Jalkapalloilija Rasmus Schüllerin uralla ja elämässä on alkanut uusi vaihe. Miehen sopimus Ruotsin jättiseura Djurgårdenin kanssa päättyi viime kauden jälkeen, ja mies siirtyi Tanskaan. Uusi seura on Tanskan kolmannen sarjatason Vendsyssel FF. Schüller aloittaa pelit tulevana viikonloppuna, kun Tanskan 2. divisioona jatkuu talvitauon jälkeen.

Syy siirrolle on täysin ulkojalkapalloilullinen, sillä Schüllerin kumppani Sara Olai teki samalla sopimuksen Vendsysselin kanssa samasta pienehköstä Hjørringin kaupungista pelaavan Tanskan naisten liigaseura Fortuna Hjørringin kanssa. Jalkapallopariskunta halusi samaan paikkaan.

– Olemme muuttaneet viime viikolla uuteen kotiin. Asiat asettuvat paikoilleen enemmän ja enemmän täällä Pohjois-Jyllannissa. Kevät on vihdoin alkanut, niin mikäs tässä on ollessa, Schüller kertoo ensikuulumisinaan Kymppipaikalle.

– Asumme Hjørringissä. Se on puoli tuntia pohjoiseen Aalborgista, jossa suurin osa pelaajista asuu. Myös Saran joukkue pelaa Hjørringissä, joten tuntui luontaiselta, että muutamme tänne ja kokeilemme asua hetken elämässä pienemmällä paikkakunnalla. Tuntuu oikein hyvältä.

Miltä pienempi kaupunki tuntuu Tukholman jälkeen?

– Tuntuu Tukholman intensiteetin ja kaaoksen jälkeen oikein hyvältä vaihtaa vähän pienemmälle vaihteelle. Olen asunut urani aikana Helsingissä, Göteborgissa, Minneapolisissa ja Tukholmassa. Ihan kiva, että uran loppumetreillä saa kokeilla jotain ihan erilaista.

Nousua kohti

Vendsyssel putosi 2. divisioonaan täksi kaudeksi ja hamuaa paluuta 1. divisioonaan vähemmän seesteisten vuosien jälkeen. Schüllerin rooli tässä tavoitteessa on monitahoinen, kuten konkaripelaajalle kuuluukin.

Ja eihän parempaa koko organisaation tason nostavaa pelaajaa Vendsyssel olisi voinut saada. Schüller kun on koko uransa ajan ollut pelaaja, joka on tähdännyt siihen, miten vieruskaverista saisi tehtyä omalla tekemisellään paremman.

Pelit jatkuvat viikonloppuna. Miten olet päässyt sisään joukkueeseen?

– Tuntuu, että olen päässyt nopeasti sisään joukkueeseen. Olemme pelanneet paljon harjoituspelejä saman sarjatason joukkueita ja ykkösdivisioonan joukkueita vastaan. Olemme pärjänneet todella hyvin myös heitä vastaan ja voittaneet kaikki pelit. Olen huomannut, että joukkue on tarvinnut kokenutta keskikenttäpelaajaa riveihinsä ja että tämä joukkue ja seura kuuluvat vähintään sarjaporrasta korkeammalle.

– Seurassa on ollut kaaosvaihe päällä. Se oli viimeiset vuodet kolumbialaisomistuksessa, ja heidän strategiansa seuran johtamisessa ei onnistunut. Nyt se on taas paikallisomistuksessa ja seura tekee uutta tulemista. Se sopii minulle tämän elämänvaiheeseen oikein hyvin, kun Saralle tuli myös hyvä vaihtoehto pelata Fortunassa, joka on naisten puolella yksi kestomenestyjistä. Minulle löytyi tällainen paikka samalta paikkakunnalta, ja tämä maistuu minulle oikein hyvin. Seura on ammattimaisesti hoidettu. Täällä on eteenpäin pyrkimisen asenne kaikessa tällä hetkellä.

Onko sinut hankittu pelaajaksi, joka johtaa joukkueen sarjanousuun?

– Varmasti epäsuorasti, mutta enemmän myös mentorin asemaan. Meillä on paljon potentiaalisia pelaajia, jotka ovat menossa urillaan eteenpäin. On myös pari kokeneempaa pelaajaa. Minut hankittiin tukemaan pelaajistoa. Meillä on myös uusi valmentaja, joka pyrkii myös saamaan oman panoksensa iskostettua joukkueen kulttuuriin. Minut hankittiin mentorin asemaan ja totta kai kun tavoitteena on nousu, niin auttamaan myös tuloksellisesti kentällä.

Miltä tuollainen asema tuntuu?

– Oikein luontevalta tässä vaiheessa uraa. Jalkapalloilijan urankaarihan menee näin. Kaikkiin seuroihin, jotka olivat vaihtoehtoina siirtoikkunan aikana, minut olisi haluttu mentorin rooliin ja opastamaan nuorempia pelaajia ja suorittamaan solidilla tasolla kentällä. Tätähän olen tehnyt viimeiset vuodet myös Djurgårdenissa.

Elämä, ei ura edellä

Mutta että minkä tahansa maan kolmannelle sarjatasolle? Ei ole vuottakaan siitä, kun Schüller pelasi Konferenssiliigan pudotuspelejä, ja olisi varmasti ollut joukkueen kantavia voimia välierissäkin Chelseaa vastaan, ellei olisi ollut loukkaantuneena. Allsvenskanissakin mies oli Djurgårdenin avauksen miehiä aina kunnossa ollessaan.

Schüller sanoo suoraan, että nyt oli aika jättää kirkkaimmat parrasvalot taakse. Hän täyttää kesällä 35 vuotta, joten iän perusteella toisinkin olisi voinut tehdä. Elämäntilanne työnsi kuitenkin tämän suuren päätöksen suuntaan. Hän on ratkaisunsa kanssa täysin sinut, mistä kertovat monet hyväntuuliset naurahdukset vastausten lomassa.

Onko siellä herättänyt huomiota, että arvokisoissakin pelannut pelaaja tulee suuresta Djurgårdenista kolmannelle sarjatasolle?

– Kyllä se on herättänyt huomiota. Ei-urheilulliset seikat painoivat paljon päätöksessä tulla tänne pelaamaan. En olisi siirtynyt tänne, jos tämä ei olisi ollut hyvä kokonaisratkaisu minulle ja kumppanilleni. Se on selviö. Jossain tanskalaisessa lehdessä luki, että Vendsyssel tarjosi ainakin Jyllannin alueen isoimman skuupin tässä siirtoikkunassa, kun tulin tänne. Se nostatti kysymysmerkkejä Tanskassa.

– Meillä on ollut hyvä olla täällä, ja alku on ollut hyvä. On vaikeaa tehdä päätöksiä sen perusteella, miten ympäristö reagoi, vaan tähtäin ratkaisunteossa on se, miltä tuntuu itsestä, lähipiiristä ja kumppanista.

Millaista oli tehdä päätös se edellä, että sen jälkeen elämästä pystyy nauttimaan?

– Olen tehnyt niin paljon päätöksiä ura edellä aikuisurani aikana, niin tämä tuntuu todella hyvältä, että en päätynyt enää siihen, että teen elämänpäätökseni sen perusteella, että miten maksimoin jalkapallourani. Se ajanjakso elämässä on nyt ohi.

– Ambitio oli, koska tykkään edelleen niin paljon pelata, ja nautin päivittäisestä työnteosta ja siitä, että saan yhdessä joukkueen kanssa onnistumisen fiiliksiä, että pystyn tekemään sitä. Nyt pystymme tekemään sitä Saran kanssa yhdessä täällä niin, että molemmat nauttivat yhä ammattilaisena pelaamisesta.

– En tehnyt päätöstä sen perusteella, että maksimoisin edelleen futiksen, tason ja taloudelliset yksityiskohdat. Tein päätöksen enemmän sen perusteella, että missä meidän elämämme näyttää eniten siltä, miltä haluamme, että se näyttää nyt yhdessä. Se oli täällä. Tuntuu hyvältä, että se onnistui.

Pelasit tähän asti huipulla. Oliko vapauttavaa, että uskalsit tehdä tuollaisen päätöksen?

– Kyllä se on vapauttavaa ja steppi sitä kohti, kun pelaaminen loppuu kokonaan ja alan tehdä jotain muuta ammatikseni. Nostan hattua niille pelaajille, jotka pystyvät lopettamaan ihan absoluuttisella ja maksimaalisella huipulla yks kaks noin vain. Mentaalisesti minun näkökulmastani shokki olisi valtava. Pelaan yhä täysin rinnoin jalkapalloa ja pyrin tekemään parhaani. En tiedä, kehitynkö enää, mutta hidastan maksimaalisen paljon pelaamisen tason notkahdusta. Silloin siirtymä seuraavaan vaiheeseen, kun huomaa, että tämä ei ole enää sitä, mihin on tottunut, on ehkä helpompaa.

– Ehkä tämä on askel poispäin siitä, mitä olen tehnyt koko aikuisikäni ja mitä olen rakastanut intohimoisesti tehdä. Jossain vaiheessa on sitten helpompaa luopua konkreettisesti kokonaan, kun se tapahtuu portaittain eikä yhtäkkiä. Jos olisin lopettanut Djurgårdenista, jossa pelaaminen oli urani parasta aikaa ja kliimaksia, sen jälkeen olisi ollut todella vaikeaa jättäytyä pois.

Huuhkajajäähyväiset koskettivat

Schüller jätti Huuhkajat viime syksynä. Schüllerin 79:stä A-maaottelusta viimeiseksi jäi lokakuun 2024 Englanti-tappio Kansojen liigassa. Loukkaantumiset pitivät hänet sivussa viime vuoden MM-karsinnoista penkiltä seurattua Malta-ottelua lukuun ottamatta.

Hän hyvästeli Huuhkajien kannattajat marraskuisen Malta-kotiottelun yhteydessä.

Millaista uskot olevan seurata Huuhkajia, kun tiedät, että et enää pelaa joukkueessa?

– On vapauttavaa seurata ulkopuolisesta näkökulmasta. Huuhkajat on yhdessä Helmareiden kanssa suomalaisen jalkapalloilun lippulaiva, ja se, jolla mitataan, missä suomalainen jalkapallo menee. Kun on täysin osa sitä, sisällä ja vastuussa tekemisestä, jos ei mene hyvin, on raskasta kuluttaa sitä kaikkea, mitä Huuhkajista tiedotetaan, kirjoitetaan ja markkinoidaan jne.

– Minähän olen suomalaisen jalkapallon suuri fani. On erinomaisen hienoa seurata Suomen maajoukkuetta ja nyt voin seurata vapautuneesti, eikä tarvitse tuntea oloa vastuulliseksi siitä. Tulen nauttimaan siitä ainakin hetken. Se on oloni tällä hetkellä

Millaista oli jättää jäähyväiset kannattajille?

– Se oli todella tärkeä ja hieno hetki. Oli hyvä, että sain konkreettisen lopetuksen tärkeälle matkalle ja asialle omassa elämässäni. Olen siitä todella kiitollinen.

Taisi kuulua asiaan, että sinäkin sait hetkesi Teemu Pukin hehkutuksen rinnalla?

– Se oli hienoa. En muista, mistä juniori-ikäluokista asti olemme pelanneet ”Temen” kanssa. Oli hienoa, että lopetus osui myös samaan ajankohtaan.

Tanskan 2. divisioona jatkuu viikonloppuna.

Haastattelu: Panu Markkanen