Naisten EM-lopputurnaus päättyi Englannin mestaruuteen ja näin hallitseva mestari piti pintansa, vaikka harva olisi tähän uskonut vielä lopputurnauksen alkaessa.

Englanti oli toki yksi ennakkosuosikeista, mutta ei varmasti kovinkaan monen papereissa mestarisuosikki numero yksi. Avausottelu Ranskaa vastaan lohkovaiheessa ei ainakaan nostanut Englannin osakkeita – joukkue oli täysin altavastaaja avausjaksolla ja vaikka toinen jakso oli parempi, tappio avausottelussa oli melkoinen isku.

Englanti nousi ja kaatoi Hollannin toisessa lohko-ottelussaan hämmentävästi 4-0 ja samalla vauhdilla kaatui Wales vielä murskaavammin lohkon päätöskamppailussa. Paikka puolivälieriin oli varmistettu, Englanti antanut myrskyvaroituksen, mutta silti. Puolustava mestari ei edelleenkään ollut se suurin ennakkosuosikki.

Kotimatka siinteli jo Englannille puolivälierässä, kun Ruotsi iski heti alkuun johtomaalin ja tuplasi johtonsa jo avausjakson puolivälissä. Sitten nähtiin jotain, mikä lopulta johti mestariksi kruunaamiseen. Englanti ei taipunut, vaan nousi väkisin takaa tasoihin pitkälti vaihdosta kentälle saatujen lisävoimien avulla ja vei lopulta jatkopaikan rangaistuspotkuilla.

Entä sitten välierä? Italia johti Englantia vastaan avausjakson jälkeen ja oli jo toinen jalka finaalissa. Englanti tuli tasoihin lisäajalla – vaihtopelaajien voimin jälleen – ja lopulta sinetöi finaalipaikan jatko-ottelun viime hetkien maalilla. Eikä pilkun sisään pamauttanut Chloe Kellykaan ollut avauksen pelaaja.

Espanjan tie finaaliin oli helpompi ainakin minuuttien valossa. Englanti oli joutunut tahkoamaan kaksi 120-minuuttista jatkopeleissä, mutta tuntui saaneen niistä vain lisäuskoa. Finaalin kaava oli sitten kuin Englannin käsikirjasta – toki sellaisesta, jota ei oltu etukäteen kirjoitettu.

Espanja hallitsi avausjaksoa ja meni ansaitusti johtoon, mutta Englanti tuli jälleen, tasoitti toisella jaksolla, piti rivinsä tiiviinä jatko-ottelua myöten ja lopulta hoiti homman 11-metrisissä maalivahti Hannah Hamptonin noustua suureksi sankariksi.

Oliko Englanti lopputurnauksen paras joukkue? Perustellusti voisi varmasti sanoa ei, mutta tulokset eivät valehtele. Englanti oli vahva juuri silloin kun otteluita ratkaistiin ja päävalmentaja Sarina Wiegman käytti erinomaisesti pelaajistoaan laajalla rintamalla. Englannin mestaruus ei ehkä ollut näyttävän jalkapallon voitto, mutta voittavan jalkapallon voitto se oli ja siitä loppujen lopuksi on kuitenkin kysymys.