HJK:sta on muodostunut yleinen sylkykuppi. Massamedia ruotii kaikkea HJK:n tekemistä suurennuslasin kanssa, kriisejä pukataan sieltä ja täältä. Veikkausliigan kärki karkaa ja, europelit ovat tältä kaudelta paketissa. Eikä seuraavasta valmentajastakaan ole tietoa, saati siitä, onko Miika Nuutinen yhä väliaikainen päävalmentaja vai oikein virallinen? Pelaajapuolella on hiljaista, sisään ja ulos.
Nyt ollaan todettu, että Teemu Pukki ei ole entisensä ja Alex Ring on puhki. HJK:n nuoret kotimaiset ”ihmepojat” eivät olekaan ihmepoikia, kun mitataan vaikka Ilvekseen. Juuri tällä hetkellä HJK:n tulokkaista kovin harva, jos kukaan, mahtuisi Ilveksen avaukseen. Interin ulkomaalaisia ihaillaan syystä, Klubin ulkkarit ovat enimmäkseen ynnä muuta -tavaraa. Ylin seurajohto ei ymmärrä mitään, urheilujohto vielä vähemmän ja valmennus on kujalla – kovien vastustajien päänahkoja ei ole kuin SJK:n voittaminen ja sekin SJK oli käytännössä kakkosjoukkue. Maalivahtitilannekin on sekaisin, ykkösvahti ei huhujen mukaan tykännyt penkkikomennuksesta, joten hän ei siellä tärkeässä Inter-pelissä ollutkaan. Eikä unohdeta Petri Vuorisen superhankintaa, kuvasta täysin kadonnutta Cheikh Sidibeä.
Uudeksi valmentajaksi huudettiin mediassa Vesa Vasaraa, kunnes Inter todennäköisesti päätti tehdä ”hallitun vuodon” ja kertoa, ettei Vesa Vasara mene Klubiin. Ja sen jälkeen saatiin uusi otsikkokierros siitä, ettei Vesa Vasara olekaan HJK:n seuraava valmentaja. Tosin ei kukaan asianosainen ole kommentoinut mitään. Ei HJK:sta, ei Interistä eikä itse Vasarakaan. Kuka siis tietää, missä oikeasti mennään ja mihin ollaan menossa?
Edellä ollut räntti on tietynlainen kooste siitä, mitä kaikkea HJK:n ympäriltä on kirjoitettu mediassa ja somessa. Oikeasti alkaa käydä sääliksi kotoista suurseuraa, sillä tuntuu, etteivät he yhtäkkiä osaa tehdä yhtään mitään. Paitsi talouspuolella menee vähintäänkin ok, eikä pitkästä mestaruusputkestakaan ole kovin pitkää aikaa. Eikä eurocup-menestyksistä.
Toki HJK on itse tilanteen aiheuttanut olemassa Suomessa ylivoimainen markkinajohtaja. Se seura, jolla on asiat kunnossa ja pokaaleita tulee vaikka millä mitalla. Kun kotipaikka on vielä Helsinki, sama kotikaupunki kuin massamedialla, HJK saa turpiin aina isoilla kertoimilla. Ansaitsi tai ei. Kun menee heikosti, lunta tulee tupaan joka suunnasta.
Kyllä, Klubissa on sekoiltu viime aikoina raskaasti, ja laiva on ollut ulapalla. Edellinen, ainakin ulospäin, stabiililta näyttänyt vaihe oli Toni Koskelan valmennusjakso, joka päättyi kaksi vuotta sitten. Koskela savustettiin ulos sisältä ja ulkoa. Vaiheita on tämän jälkeen ollut paksun romaanin verran, eri käänteineen. Tietysti HJK:ssa on aina tiedostettu oma hyvyys, klubilaisuus, joka näyttäytyy jonkinlaisena ylimielisyytenä ainakin maaseudulla. Eikä sitä ole edes yritetty peitellä – HJK:n entinen toimitusjohtaja piti puhelimessaan vuosikausia vastaajaviestiä, joka päättyi jotakuinkin ”muistathan, että HJK on Suomen johtava jalkapalloseura”.
HJK on HJK, omien odotustensa ja itse menestyksellä luodun maineensa vanki. Eikä Klubia pidä koskaan laskea ulos mistään. Se, että tulee turpiin Interiltä kotona reilusti, ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö Töölössä voida vielä juhlia mestaruutta syksyllä. Eikä sitä, etteikö HJK voisi voittaa jo ennen Veikkausliigakauden päätöstä Suomen Cupia ja varmistaa sitä kautta paikan europeleissä ensi kaudeksi.
Sarjan osalta tilanne on se, että eroa Interiin on kahdeksan pistettä. Se kuulostaa paljolta, mutta tälle kaudelle uusittiin sarjasysteemi, jonka myötä ylempi loppusarja pelataan kaksinkertaisena. HJK:lla on siis vielä kaksi ottelua Interiä vastaan jäljellä ja voittamalle ne, Klubi voisi ottaa Interiä kuusi pistettä kiinni.
Tietysti myös runkosarjasta on vielä pelaamatta herkullisia kärkipään välisiä kamppailuja, kuten ensi maanantain HJK-Ilves. Sen jälkeen runkosarjassa on jäljellä kolme peliä ja HJK:lla vastassa Haka, IFK Mariehamn ja KTP – eli todennäköiset yhdeksän pistettä. Jos nyt peilataan Interiin – kuten nyt täytyy, koska HJK:n ainoa tavoite on mestaruus – on heillä jäljellä runkosarjassa vielä Ilves ja KuPS sekä VPS. Ainoa ennakolta ”helppo” ottelu on Oulua vastaan.
Sen ovat vuodet opettaneet, että olisi emämunaus laskea HJK kokonaan ulos mestaruustaistelusta ennen kuin se on matemaattisesti varmaa. Niin monta kertaa joukkue on sillasta noussut. Nyt se on toki vahvasti sillassa, mutta ei vielä selätettyinä.
Eikä Teemu Pukkikaan tule toista kertaa missaamaan sellaisia paikkoja kuin hän maanantaina teki. Eikä HJK:n kauden päättävän joukkueen kokoonpano tule olemaan sama kuin maanantaina Interiä vastaan oli. Muutoksia tulee tapahtumaan.
Juicea mukaillen – hautajaiset seis, vainaja puuttuu. Klubissa henki pihisee vielä, vaikka turpaan tulee juuri nyt joka paikasta.
Näkökulma: Panu Markkanen