
Joel Pohjanpalo on ollut koko uransa ajan verrattain helposti saatavissa kiinni. Voin sen omakohtaisesti todistaa, sillä olen tehnyt ”Jollen” kanssa erinäisiä haastatteluja oikeastaan hänen uransa alusta alkaen. Niitä on syntynyt Suomessa, Saksan vuosina, maajoukkueen yhteydessä, Turkin aikana ja Venezian päivinä.
Miksi siis kirjoittaa artikkeli siitä, että Pohjanpalon haastattelu on saatu? Siksi, että nyt on siirrytty suureen maailmaan. Tilanne Pohjanpalon saatavuuden kannalta on Palermossa erilainen kuin aiemmin. Toivon, että tämän tekstin myötä kaikille suomalaisille jalkapallon ystäville avautuu edes hieman enemmän se maailma, jossa Pohjanpalo operoi, ja se, kuinka iso tähtipelaaja hän on vuonna 2025.
Rattaat pyörivät kaksi kuukautta
Palermo-siirtonsa myötä Pohjanpalo oli luonnollisesti entistä kiinnostavampi pelaaja Suomessa. Haastattelu haluttiin Kymppipaikalle. Laitoinkin vanhaan malliin ”Jollen” Saksan (!) numeroon, jonka sain jo vuosia sitten, viestin, että Kymppipaikka haluaisi sen tehdä. Sitten odoteltiin. Joskus pelaaja vastaa, joskus ei. Yleensä suomalaisfutaajat vastaavat.
Tämä tapahtui heti siirron jälkeen, taisi olla helmikuun alkua. Vastaus tulikin: ”Ota seuraan yhteyttä.” Sitä kautta sain myös Palermon mediaosaston yhteystiedot. Pyyntö heitettiin koneistoon virallisia reittejä ja tietysti oletin toiveikkaana, että pian haastatteluhetki onnistuu.
Toimintatapa on täysin normaali, kun puhutaan isojen jalkapallomaiden seuroista. Esimerkkeinä samankaltaisesta toiminnasta Fredrik Jensenin vierailu Week of Football -podcastissa pari vuotta sitten. Vierailuun tarvittiin Augsburgin viestintäosaston lupa. Se heltisi yhdellä meilillä samana päivänä. Topi Keskisen joulukuiseen Kymppipaikan haastatteluun piti myös saada Aberdeenin lupa. Kun yhteydenotto tehtiin aivan joulun alla, juttuhetki järjestyi jouluaattoillaksi Aberdeenin matkustaessa vierasotteluunsa. Keskinen jutteli puhelimeen joukkueen bussissa, minä kotona työhuoneessani kinkkua sulatellen.
Pohjanpalon haastattelu onnistui nyt, huhtikuun alussa. Noin kaksi kuukautta ensimmäisen kontaktin jälkeen.
Seura valvoo
Ymmärtääkseni muutama muukin suomalainen on yrittänyt Pohjanpaloa kiinni, mutta on päätynyt samalle jonotuslistalle. Ei siis ihme, ettei ”Jollen” kommentteja ole Suomessa juuri onnistumisten jälkeen nähty – tai jos on, ne ovat olleet lainauksia Palermon omasta tuotannosta, yleensä heidän Youtube-tililtään.

Haastattelua ei tehty perinteisesti puhelimella tai etäyhteyden kautta. Se tehtiin sähköpostin välityksellä. Tein kysymyspatterin englanniksi ja jo aikaisemmin minua oli informoitu siitä, että vastaukset tulevat myös englanniksi. Vastaukset eivät lopulta tulleet meilitse, vaan ne tulivat whatsapp-äänitiedostoina Palermon mediapäällikön lähettämänä. Pohjanpalo puhui viesteissä englantia, jotta seuran pr-osastolla tiedettäisiin ilman käännöskukkasia, mitä pelaaja haastattelussa sanoi.
Puhutaan Serie B-joukkueesta. Miksi Palermo toimii näin? Todennäköisesti siksi, että ensinnäkin Joel Pohjanpalo on heidän kultakimpaleensa. Todellinen tähti joukkueessa, joka haluaa nousta. Sitä kautta tähtipelaajan tekemisiä median kanssa kontrolloidaan. Lisäksi täytyy muistaa, että toimintamallit ovat täysin tutut ja normaalit esimerkiksi Englannin Valioliigan huippuseuroista. Sinne heitetään pyyntöjä koneistoon ja ne toteutuvat joskus – useimmiten eivät koskaan.
Palermo on osa Manchester City Groupia, joten seurassa toimitaan kuten omistajaseurassa yksityiskohtia myöten. Periaatteessa mekanismi Joel Pohjanpalon saamiseksi kiinni on täysin sama kuin vaikkapa Kevin de Bruynen sillä erotuksella, että Pohjanpalon haastattelu saattaa jopa joskus toteutua – kuten nyt – De Bruynen ei, ainakaan suomalaismedialta.
Ammattilaisen toimintaa
Toimintatapa ja se, annetaanko haastatteluja, ei ole Pohjanpalosta itsestään kiinni. Hän on täysiverinen ammattilainen, joka tekee niin kuin hänen palkanmaksajansa sanoo. Todennäköisesti hänellä ei olisi ollut mitään sitä vastaan, että kommentteja Suomeen annettaisiin enemmänkin. Mutta päätös ei ole hänen, ja ammattilainen noudattaa sitä toimintamallia, joka seurassa on. Näin tapahtui Leverkusenissa, jossa oli muuten huomattavasti väljemmät käytännöt, tai Veneziassa, jossa Pohjanpalo sai pitkälti itse päättää, mitä kommentointia hän tekee ja minne.
Nyt mennään sen mukaan, mikä Palermon linjaus on. Eikä se ole suomalaisittain kovin avoin, mutta huippuseurojen maailmassa hyvin tavallinen. Olkoonkin, ettei Palermo (vielä) huippuseura ole, mutta konsernin osana siellä toimitaan huippuseuran tavoin.
Huuhkajissa Huuhkajien tavalla
Kun Joel Pohjanpalo oli A-maajoukkueen mukana Maltalla ja Liettuassa, kaikki paikalla olleet mediat käyttivät tilaisuutta hyväkseen ja haastattelivat Pohjanpalon. Ymmärrettävä valinta, sillä Pohjanpalo oli tulikuuma pelaaja, mutta myös siksi, että todennäköisesti moni heistäkin oli törmännyt samaan seinään kuin minä ja Kymppipaikka. Maajoukkueessa mennään maajoukkueen käytännöillä ja hyvä niin.

Lieneekin selvää, että kesäkuussa Joel Pohjanpalo on jälleen yksi kysytyimmistä Huuhkaja-pelaajista, kävi loppukaudella miten tahansa. En nimittäin pitäisi minään ihmeenä, että Pohjanpalon haastattelut Suomeen vähentyisivät entisestään kevään mittaan. Palermon pääintressi on päästä nousukarsintoihin ja menestyä siellä. On täysin selvää, että menestys voi syntyä vain, jos Pohjanpalon vire pysyy samana kuin nyt. Hänelle siis annetaan täysi työrauha, vaikka hän sitä itse tuskin tarvitsisi. Niin hyvin Joel Pohjanpalo on aina mediavelvoitteensa hoitanut.
Joka tapauksessa sitkeä yritys palkittiin. Kahden kuukauden odottelun jälkeen sain tehtyä Kymppipaikalle Joel Pohjanpalon erikoishaastattelun. Sinänsä odottaminen kannatti, sillä mielestäni hän vastaili moninaisiin kysymyksiin avoimesti ja laajasti. Haastattelussa käsitellään Palermoa, elämää Italiassa, Veikkausliigaa ja Huuhkajia.
Olisi tietysti ollut luonnollisempaa saada vastaukset suomeksi, mutta hyvä näinkin. Suomea voi sitten taas kesäkuussa käyttää, kun Pohjanpalo tulee Huuhkajien kanssa valmistautumaan Hollanti-otteluun.
Pitkän prosessin tulos on lukijoiden nähtävillä torstaiaamuna. Toivon mukaan mielenkiintoa riittää, sillä tämä oli ehkä pitkän toimittajaurani mielenkiintoisin, omaperäisin ja pitkäjänteisin haastattelukeikka.
Panu Markkanen