Huuhkajien luottomiehistöön jo vuosien ajan kuulunut Jere Uronen on aloittanut uransa toisen ajanjaksonsa Ruotsissa. Pieni takareisivamma pitää miehen sivussa AIK:n vahvuudesta vielä Ruotsin cupin alkukierroksilta, mutta hänen pitäisi olla pelikunnossa parin viikon sisällä.

Paluu Ruotsiin sujui kuin vanhasta muistista, vaikka Helsingborg jäikin taakse jo yhdeksän vuotta sitten.

– Oli helppo tulla, kun tämä on melkein kuin koti. Suomessa ja Ruotsissa ei ole niin paljoa eroja, ja kieli on muistissa viime ajalta täältä. On ollut helppoa asettua aloilleen, Uronen kertoo Kymppipaikalle.

– Vähän eri meno täällä on kuin jenkkilässä. Pelitapa ja treenit ovat intensiivisiä, joten se on uusi haaste itselle. Futiksen puolesta ja kopissa olosta ei ole mitään valittamista. Tässä iässä voi tulla ihan omana itsenään ja ymmärrän kaiken, mitä kopissa puhutaan, niin on ollut helppoa tulla sisään.

Uronen siirtyi AIK:hon ja Tukholmaan MLS:n Charlottesta, jossa pelasi lopulta vain yhden kauden.

– Amerikassa peli oli enemmän teknistä. Siellä on paljon taitavampia pelaajia esimerkiksi Etelä-Amerikasta, niin siellä se on ihan eri peli. Täällä jokainen valmentaja on erilainen ja kaikilla on omat pelifilosofiansa ja -tapansa. Täällä mennään ja prässätään ihan täyttä päätä.

Mitä kaikkea Pohjois-Amerikasta jäi käteen?

– Tosi paljon hyvää. Moni on kysellyt fiiliksiä siitä, eikä minulla ole mitään pahaa sanottavaa siitä. Ihan huippupaikka ja huippuhieno kokemus, mutta oli vaan liian kaukana meille perheenä ja minulle henkilökohtaisestikin. Oli omat haasteensa olla niin kaukana kotoa ja Euroopasta. Sen tunsi kropassa joka maaottelussa. Kun on kaksi pientä lasta, niin heidän parastaan ajattelee koko ajan, ja nyt oli meidän aikamme tulla lähemmäs kotia, kun tällainen tarjous tuli.

– Mutta jäi upeita muistoja ja ystäviä, jotka jäävät pidemmäksikin aikaa. Hieno seura ja pelkästään hymyssä aikaa muistelen aikaa siellä.

Tukholman ja kotikaupungin Turun läheisyys saivat lopulta Urosen päättämään uransa jatkosta AIK:n hyväksi hyvinkin nopeasti.

– Kun neuvottelimme, sanoin urheilutoimenjohtajalle, ettei Euroopassa ole montaa kaupunkia, johon tulisimme. Viihdyimme niin hyvin futiksen ja perhe-elämän puolesta Charlottessa. Mutta sitten palataan taas siihen, että kun on perhe – vaimo ja kaksi lasta – ja olemme niin lähellä Turkua ja paikassa, josta on suoria lentojakin, ettei tarvitse koko ajan ajaa Helsingistä, niin ei tarvinnut miettiä kauaa, vaikka soitto tulikin joulukuun puolivälissä ihan puskista.

Pokaalien perässä

AIK sijoittui viime kaudella Allsvenskanissa kolmanneksi. 12-kertainen Ruotsin mestari ja kahdeksankertainen cupin voittaja on jälleen liikkeellä isoin tavoittein. Se sopii myös Uroselle.

– Tämä on seura, joka haluaa voittaa kaiken mahdollisen. Pelaajalle se, että voi olla mukana joukkueessa, joka taistelee pokaaleista, on erittäin iso juttu. Löysimme tällaisen paikan kaikille meille neljälle, niin ei tässä ollut miettimistä.

– Seurana tulee mieleen pienemmässä mittakaavassa aika, jonka olimme Schalkessa, vaikka olimme siellä lyhyen aikaa. Kannattajakulttuuri täällä on niin hieno asia, ja seura merkitsee niin paljon kannattajille, niin sen huomaa kaikessa jokapäiväisessä tekemisessä. Prosenttiakaan ei anneta periksi, oli kyse sitten treeneistä tai peleistä. Se tuo pelaajalle paljon lisää intoa ja energiaa. Se on hieno juttu kokea.

Millaisia henkilökohtaisia tavoitteita kaudesta on?

– Haluan nauttia pelaamisesta ja pystyä olemaan joukkuetta varten ja auttamaan seuraa. Se on ollut aina iso tavoite varsinkin kaikkien loukkaantumisten jälkeen. Nuorempana oli kaikkea pientä. Haluan pystyä pelaamaan ehjän kauden. Olin viime kaudella pari viikkoa touko-kesäkuun vaihteessa, mutta muuten pystyin pelaamaan ehjän kauden. Huomasin, miten paljon siitä nautti, kun pystyy olemaan mukana jokaisessa treenissä ja pelissä.

– Se on tietysti päällimmäisenä mielessä, koska tiedän, että pystyn auttamaan meitä kentällä todella paljon. Sitä kautta pystyy auttamaan joukkuetta saavuttamaan tavoitteet ja nauttimaan siitä, kun kausi on ohi ja katsoo ylpeydellä sitä.

Uronen siirtyi Ruotsiin ensimmäisen kerran urallaan jo 18-vuotiaana. Silloin osoitteena oli Helsingborg. Nyt hän tulee AIK:hon yli vuosikymmenen mittaisen ammattilaisuran tehneenä arvokisapelaajana.

Uskotko, että sinulta halutaan nähdä johtajuuttakin?

– Olen nyt ihan eri asemassa. Ruotsissa on helppo olla oma itsensä. Huomasin sen ensimmäisenä päivänä. En ole koskaan ollut äänekäs johtaja kopissa tai kentän ulkopuolella, ja se on asia, jota pitäisi parantaa. Minulla on omat tapani, joilla koitan auttaa muita, etenkin nuorempia. Meillä on onneksi todella hyvä johtaja runko paikallisia ja kokeneempia pelaajia. Ei siinä minua kaivatakaan, mutta koitan totta kai näyttää aina esimerkilläni ja jeesata kaikkia. Pyrin olemaan aina käytettävissä. Odotukset ovat tietenkin kovat, kun olen ollut niin onnekas, että olen nähnyt paljon kaikkea. Pystyn tuomaan sitä esille.

Onko nyt tarkoituksena saada pidempiaikainen seura, kun viime vuodet ovat tuoneet paljon siirtoja?

– Olin urani alussa onnekas, kun pystyin olemaan neljä vuotta samassa paikassa ja seuraavat viisi ja puoli vuotta taas samassa paikassa. Se on enemmänkin harvinaista kuin arkea, että pystyy olemaan noin pitkiä aikoja yhdessä seurassa. Sitä olen hakenut, että löydettäisiin paikka, johon voisi rakentaa kotia pidemmäksi aikaa. Ei ole mitään parempaa kuin asettua aloilleen ja nauttia futiksen pelaamisesta täysin rinnoin. Totta kai toivon, että tämä tulee olemaan sellainen paikka meille, että pystymme olemaan täällä mahdollisimman kauan.

– Minulla on vielä todella paljon hyviä vuosia edessä, vaikka ikä alkaakin jo kolmosella. Tiedän, miltä kroppa tuntuu ja että minulla on vielä paljon annettavaa. Iloisina täällä ainakin vielä ollaan, ja odotetaan, että kausi lähtee käyntiin ja pääsemme pelaamaan kunnolla.

Aina Huuhkajiin

Uronen mainitsi jo maaottelut, ja sen, kuinka matkustaminen Pohjois-Amerikan ja Euroopan välillä maajoukkuetapahtumien ympärillä vaati veronsa. Nyt miehestä kuuluu se, että maajoukkuepeleihinkin on löytynyt uutta virtaa, kun MM-karsinnat lähestyvät.

– Minuutit ovat aina tärkeitä, mutta ei niitä ajattele maajoukkueen kannalta. Teen täällä seurassa joka päivä kaiken, minkä pystyn, ja toivon, että valmentaja valitsee minut mukaan, oli hän kuka hyvänsä. Innolla odotan tietenkin uutta aikakautta. Tiedän, että maajoukkueella on paljon annettavaa näissä karsinnoissa. Tiedän, että joka ikinen suomalainen pelaaja painaa täysillä hommia, että olisimme valmiina, kun karsinnat lähtevät maaliskuussa käyntiin.

Huuhkajiin tulo taitaa edelleen olla asia, jota ei erikseen mietitä, vaan aina tullaan?

– Nämä ovat asioita, joihin ei voi vaikuttaa muuten kuin siten, että tekee täysillä hommia. Totta kai jos saisin valita joukkueen, niin valitsisin itseni joka kerta mukaan! Siellä on niin kiva. Fiksummat ihmiset tekevät päätökset, keitä on mukana ja keitä ei. En voi muuta kuin oman osani täällä ja niin hyvin kuin pystyn.

Mitä ajattelet kohtaamastasi kilpailusta pelipaikallasi Huuhkajissa?

– Tässä ammatissa on joka päivä kilpailua, oli kyse seurajoukkueesta tai maajoukkueesta. Huippuhyviä futaajia on tässä maailmassa niin paljon, ettei kukaan ota mitään itsestäänselvyytenä. Kilpailu on se, mikä tuo jokaisesta pelaajasta parhaat puolet esille. Tiedän, että pystymme vasempina pakkeina myös auttamaan toisiamme ja kehittämään toisiamme. Se on vain hieno asia, että kilpailua löytyy.

Mitä kaikkea pitää tapahtua vuonna 2025, että olisit vuoden lopulla tyytyväinen?

– Palataan taas siihen, mistä jo juteltiin. Ensimmäinen asia on pysyä terveenä ja pystyä nauttimaan tästä hienosta lajista. Sitten kaksi asiaa, jotka toivat minut henkilökohtaisesti ja urheilullisesti tänne lähemmäs kotia. Unelmoin siitä, että voitan jotain. Siitä on liian pitkä aika, kun olen viimeksi voittanut henkilökohtaisesti jotain. Se on suurin tavoite.

– Toinen asia on se, että pystyn olemaan oma itseni ja tulemaan täysissä voimissa maajoukkueeseen, jos kutsu käy. Nyt ei tarvitse huolehtia matkustuksesta. Haluan pystyä vetämään jokaisen treenin freesinä ja sillä tasolla, jota odotan itseltäni. Nämä kolme asiaa ovat päällimmäisinä mielessä. Meillä on tulossa hienot karsinnat ja hieno mahdollisuus siellä tehdä koko maana jotain huikeaa. Eikä tässä lajissa ole mitään sen hienompaa kuin nostaa pokaalia, oli se cup tai liiga. Sitä lähdetään jahtaamaan.

Haastattelu: Panu Markkanen