Pikkuhuuhkajat aloittaa kaksiosaisen EM-jatkokarsinnan Norjaa vastaan perjantaina Tampereella. Alle 21-vuotiaiden EM-kisapaikka olisi Suomelle maan jalkapallohistorian toinen.

Ville Koski on noussut joukkueen kapteeniksi Santeri Väänäsen oltua viimeiset kolme ottelua pois kokoonpanosta. Koski jakoi ajatuksiaan Norja-otteluiden alla Kymppipaikka.fi-sivuston haastattelussa.

Mitä liikkuu mielessä, kun EM-kisapaikka olisi kahden ottelun päässä?

– Aika normaalit asiat. Yksi peli muiden joukossa, toki aika isojen panosten ottelu.

Joukkue osaa siis suhtautua tilanteeseen aivan normaalisti?

– Joo, ihan normaalisti. Täällä on hyviä pelimiehiä, eivät ne täällä tärise.

Osaatko vielä ennakkoon kuvailla, miten hienoa kisapaikan saavuttaminen voisi olla?

– Varmasti aika makeaa. Haluaisin päästä kokemaan sen tunteen, kun sinne pääsee. Vaikea sanoa ennen kuin sen on kokenut, että miltä se tuntuu. Nyt, kun sen sanoo, niin tuntuisi varmasti mahtavalta.

Kisapaikka olisi varmasti kaikkien uralle tähän asti kovin saavutus?

– On todellakin! En ole ottanut selvää, kuka on saavuttanut minkä verran omilla urillaan, mutta jos EM-kisoihin menee, se on jokaiselle aika kova saavutus. Ehkä kovin.

Millainen kapteenin rooli on juuri tällaisessa maajoukkueikkunassa?

– Koitan aina buustata ja johtaa pakkaa, olen kapteeni tai en. Se on kuulunut luonteeseeni sieltä alakerrasta. Pitää olla sellainen, joka pitää pään kylmänä, jos asiat eivät mene toivotulla tavalla, mutta en usko, että sillä tulee olemaan vaikutusta.

– Se on nauha kädessä, ja kentällä on hyviä pelaajia, jotka kuuntelevat ja johtavat itsekin. Ei siellä mennä suut supussa. Kaikki välittävät sen verran, että siellä puhutaan paljon ja yhden vastoinkäymisen ei anneta pilata koko hommaa.

Oma peli on kunnossa

Joukkueen päävalmentaja Mika Lehkosuo painotti taannoisessa Kymppipaikan haastattelussa, että paikka jatkokarsinnoissa on tullut nimenomaan joukkueen omiin pelillisiin vahvuuksiin luottaen.

Kuinka realistisena piditte kisapaikkaa, kun karsinnat alkoivat?

– Sitä pidettiin yhtä realistisena kuin nytkin. Meillä oli tätä ennen (Juha) Malisen kanssa karsinnat, ja olimme lähellä sitä. Meillä oli kovia maita vastassa. Tiesimme, että siitä tulee hyvä pohja jatkaa tähän joukkueeseen. Oli itseluottavainen fiilis, että nyt mennään. Moni sama pelaaja jatkoi viime karsinnoista, ja nuoremmista tuli loistavia pelureita. Olemme pitäneet aina realistisena sitä, että menemme kisoihin.

Missä määrin se nostaa itseluottamusta, että tähän tilanteeseen on päästy omalla pelillä?

– Se ehkä auttaa siinä, että kun lähdemme pelaamaan, pystymme luottamaan siihen, että me teemme omaa juttuamme ja olemme nähneet, että sillä on tullut tuloksia ja tiedämme, miten pelata. Ehkä se auttaa siinä pelin voittamisessa. On varmempi fiilis kuin jos pitäisi alkaa keksiä jotain muuta, että voittaisimme Norjan.

Mikä vaikutus on maajoukkueeseen tuloon sillä, että pelilliset sävelet ovat selvät?

– On erittäin helppoa tulla. Taktiikoita ei saa olla liikaa. Meillä on sopiva määrä, ja kaikki tietävät, miten haluamme toteuttaa niitä. Emme ole liian tiukkoja sen suhteen. Vedetään välillä outside of the box -ajattelua ja pelataan sitä fudista. Se luo tietyn ajatusmaailman koko jengiin.

– Tänne on helppoa tulla, eikä ole mitään sähläystä, että miten haluamme pelata. Pitää vain ajan kanssa saada yhteys kanssapelaajiin, että mihin he haluavat palloa. Se on ainoa ongelma, joka on ollut, mutta sekin on poistunut, kun on päässyt pelaamaan kavereiden kanssa.

Millaisena vastustajana pidät Norjaa?

– En ole katsonut Norjan pelejä, mutta viime karsinnoissa siellä oli hyviä yksilöitä. ”Norskit” ovat yleensä fyysisesti aika hyviä. Meidän pitää ”matchata” siihen.

Mika Lehkosuo
Pikkuhuuhkajien päävalmentaja Mika Lehkosuo kiitti yleisöä Tampereella voittoisan Montenegro-ottelun jälkeen lokakuussa 2024 (Kuva: All Over Press)

Pelituntuma kunnossa

Koski siirtyi täksi kaudeksi Kroatian liigaan. Sarjaa on pelattu 13 kierrosta, ja Koski on ollut NK Istran avauskokoonpanossa toisesta kierroksesta lähtien. Kolmannesta ottelusta alkaen Koski on pelannut täysiä minuutteja.

Istra on 22-vuotiaana ulkomaille lähteneen Kosken ensimmäinen seura ulkomailla, mutta signaalit ovat vahvat sen suhteen, että monet isommatkin liigat ovat miehelle täysin mahdollisia saavuttaa.

Mitä Kroatiassa pelaaminen tuonut omaan pelaamiseesi?

– Ei ole kentällä niin kiire. Siellä on paljon kovempi tempo ja parempia pelaajia, niin pitää olla enemmän varuillaan. Jalkoihin on tullut voimaa, niin pystyn vaihtamaan suuntaa nopeammin puolustustilanteissa ja kaksinkamppailuissa. Olen saanut itsevarmuutta, mutta on vaikea huomata sellaista pienten steppien kehitystä.

Millainen paikka Kroatia on sinulle kasvaa pelaajana?

– Loistava. Huomaan, että kehityn kuukausi kuukaudelta ja päivä päivältä koko ajan. En kadu ollenkaan päätöstä mennä sinne.

Millä tämä iso rooli ja vastuu on otettu?

– Minulla on tällä hetkellä hyvät suhteet valmentajaan. Hän tykkää minusta pelaajatyypiltäni ja annan joka päivä treeneissä kaikkeni. Olen näyttänyt kentällä, että minun kuuluu olla siellä. Olen ollut viimeinen lukko ja näyttänyt, että olen hyvä. Sillä se peliaika on tullut. Johdan alakertaa.

Mitä kisapaikka voisi tuoda henkilökohtaisella tasolla omalle uralle?

– Kyllähän se luo hyvän leiman cv:hen. Varmasti se nostaa markkina-arvoa ja kiinnostusta, mutta ne eivät ole päällimmäisinä mielessä. Keskityn aina pelaamiseen. Huhuja voi aina kuulla, mutta jos niihin alkaa keskittyä, niin pelistä ei yleensä tule mitään.

Oletko kuullut huhuja?

– Olen kuullut muutamia, mutta en mieti niitä. Annan agenttini hoitaa ne.

Haastattelu: Panu Markkanen