Sauli Väisänen liittyy tällä kaudella viime vuosien trendiin eli niiden pelaajien joukkoon, jotka palaavat Veikkausliigaan pitkän ulkomaiden rupeaman jälkeen. Ruotsin, Italian ja Tanskan kentät vaihtuvat kotimaan viheriöihin Ilveksen paidassa.

Debyytti uuden seuran paidassa on tehty, kun seitsemän ottelua Serie A:ssa ja peräti 107 koitosta Serie B:ssä vyölleen saanut puolustaja oli Ilveksen avauksessa Liigacupissa menneenä viikonloppuna SJK:ta vastaan pelaten avausjakson.

– Oli hemmetin kivaa pelata! Siinä ei ole mitään epäselvää. Minulla oli pitkä breikki peleistä, ja oli kivaa olla oikeissa töissä. Meillä on peli aika hyvällä mallilla suhteessa siihen, että olemme tammikuun lopussa. Paljon on vielä hiottavana yksityiskohtia sekä joukkueen että omassa pelaamisessa, mikä on ihan normaalia tähän aikaan vuodesta. Kovasti painetaan hommia, mutta oli ihan hiton kivaa pelata. Fyysisestikin tuntui hyvältä, eteenpäin, hän sanoo Kymppipaikan haastattelussa kaksi päivää ottelun jälkeen.

Väisäsen edellinen virallinen ottelu oli Serie B:n kolmanneksi viimeisellä kierroksella viime kaudella. Se pelattiin vappuna 2024.

Onko tauko tuntunut pitkältä?

– On tuntunut pitkältä! Tällaista breikkiä ei ole tullut aiemmin uralla. Osittain itsestä riippumattomista syistä ja osittain omista valinnoista tuli breikki. Kivaa oli pelata, en voi muuta sanoa.

Mikä saa palaamaan Suomeen ja juuri Ilvekseen?

– Meillä on ollut ajatus Suomeen paluusta. Se tuli ensimmäisen kerran ajankohtaiseksi kesällä -23, kun sopimus Italiassa loppui ja mietimme, että jatkammeko Italiassa, vai mitä tehdään. Ensimmäistä kertaa uralla alkoi hiipiä mieleen, että palataanko Suomeen, kun onhan tässä pelattu ulkomailla jo aika pitkään. Olen perheläheinen ihminen. Meillä on kaksi pientä lasta, ja perhe viihtyy todella hyvin Suomessa, ja sukulaiset ja isovanhemmat ovat täällä. Se alkoi tuntua hyvältä kaikin puolin.

– Elokuun lopussa pistettiin sopimus yhteisymmärryksessä poikki Tanskassa. Sitten oli tarkoitus lähteä aika nopeasti Italiaan, mutta päätimme ottaa pienen breikin. Tutkailimme fiiliksiä ja markkinoita, että olisiko aika palata Suomeen. Tunnen Suomen futispiirit ja paljon ihmisiä, niin olimme yhteydessä monen seuran kanssa. Ilveksen projekti ulkopuolelta katsottuna ja Suomi-futista tietävänä todella houkutteleva pelaajan näkökulmasta. Kävin Takkulan Miikan (urheilutoimenjohtaja, toim. huom.) kanssa lounaalla, ja hän esitteli projektia tarkemmin. Myös muutama ystävä pelaa Ilveksessä. Päätös oli lopulta suhteellisen helppo. Vaihtoehdoista Ilves oli minulle paras.

Siis asiat kentällä ja sen ulkopuolella loksahtivat parhaiten kohdalleen?

– Juuri näin.

Pitkä kierros

Väisäsen ulkomaiden kierros alkoi syksyllä 2014 Ruotsista. Seuraavana syksynä tapahtui lyhyt piipahdus kotimaassa, ja lopulta kesällä 2017 kutsui Italia, jossa Väisänen edusti viittä eri seuraa.

Kausi 2022-23 on viimeisin kokonainen suuren roolin kausi. Tuolloin hän pelasi Serie B:n Cosenzassa 27 ottelua aloittaen niistä peräti 25. Täysiä ”ysikymppejä” tuli tilastoihin. Siirto seuraavaksi kaudeksi Tanskan Superliigan Odenseen ei ollut menestys, vaan tie vei vielä viime kevääksi takaisin Italiaan ja Ascoliin.

Mitä ajatuksia on viimeisestä puolestatoista vuodesta?

– Ei minulla ole mitään pahaa sanottavaa. Olen ollut koko ajan kunnossa. Minulla ei ole ollut mitään vammoja, on ollut hyvä meininki. Kun sopimus Cosenzan kanssa loppui kesällä -23, tein uravalinnan, että signasin Tanskaan. Itselle osittain tuntemattomista ja osittain tiedostamistani syistä siellä ei oikein lähtenyt. Puoli vuotta meni jalkapalloilullisesti pilalle, mutta muuten oli kaikki hyvin. Tammikuussa takaisin Italiaan. Sinne oli helppo mennä, osaan kielen ja muuta. Puoli vuotta meni todella hyvin. Tuli pelattua täysi puoli vuotta.

– Kesällä oli aika selvää, että kun Odense oli pudonnut sillä aikaa, kun olin Italiassa, niin oli aika selvää, että minulla ei ollut mitään intoa mennä Tanskan divariin. Seuralla oli samanlainen visio, että olin turhan kallis siihen rooliin, joka minulla tulisi olemaan urheilullisesti Tanskan divarissa. He halusivat panostaa kotimaisiin ja nuoriin. Aika nopeasti aloimme kesällä puhua sopimuksen purusta ja siitä, mikä olisi minulle ja seuralle paras ratkaisu. Kun aloimme miettiä, että mitäs nyt, niin Suomeen ei saanut siinä vaiheessa rekisteröidä enää pelaajia sääntöjen mukaan. Siinä vaiheessa se ei ollut enää vaihtoehto, vaan jos Suomeen halusi, pitikin ottaa breikki.

– Ei se sillä tavalla rikkonaista ole ollut. Kun olin Italiassa, skulasin kyllä, mutta Tanskan seikkailusta jäi jalkapalloilullisesti hampaankoloon. Muuta pahaa sanottavaa ei seurasta tai maasta ole. Meillä on hyvät muistot sieltä.

Tuntuiko riskiltä ottaa näin pitkä tauko peleistä?

– Sanotaan, että odottavan aika on pitkä! Vaikka se oli tietoinen päätös, ei se tuntunut riskiltä, sillä tiesin, että jos tulen Suomeen, niin minulla on koko preseason aikaa. Veikkausliiga alkaa huhtikuussa, ja tässä on pari kuukautta aikaa. Tietysti liigacup alkoi jo, mutta tässä on pitkä preseason aikaa laittaa itsensä kuntoon, ja saan monta peliä alle, ennen kuin kausi alkaa. Enemmän se oli valinta, kuin että se olisi tuntunut riskiltä.

– Sillä tavalla on tuntunut raskaalta, kun treenaa useamman kuukauden ja pitää itsensä kunnossa siinä mielessä, että jos tuleekin ulkomailta tarjous, johon halutaan tarttua. Niitäkin aihioita oli aika monta. Piti pitää itsensä hyvässä kondiksessa. Ei tuntunut riskiltä, että seuraava sopimus olisi ollut vaarassa. Sen suhteen ei ollut hätää. Enemmän tuntui raskaalta kuin riskiltä.

Väisäsen vaihtoehdot olivat paluu Italiaan, josta hänellä oli omien sanojensa mukaan yksi konkreettinen vaihtoehto tai lähteä ”eksoottisempiin” jalkapallomaihin. Jälkimmäinen ei perhesyistäkään kiinnostanut.

Fyysiseksi ja pallolliseksi johtajaksi

Ilves on tehnyt viime kausina hienoja täsmähankintoja: Roope Riski, Anton Popovitsh, Joona Veteli, Juhani Pikkarainen… Väisänen jatkaa myös tätä sarjaa hyvin. Alakerta tarvitsikin kovaa tekijää viimeksi mainitun siirryttyä Ruotsiin.

Miten koet, että sovit pelillisesti ja persoonana Ilvekseen?

– Kaikilla on tiedossa, niin Ilveksen pelaaminen perustui viime kaudella ja jatkossakin järjestelmällisesti etenemiseen. Pallon kanssa yritetään tehdä asioita. Halutaan olla proaktiivisia ja edetä pallon hallinnan kautta ja kontrolloidusti. Minulla on ollut koko urani ajan korkea syöttöprosentti myös eteenpäin menevissä syötöissä ja pallollisesti tulee tehtyä todella vähän virheitä verrattuna oman pelipaikkani pelaajiin pelitavassa kuin pelitavassa.

– Pystyn olemaan myös pallollinen toppari. Maalit, joita Ilvekselle tuli ja vaikeudet, joita Ilves koki puolustuspäässä, oli sitä, että tilanteenvaihdossa oltiin vähän levällään. Pystyn tuomaan tietynlaista puolustuksen johtajuutta ja linjapuolustuksen organisointia paljon.

– Persoonan osalta täytyy nostaa hattua, että Ilveksessä on selvästi panostettu siihen, miten joukkue on rakennettu. On panostettu todella paljon siihen, millaisia persoonia joukkueessa on. Koen tulevani toimeen jätkien kanssa, ja on katsottu, että persoonani matchaa monen muun kanssa. Myös siltä osin tämä osuu. Pystyn tuomaan paljon fyysistä preesensiä ja tilannekovuutta myös puolustamiseen ja boksipuolustamiseen pallollisen puolen lisäksi.

Missä määrin on valmentajan systeemin ansiota, että peli on suhteellisen hyvin mallillaan jo nyt?

– Totta kai meillä on paljon, mitä pitää parantaa ja pystyä tekemään paremmin. Liigan alkuun on aikaa pari kuukautta, ja ennen sitä pitääkin pystyä parantamaan monessa asiassa. Menemme vasta tammikuuta, ja meillä on selvät mallit ja jutut, mitä meiltä halutaan ylös- ja alaspäin. Meillä on selvät ohjeet moniin tilanteisiin. Se on sekä organisaation että valmennuksen – ja pelaajien, kun ollaan kimpassa – ansiota.

– On selvät sävelet monessa asiassa, ja se helpottaa pelaajan tekemistä monessa asiassa. Totta kai tulee paljon virheitä, mutta tiedämme, mitä meidän pitää pystyä tekemään ja mitä meiltä halutaan. On todella selkeää, mikä on ollut kiva huomata. Sitten on ollut helppo tarttua johonkin, mitä pitää parantaa ennen kauden alkua.

Mitä tavoitteita kaudelle on?

– Henkilökohtaisesti haluan nauttia futiksesta. Tässä on pitkä breikki niin kuin sanoit. Ensinnäkin haluan nauttia futiksesta ja saada ehjän kauden alle. Se on oma henkilökohtainen tavoitteeni ja tietenkin auttaa joukkuetta parhaani mukaan. Joukkueen tavoitteet käydään myöhemmin läpi.

Onko maajoukkuepaikka yhä tavoitteena?

– En ole mitenkään lopettanut uraa Huuhkajissa. Jos kutsu tulee, olen todella onnellinen siitä. En ole sellainen, että asettaisin tuollaisille asioille tavoitteita. Ennemminkin annan asioiden mennä omalla painollaan ja olen onnellinen, jos kutsu tulee. Toivottavasti tulee, sanotaan näin!

Kutsuhan on asia, joka tulee juuri noin.

– Juuri näin. Ensimmäinen asia on, että pitää skulata hyvin, että kutsu voikin edes tulla. Nythän meillä on uusi mies ruorissa. Katsotaan, mitä siellä keksitään.

Haastattelu: Panu Markkanen