Jysähti iso uutinen. Kuningas Jari Litmanen on palaamassa pelikentille ja nimenomaan pelaajana. Tallinnan Kalevin kolmosjoukkueen pelaajana eli ei varsinaisesti huipputasolle, mutta pelaaminen omien poikien kanssa on varmasti sellainen houkutus, johon peliuransa päättämistä pantannut kaikkien aikojen suomalaispelaaja syttyy.

Koska Litmanen tulee pian jakelemaan maagisia syöttöjään Viron sarjassa, kannattaa miettiä asiaa vähän laajemmin. Litmanenhan ei ole lopettanut koskaan jalkapalloa. Kuten hän on omassa elämänkerrassaan todennut, hän suhtautuu jalkapalloon samalla tavalla kuin brassipelaajat. Aina löytyy paikka ja taso, josta rakasta lajia voi pelata. Iästä ja kunnosta riippumatta.

Ja Litmanenhan on erinomaisessa pelikunnossa. Hän on osallistunut säännöllisesti eri seurojen tähdistö- ja legendaotteluihin, kun sai selätettyä pitkän ja raskaan long-covidin. Rakastettu supertähti on nähty niin Ajaxin kuin Liverpoolin pelipaidoissa ja monessa muussakin jättitilaisuudessa, jossa takavuosien tähtiä arvostetaan siten, kuin heitä kuuluukin arvostaa.

Ennätyshommiin?

Kun mennään pohdintaketjua eteenpäin, Jari Litmanen olisi juuri se henkilö, jonka pitäisi poistaa suomalaisen jalkapallon suurin häpeäpilkku. Vuorineuvos Martin Saarikangas päätti pönkittää omaa egoaan osallistumalla TPS:n paidassa Veikkausliigan otteluun. Markkinointi- ja pr-jutuksi suunniteltu ”markkinointitempaus” meni täysin munille, mutta sillä oli valitettavan pitkät seuraukset.

Vaikka Saarikankaan pelaaminen oli (huono) vitsi, on tämä kyseinen henkilö edelleen yhden pääsarjatason ennätyksen haltija. Saarikangas on nimittäin kautta aikojen vanhin pelaaja, joka on pääsarjatasolla jalkapalloa pelannut.

Tämä on suunnaton häpeä ja farssi, joka pitäisi pyyhkiä historian kirjoista pois. Olkoonkin, että operaatio vaatisi tietynlaista lajin väheksymistä, mutta silti se, että Saarikangas ”komeilee” tilaston kärjessä, on karmea asia. Pitäisi olla jo kollektiivisesti jalkapalloväen tavoite, että jääkiekko- ja bisnesmies Saarikangas, jolla olivat pelihousut väärin päin jalassa, saadaan pois tilastoista. Todennäköisesti jopa hänen tutkaparinaan tuon kolme unohtumatonta minuuttia TPS:n keskikentällä pelannut nykyinen Palloliiton pääsihteeri Marco Casagrande olisi samaa mieltä.

On silti vain yksi keino, miten Saarikankaan naurettava ennätys saadaan pois aikakirjoista. Se on tietysti se, että joku pelaa vielä iäkkäämpänä kuin Saarikangas pelasi. Olisiko vaihtoehtona Litmanen, joka tuskin on neljän vuoden kuluttuakaan lopettanut pelaamista? Voitaisiinko kollektiivisesti sopia, että tuon mainitun neljän vuoden jälkeen katsotaan joukkue ja tilanne, jolloin Kuningas tulee ja pelaa pari minuuttia, jotta saadaan Saarikangas sinne mihin hän jalkapallomaailmassa kuuluu – roskakoriin.

”Parempaa” kikkailua?

Vaikka kyseessä olisi kikkailu, olisi kikkailun tulos joka tapauksessa parempi kuin nykyhetki. Tilastoja olisi hieno seurata, jos ykkösenä olisi ykkönen: Litmanen. Mies joka ansaitsee joka ainoan palkinnon, jonka Suomessa voi jalkapallossa saada.

Jo siksi kannattaa jo nyt painaa mieleen, että pian olisi aika, jolloin Jari Litmanen pelaa Veikkausliigassa ne minuutit, joilla tilastot saataisiin suotuisiksi sellaiselle pelaajalle, joka historian kirjoihin ansaitsee jäädä. Jari Litmanen, jatka siis uraasi vielä neljä vuotta, ainakin. Ja tee sitten meille jalkapallon ystäville palvelus.

Näkökulma: Panu Markkanen