SJK:n pelaajaliikenne oli viime kauden ja tulevan kauden välillä määrällisesti maltillista. Päävalmentaja Stevie Grieve otti muutoksiin kantaa hiljattain FutisUutiset.fi-sivustolla todeten pois lähteneiden pelaajien laadun olleen varsin kova.
Hän kuitenkin painottaa, että muutoksiin on pystytty reagoimaan jo pitkän aikaa sitten. Myös seurassa itsetehtävä pelaajakehitys on Grievelle tärkeä aspekti, jolla kompensoida joukkueessa tapahtuvia muutoksia.
Millaisena näet miehistösi?
– Se on hyvä. Reagoimme muutoksiin ajoissa. Babacar Fati kasvoi yhdeksi liigan parhaaksi pelaajaksi. Rasmus Karjalainen muutti pelaamistaan viime kaudella, ja hänestä tuli yksi liigan kokonaisvaltaisimmista pelaajista. Hän voi pelata vasemmalla, kymppipaikalla, keskushyökkääjänä, vapaassa roolissa oikealla. Kasper kasvoi yhdeksi parhaista maalintekijöistä. Pelaajat, jotka tulivat akatemiasta, tekivät massiivisen vaikutuksen viime vuonna. Yksi vuosi lisää heille tekee hurjasti lisää. Ei haittaa, että pelaajia lähtee, koska tiedämme, mitä akatemiasta tulee. Se on isoin asia.
– Kun muut seurat menettävät pelaajia, he joutuvat soittelemaan agenteille ja se on aina arpapeliä. Koitamme olla tässä asiassa askeleen edessä, ja se on antaa aikaa. Pukukoppia se totta kai muuttaa, kun persoonia lähtee pois. Tomas Kaukua oli persoona ja Dario Naamo oli hyvin ammattimainen, mitä tulee kulttuurin luomiseen. Joukkue on erilainen viime kauteen verrattuna.
Monet pelaajat ovat kehuneet pelaajien kehittymistä SJK:ssa. Mikä on sen salaisuus?
– Työ! Teemme töitä todella paljon. Toni Lehtiselle ja Martim Perestrelolle paljon kunniaa. Toni on todella hyvä analysoimaan videoita ja keskustelee pelaajien kanssa. Luomme sen pohjalta tietynlaisia harjoituksia. Fysiikkaosasto on todella hyvä tarkastelemaan pelaajien fyysisiä profiileja, kun yritämme viedä heitä eteenpäin. Se on todella suuri etu. Toimme Martimin Portugalista, ja hänellä on todella hyvä jalkapallotietämys, ja hän on todella hieno persoona. Keskitymme yksilöihin paljon ja se auttaa.
– Pelitavallamme on myös merkitystä. Taktisesti se on vaikea, ja teknisesti se on vaikea, koska siinä annetaan paljon vapauksia. Pelaajien on tunnistettava, koska vaihtaa paikkaa ja pelata nopeasti paineen alla. Seura on luonut yleisesti ympäristön, jossa keskitytään kehitykseen. Seurauksena kulttuuri ja ympäristö työntävät pelaajia eteenpäin enemmän kuin muissa paikoissa.
Nautitko, kun saa valmentaa tällaisessa ympäristössä?
– Minulle valmentajana ei ole väliä sillä, missä olen työskennellyt ja missä työskentelen tulevaisuudessa. Uskon fundamentalistisesti tilaisuuksien antamiseen nuorille. Katson, mihin he pystyvät ja yritän löytää keinoja laajentaa heidän vahvuuksiaan, ennemmin kuin siihen, mihin he eivät pysty ja ottaisin negatiivisen lähestymiskulman. Katson, mitä näen henkilöissä ja autan siinä, ennemmin kuin sanoisin, että ”he eivät pysty tähän” ja menisin eteenpäin.
– Uskon ihmisten auttamiseen ja työskentelyyn tehdä heistä parempia. Valmennusryhmän tehtävä on keksiä keinot auttaa kaikkia, on se sitten Rasmus 28-vuotiaana täysin uuden roolin opettelussa, Aniis Machaal, joka on 17 tai Kasper Paananen, joka on parikymppinen. En ajattele, voimmeko auttaa heitä, vaan se on työmme. Meidän täytyy keksiä keinot, jotta he motivoituvat tulemaan paremmiksi ja parhaat tavat pitää motivaatio korkealla, jotta he parantavat.
– SJK on joillekin lähtöpaikka, joillekin osa matkaa, muttei toivottavasti päätepiste monille. Yritämme auttaa heitä kehittymään ja että heillä olisi sisäinen motivaatio jatkaa. Yritämme tarjota heille alustan sille.
SJK kohtaa kauden avauksessa ensi lauantaina vieraissa liiganousija KTP:n.
Haastattelu: Panu Markkanen
