Mika Lehkosuon johtama 21-vuotiaiden maajoukkue pelaa tositoimiin EM-karsintojen merkeissä. Pikkuhuuhkajat ovat loistavissa asemissa omassa karsintalohkossaan ja mikäli täydellistä romahdusta ei tule, asemat ovat vielä paremmat maaliskuun ottelujen jälkeen.

Suomi on karsintalohkon kakkosena, viisi pistettä Espanjaa perässä. Ennakkosuosikki Espanja eteni koko syksyn voitokkaasti, tosin puhdas peli oli todella lähellä tahriintua Pikkuhuuhkajien edessä Espanjassa. Huolimattomuus ja epäonni riistivät lopulta sensaatiomaisen tuloksen Suomelta ja Espanja on karkumatkalle.

Kotiottelu Espanjaa vastaan on vielä edessä, eikä Espanjan meno muutenkaan supervakuuttavaa ollut. Hekin voivat kärsiä budjetoimattomia pistemenetyksiä ja sitä kautta Espanjan vierailu Suomeen voi olla ratkaiseva suoran kisapaikan suhteen. Mutta kakkosijakin, jossa Suomi on todella hyvin kiinni, voi viedä suoraan kisoihin. Kakkospaikka toisi joka tapauksessa paikan jatkokarsintoihin, joiden kautta Lehkosuo ja kumppanit etenivät edellisenkin kerran kisoihin.

Kakkossija vaatii joka tapauksessa sitä, ettei lipsahduksia saa tulla. Tulevassa ikkunassa Suomi kohtaa vieraissa San Marinon ja kotona Kyproksen. Kumpikin tulevista vastustajista joutui ”maximum attackin”, joukkueen teeman mukaan, jalkoihin ja Pikkuhuuhkajat takoivat maaleja. Nyt pitää tahdin olla sama – on täysin selvää, että kumpikin näistä maista pitää voittaa ilman venymistä. Pikkuhuuhkajat on tulevissa peleissä ylivoimainen ennakkosuosikki.

Kun nämä pelit hoidetaan, siirtyvät ratkaisut syksylle. Kesäkuussa ei pisteistä pelata, mutta syyskuun lopussa ja lokakuun alussa Suomi kohtaa päävastustajansa. Ensin Espanjan Tampereella ja sitten Romanian sekä Kosovon vieraskentillä.

Maaliskuun ottelut, yhtään väheksymättä vastustajia, sekä kesän tapahtumat valmistavat syksyn suurotteluihin. Vaikka Pikkuhuuhkajien permanentti on kohtuullisen vakiintunut, tapahtuu joukkueen pelaajistossa paljon. Nyt julkaistusta joukkueesta useampi pelaaja pelaa vielä Veikkausliigassa, syksyllä voi tilanne olla toinen. Sitä kautta esimerkiksi vastuut seurajoukkueessa voivat vaihtua. Esimerkkinä vaikkapa Otto Ruoppi, joka pelaa valtavassa roolissa KuPS:ssa, mutta onko rooli mitenkään sama ensin syksynä Mainzin pelaajana?

Toinen muuttuja on varsinaiset Huuhkajat. Tällä hetkellä Huuhkajissa on kaksi pelaajaa, Juho Lähteenmäki ja Samuli Miettinen, jotka voisivat Pikkuhuuhkajissa pelata. Mutta toisaalta Pikkuhuuhkajissa on pelaajia, jotka ainakin periaatteessa voisivat mainitun kaksikon lisäksi Jacob Friisin joukkueessa. Esimerkkeinä Ruoppi, Matias Siltanen sekä Huuhkajien mukana jo aiemmin olleet Tomas Galvez, Juho Talvitie sekä Adrian Svanbäck.

Pikkuhuuhkajilla on joka tapauksessa jälleen erittäin laadukkaat karsinnat menossa. Viime karsinnoissa Lehkosuo ja kumppanit katkaisivat pitkän arvokisattoman putken, nyt halutaan jatkumoa. Lehkosuo itse totesi viikon takaisessa tiedotustilaisuudessa suoraan, että tavoite on mennä kisoihin.

Eikä muuta tavoitetta voi olla. Joukkueen laatu on jälleen erinomaisen hyvä, asenne kohdallaan ja pelaajien halu edustaa Suomea kova. Mahdollisuudet on yhä mihin tahansa – kunhan ei vain lipsahda niissä otteluissa, jotka on pakko voittaa.

Kuten kaksi seuraavaa peliä.