Gnistan tiedotti keskiviikkona, että Jussi Leppälahti jatkaa joukkueen valmentajana myös seuraavat kaksi vuotta. Tämä tieto ilahdutti varmasti joukkueen faneja, mutta myös neutraaleja jalkapallon ystäviä ympäri Suomea. Leppälahti on nimittäin tuonut hienosti väriä Veikkausliigaan niin kentällä tapahtuneiden asioiden kuin esiintymisensä kautta.
Samalla tiedote tarkoitti sitä, että alusta lähtien hyvin omituiselta tuntunut valmentajavivutus on työnnetty roskakoriin. Leppälahden oli määrä olla ”väliaikainen” ratkaisu ennen kuin seuran urheilujohtaja Jarkko Jokiranta ottaa valmennusvastuun. Nyt suutarit pysyvät lestissään – Leppälahti valmentaa, Jokiranta johtaa. Sekava asetelma selkiytyi välittömästi.
IF Gnistan nousi Veikkausliigaan kaudelle 2024. Nousun takana oli Joonas Rantanen, nykyinen Ilveksen päävalmentaja. Ja tietysti myös Honka, joka keikahti nurin Gnistanin tieltä. KTP:n Veikkausliigaan nostanut Leppälahti oli saanut Kotkasta mennä, mutta Oulunkylässä mieheen luotettiin. Jo nimitysvaiheessa arveltiin, että Leppälahti tuo oman pelifilosofiansa vahvasti ”lähiöfutiksen” nimiin vannovaan seuraan sekä lisää samalla ”Kipinälle” tärkeää yhteisöllisyyttä.
Alkukausi ei kuitenkaan ollut, nimekkäistä vahvistuksista huolimatta, ruusuilla tanssimista. Helsingin seudun toriparlamenttipöydissä jopa tiedettiin, että kesken kautta Leppälahdelle kaavailtiin korvaajaa, hyvinkin vakavasti. Menestys ei ollut toivotun mukaista.
Kirjaimellisesti tuhkasta noustiin
Olivat huhupuheet sitten totta tai ei, tapahtui jotain. Se jotain oli traaginen tulipalo, joka laittoi Gnistanin koko kauden uuteen uskoon. Arvomaailma sai uuden merkityksen ja lopulta Gnistanista tuli esimerkki kovalle työlle ja asenteelle sekä koko Gnistan-perheen yhteisille ponnistuksille.
Sattumaa tai ei, pelit alkoivat kulkea. Pikkuhiljaa Gnistan hivuttautui lähemmäksi kuuden parhaan joukkoa, esittäen erinomaista ja rohkeaa prässifutista – kaiketi juuri sitä ”lähiöfutista”. Leppälahden opit menivät paremmin ja paremmin perille. Kun pari siirtoikkunan hankintaa osoittautuivat kultakimpaleiksi, sarjapaikka varmistui ensin ja sitten joukkue oli todella lähellä päästä kuuden parhaan joukkoon, Mestaruussarjaan.
Jo se, että Gnistan uudisti sarjapaikkansa niinkin kevyesti, oli vahva työnäyte ”Kynänä” tunnetulta valmentajalta. Tällä kaudella Gnistan oli jo spekulaatioissa vahvasti mukana kuuden sakkiin ja tämä tavoite myös toteutui. Olkoonkin, että mitalitoiveet ja europaikkahaaveet romuttuivat jo ajoissa, mentiin silti Oulunkylässä eteenpäin. Sarjapaikan säilyttämisen jatkoksi tuli top-kuusi sijoitus. Ensi kaudella todennäköisesti tavoitteet ovat jo taistella mitalisijoista.
Intohimo tapissa
Jussi Leppälahti on oikea mies viemään Gnistania kohti kärkeä. Lisäarvoa tulee siitä, että Leppälahtea ei voi todellakaan sanoa tylsäksi valmentajaksi. Hän elää ja hengittää ottelutapahtumia, joskus hyvinkin tunteikkaasti. Intohimo näkyy jokaisesta teosta.
Kun hän on vielä yksi Veikkausliigan parhaista haastateltavista, epäilemättä toimittajataustansa vuoksi, lisäarvo koko Veikkausliigalle on iso. Haastatteluissa hän on suora ja rehellinen, kertoo mitä näkee ja kokee. Hän hoitaa tämän kuitenkin tyylikkäästi, toisin kuin vaikkapa eräs toinen aikoinaan Valkeakoskella vaikuttanut päävalmentaja- Kun Leppälahti puhuu, häntä kannattaa kuunnella. Turhaa liirunlaarumia ei tule. Entisestä räksyttäjätoimittajasta on tullut erinomaisesti ja viihdyttävästi esiintyvä päävalmentaja.
Leppälahden tietty henkinen tausta ja koulutus on HIFK:ssa. Gnistanissa on samoja piirteitä kuin HIFK:n maailmassa, mutta omilla ehdoilla, ilman ylilyöntejä. Fanit ovat uskollisia, juniorit ovat katsomossa ja Gnistanin peleissä on kivaa. Mutta HIFK:n DNA näkyy kentällä, periksi ei anneta, pelataan pelikavereiden puolesta eikä armoakaan anneta tai pyydetä.
Tämän Leppälahti on tuonut mukaan naapuriseurasta. Tiettyä sukulaissieluisuutta on nähtävissä muutenkin näiden seurojen välillä – ei ole ihme, että taannoin 35-vuotiaiden Suomen mestaruuden voittaneen Gnistanin lopputurnausjoukkueen riveissä oli koko joukko HIFK-taustaisia pelaajia. Tuntuu siis siltä, että HIFK-konkaritkin tuntevat Gnistanin tekemisen omakseen.
Leppälahti ei sentään joukkueessa pelannut, vaikka erinomainen pelaaja aikoinaan olikin. Hänen missionsa ei ole voittaa mestaruuksia JKKI-luokissa vaan Veikkausliigassa. Seura antoi nyt kahden vuoden sopimuksen. Tikapuiden seuraava askel on varmasti päästä pelaamaan kärkipaikoista ja sitä seuraava sitten todella isoista asioista.
Gnistan on kaikin puolin oikealla tiellä.
Näkökulma: Panu Markkanen