myös pitävät hänet siellä todennäköisesti loppukauden. Ellei sitten jotain ufoluokan uutta tarjousta isketä pöytään. Jaro-sydän sykkii Cissokolla varmasti, mutta todennäköisesti vähän maallisempia syitäkin on olemassa. Hänen sopimuksensa nimittäin loppuu tähän kauteen ja jo nyt hän on voinut neuvotella kenen kanssa tahansa ensi kaudesta. Tai jopa tehdä sopimuksen, vapaana pelaaja. Tässä tapauksessa hän pystyy helposti määrittämään mukavan lisäsiivun palkkaansa oletetusta siirtosummasta, jota ei vapaana pelaajana tulevan seuran tarvitse maksaa.

Ja onhan sekin pieni mahdollisuus olemassa, että Cissoko jatkaisi Jarossa. Tällöin ainoa järkevä selitys asialle olisi, että hän tuntee Pietarsaaren kodikseen ja kaupungin huikean jalkapallobuumin, jonka rakentamiseen hän on itse vahvasti osallistunut. Todennäköisesti kuitenkin mennään, kuten jalkapallomarkkinat määrittelevät. Kiitos ja näkemiin, uudet haasteet kutsuvat.

Tämä on toki täysin normaalia jalkapallobisnestä eikä Jaron vika. Kaikella on hintansa. Vaikka Cissoko menisi eikä Kusun tasoista keskikenttäpelaajaa löytyisi ensi kaudelle, Jaro jatkaa vahvaa elämäänsä tärkeänä osana kaupungin identiteettiä ja ylpeyden aiheena. Tämä ei tule muuttumaan mitenkään, ei ole muuttunut kymmeniin vuosiin.

Ensi viikonloppuna Pietarsaaren uusi stadion myydään todennäköisesti jälleen loppuun. Vieraaksi tulee toinen perinteinen jalkapallokaupunki, toinen paikkakunta, jossa eletään ja hengitetään jalkapalloa, nimittäin Haka. Isoissa ongelmissa oleva Haka ei voisi joutua pahemmassa tilanteessa Pietarsaareen. Pisteitä ei ole tullut, valmennus on vaihtunut, pelaajat taistelevat itseluottamuksen kanssa ja uusia asioita ajetaan sisään.

Jaro on sen sijaan nosteessa. Oli huikeaa nähdä Jaron kannattajat iloitsemassa yhdessä pelaajien kanssa Oulusta tulleen taisteluvoiton jälkeen. Oulu oli varmastikin monella mittarilla parempi joukkue, mutta Jarolla oli suurempi hinku voittaa. Pitää myös muistaa, että vaikka joukkue on jo pelannut uudella stadionilla, Cissoko ja Kusu eivät ole.

Heille ottelu Hakaa vastaan on avausottelu ja hemmetin panoksellinen sellainen. Jos Jaro voittaa, jää Haka kuusi pistettä eli turvaväli kasvaa alaspäin. Ja todennäköisesti piste-ero kuuden parhaan joukkoon ja ylempään loppusarjaan jatkaa kaventumistaan.

Jos Jaro sinne lopulta yltäisi, olisi kyseessä yksi Veikkausliigan modernin historian komeimmista ja yllättävimmistä tarinoista.