Jalkapalloilija Aapo Mäenpäällä on menossa ikimuistoinen loppuvuosi. Veikkausliiga, Ilves ja Suomi jäävät taakse pitkään kaivatun ulkomaan siirron myötä, ja ura jatkuu Ruotsin Superettaniin ensi kaudeksi pudonneessa Östers IF:ssä. Näin ollen molemmat Mäenpään jalkapalloilevat kaksoset pelaavat ensi kaudella Ruotsissa, kun Niilo Mäenpää edustaa Allsvenskan-seura Halmstadia.

Joulukuun alku toi puolestaan siviilipuolella iloisia uutisia avioliiton solmimisen merkeissä. Lisämausteen naimisiin menoon toi se, että Mäenpää päätti kumppaninsa kanssa mennä naimisiin salaa.

– Tampereella maistraatissa olivat todistajina vain vaimon sisko ja veli. Tässä on ollut vähän hässäkkää, kun on pitänyt salata asiaa läheisiltä, Mäenpää kertoo Kymppipaikalle lomamatkaltaan Espanjasta, jossa pariskunta sai vielä liitolle kirkollisen siunauksen.

Lukijoille kerrottakoon, että Kymppipaikka sai Mäenpäältä luvan asiasta kirjoittamiseen ja että nuoren parin lähipiiri on jo saanut uutisesta tiedon ennen haastattelun julkaisua.

Mutta puhutaan futiksestakin. Millaista aikaa futaajalle on odottaa uuteen seuraan menoa?

– On odottavaiset ja hyvä fiilikset. Neljä vuotta ”Ipassa”, hyviä ja vähemmän hyviä vuosia. Jotain uutta alkua oli hyvä saada. Lähden hyvillä fiiliksillä. Niilo asuu siinä lähellä ja pystyy jeesailemaan, että kotiudunkin paremmin. Matias Tamminenkin on samassa jengissä.

Miten siirto sujui?

– Kaikki tapahtui äkkiä. Agentti soitti, oli keskiviikko tai torstai ja tiistaina lennettiin Ruotsiin. Kaikki siviilihommat piti miettiä, mutta tuli kolmen vuoden diili, olen aina halunnut päästä ulkomaille pelaamaan, ja seuralla on tavoitteena nousta heti Allsvenskaniin. Se oli siinä se tärkein asia. Haluan kuitenkin pelata kovemmassa sarjassa kuin Veikkausliiga.

Oliko minkäänlainen kynnyskysymys se, että seura pelaa ensi kaudella Superettanissa eikä Allsvenskanissa?

– Olisin halunnut siirtyä Allsvenskaniin. Se olisi ollut paras vaihtoehto, mutta kun kuulin urheilutoimenjohtajalta, että he haluavat mahdollisimman nopeasti Allsvenskaniin, niin uskon siihen projektiin, että yhden tai kahden kauden päästä ollaan Allsvenskanissa. Olen kuitenkin tämän ikäinen, ja kaikki eivät Allsvenskaniin pääse, niin nousun kautta se on sitten mahdollista.

Millaisilla asioilla seuran edustajat vakuuttivat sinut siitä, että nousua haetaan heti?

– He puhuivat, että kasataan hyvä joukkue. Koutsi vielä puuttuu ja on tärkeää, että tulee hyvä koutsi. Siellä on myös todella hyvät puitteet. Hieno stadion ja kaikki on lähellä. Lähellä on kerrostalo, jossa monet pelaajat ja valmentaja asuvat. Harjoituskeskus ja stadion ovat parin minuutin päässä toisistaan. On halli, ulkokentät, stadion, aamiais- ja lounaspaikat. Koko kokonaisuus on mielestäni hyvin kasassa. Mikään ei jäänyt mietityttämään, että jotain puuttuisi.

Saitko kuvan ja fiiliksen, että ympyrät ovat isommat kuin suomalaisessa seurafutiksessa?

– Kyllä futiskulttuuri on Ruotsissa paljon edellä Suomea. Veikkaan, että Superettanissakin meininki on todella hyvä. En ole hirveästi katsellut Superettanin pelejä, mutta siellä on niin isoja seuroja, että veikkaan, että meininki ja kulttuuri on todella hyvää. Ja sitten, kun mennään Allsvenskaniin, niin sitten on vielä parempaa. Mutta kyllä Tammelassakin on ollut erittäin hieno fiilis. En ollut kokenut sellaista missään Suomessa. Se oli ainutlaatuinen kokemus.

Täsmähankintana matkaan

Kaikki, mitä Mäenpää kertoo, luo kuvaa siitä, että hänelle voi uskoa kaavaillun hyvää roolia. Siirrossa on hieman samanlaisia kaikuja kuin siinä, kun vuosi sitten pudonnut Kalmar pestasi Toni Koskelan päävalmentajakseen nostamaan seuran heti takaisin Allsvenskaniin.

Tunnetko olevasi täsmähankinta?

– Kyllä siltä tuntuu, kun he ottivat yhteyttä ja todellakin halusivat minut sinne. Sain pitkän diilin. En tiedä, kuinka monelle 27-vuotiaalle annetaan kolmevuotisia sopimuksia kuin tyhjästä. Kai se jotain merkitsee. He halusivat sitouttaa minut moneksi vuodeksi heidän suunnitelmiinsa. En välttämättä ole suoraan avauksen mies, mutta kokemusta kuitenkin löytyy Veikkausliigasta kymmeneltä kaudelta. He saavat kokeneen pelaajan.

Millä tavalla tämä tuo itseluottamusta, kun ulkomainen seura lähestyy tällä ajatuksella?

– Se tuli puskista. Olen toivonut viime ja tämän kauden jälkeen salaa, että joku kiinnostuisi. Olen koko ajan tiedostanut, että kun olen tämän ikäinen ja futis on bisnestä, jossa kaikki haluavat vain alle kaksikymppisiä pelaajia. On aika harvinaista, että tämän ikäisenä siirrytään. Se tuntui todella hyvältä, että yhteyttä otettiin. Olin vähän yllättynyt. Vaikka pari kautta on mennytkin hyvin, se pääsi vähän yllättämään.

Kerro yllättymisen hetkestä. Mitä mielessä käy, kun pitkään odotettu yhteydenotto tulee?

– Jotenkin siinä vilisi nämä pari vuotta mielessä, kun on tullut onnistumisia yksilönä ja joukkueena. Kaikesta siitä duunista, jota on paiskonut salilla ja kentällä ja treeneissä yleensä, tulee palkinto. Pelaajille tulee jatkuvasti viestejä, että kiinnostusta löytyy, mutta se, että saa konkreettisen sopimustarjouksen, tuntuu todella hyvältä.

– Joskus nuorempana on ollut virityksiä jonnekin, ja siitä on aina innostunut. Sitten jos ei ole tullut mitään konkreettista, ei mikään ole edennyt täytäntöön. Sitten, kun tuli tarjous, että he haluavat tehdä kolmen vuoden diilin, oli saman tien hyvä ja odottava fiilis.

Halu voittaa

Ilveksen joukkueen ympärillä on ollut paljon puheita siitä, että moni pelaaja voi olla lähdössä Veikkausliigassa kahdella viime kaudella hopeaa ja pronssia saavuttaneesta joukkueesta. Mäenpää oli lopulta ensimmäinen, jonka kohdalla siirto myös konkretisoituu. Hän jättää Ilveksen lämpimin ajatuksin ja menestys mielessään.

Millaisia lähipiirin ja joukkuekavereiden reaktiot olivat, kun asia konkretisoitui?

Roope Riski sanoi heti, että ei tule ikävä, kiitos ja moi! Hän aina vitsailee ja on sellainen velmu, että heittää läppää joka asiasta. Minun puolestani oltiin onnellisia. Valmentajat laittoivat heti onnitteluviestejä ja kaikki olivat onnellisia, että pääsin tuonne. Monet ovat tienneet, että olen halunnut päästä uralla eteenpäin. Siitä tuli hyvä todella hyvä fiilis, että asian ympärillä ei ollut mitään negatiivisuutta.

Mitä odotat Ruotsissa pelaamiselta?

– Ensinnäkin haluan pysyä kunnossa, että saan mahdollisimman paljon peliminuutteja. Haluan kokea uudenlaisen futiskulttuurin ja tietysti voittaa pelejä. Ehkä nuorempana ajattelin enemmän itseäni, mutta nyt viimeiset viitisen vuotta olen ajatellut joukkueen kautta ja haluan voittaa pelejä. Tietysti sarjanousu on tähtäimessä. Lähdetään nousemaan ja kohti nousujuhlia, ja voittaminen on se hienoin juttu.

Miten summaisit Ilves-aikasi?

– Ratinan vuodet olivat vähän vaikeita. Ne huipentuivat cupin voittoon. Sitten, kun Tammela tuli, tuli Tampereelle sellainen futisbuumi, joka oli hieno kokea. Etenkin europelit. Joukkueen rakennus osui niin, että oli todella paljon entuudestaan tuttuja pelaajia. Samanhenkisiä ja -ikäisiä, niin joukkuehenki oli todella hyvä kaikki vuodet. Toivoisin, että sellainen joukkuehenki olisi joka joukkueessa, mutta sellaista dynamiikkaa, joka meillä oli, on aika vaikeaa päihittää.

Haastattelu: Panu Markkanen