Haastattelu: Nuorennusleikkaus vai normaalia toimintaa Huuhkajissa? – ”Totta kai keski-ikä nuorentuu”

Huuhkajien vuosi päättyi marraskuun puolivälissä. Päävalmentaja Jacob Friis nosti etenkin syksyllä useita nuorehkoja pelaajia edustukseen, mikä sai aikaan puheita Huuhkajien nuorennusleikkauksesta. Yksi suuri syy siihen, että debytantteja nähtiin juuri syksyllä, oli kesällä pelattu alle 21-vuotiaiden EM-lopputurnaus, jossa Suomi oli mukana.

Markku Kanervan valmennustiimiin kuulunut Mika Nurmela ei niinkään allekirjoita termiä nuorennusleikkaus, vaan näkee ennemminkin, että tapahtunut oli enemmänkin väistämätöntä.

– En puhuisi hirveästi nuorennusleikkauksesta. Joukkueen keski-ikä nuoreni varmasti, mutta en puhuisi nuorennusleikkauksesta. Syksyn mittaan ajettiin sisään yksi pelaaja, joka on minun mittapuullani nuori eli Juho Lähteenmäki. En pidä 23-vuotiasta kovin nuorena, mutta jos 22- tai 23-vuotiaita tulee monta, joukkueen keski-ikä nuorenee, hän pohjustaa.

Nurmelan mukaan ovi Huuhkajiin ei voi aueta automaattisesti samalla hetkellä, kun pelaaja kasvaa ulos alle 21-vuotiaiden ikäluokasta.

– On iso steppi nousta alle 21-vuotiaiden maajoukkueesta A-maajoukkueeseen. Sitä ei varmasti edes pystytä kuvittelemaan, millainen. Ne pelaajat siitä joukkueesta ovat ottaneet askeleita omalla urallaan ja näyttäneet, että he pärjäävät esimerkiksi 2. Bundesliigassa. Naatan Skyttä tekee tehoja ja Adam Marhiev näytti heti, kun tuli maajoukkueeseen, että hän olisi pelannut siellä kymmenen vuotta. Hän oli täysin valmis heti siihen, hän sanoo.

– Mutta nuorennusleikkaus? Nuorentaahan se totta kai joukkuetta, jos Rasmus Schüller vaihtuu Adam Marhieviin. Olisiko tämä tapahtunut joka tapauksessa? Marhiev näytti, että hän on paikan ansainnut, oli hän nuori tai vanha. Leo Waltakin täyttää ensi vuonna 23 vuotta ja hänen paras ikänsä on tulossa. Hän pelasi hyvän kauden Allsvenskanissa ja maajoukkueeseen on mahtunut pelaajia, jotka eivät ole tehneet siellä maaleja.

Työ tehdään seurassa

Skyttä ja Marhiev ovat kirkkaimmat esimerkit pelaajista, jotka loistavat kesän EM-joukkueesta omissa seurajoukkueissaan. Skyttä on tehnyt 2. Bundesliigassa Kaiserslauternille kahdeksan maalia ja Marhiev on Nürnbergin avauksessa viikosta toiseen. Tätä Nurmela haluaa nähdä lisää.

– On tärkeää, mitä enemmän saamme pelaajia hyviin sarjoihin ja että he pelaavat säännöllisesti ja ottavat koko ajan steppejä urallaan. On selvää myös näille pelaajille, että he eivät ole päätepisteissään vaan hyvässä vauhdissa tällä hetkellä. Marhiev osoitti ensimmäisestä minuutista alkaen Huuhkajissa, että hän kuuluu sinne.

– Olemme tienneet, että 21-vuotiaiden maajoukkueessa on ollut potentiaalia. Siellä on sitä edelleen, mutta niiden pelaajien, jotka tulevat A-maajoukkueeseen, pitää ottaa steppi oman seurajoukkueen kautta. Se, että on pelannut hyvin alle 21-vuotiaiden maajoukkueessa, ei mielestäni riitä. Walta, Marhiev, Skyttä ja Ville Koski ovat ottaneet stepit. Toki Kosken paikalle ei ole niin kovaa kilpailua kuin keskikentälle, jossa Marhiev ja Walta pelaavat.

Osa pelaajista olisi varmasti ollut Huuhkajissa jo ennenkin kesää, ellei alle 21-vuotiaiden EM-turnaus olisi tullut ”tielle.”

– Kaksiykköset menivät kisoihin, ja monet näistä olisivat voineet olla maaliskuussa maajoukkueen käytössä, mutta tehtiin valinta, että he menevät pelaamaan kaksiykkösten kisat, Nurmela muistuttaa.

Ei mitään uutta

Tilanne ei myöskään ole millään muotoa uusi. Ehkä asia onkin ollut tikunnokassa niin vahvasti siksi, että EM-lopputurnaus oli niin konkreettinen virstanpylväs ja selkeästi kyseessä olevan ikäluokan viimeinen tilaisuus pelata alle 21-vuotiaissa.

Nuoria ja uusia pelaajia on tullut Huuhkajiin vuosittain, ja edellinen päävalmentaja Kanerva pystyisi varmasti kertomaan saman tien, kuinka monta pelaaja debytoi kussakin karsinnassa tai Kansojen liigassa, herätettiin hänet kertomaan siitä kuinka syvästä unesta tahansa.

– Joka vuosi tuli uusia pelaajia! Ei tässä ole tapahtunut mitään uutta. Nämä pelaajat ovat näyttäneet, että he kuuluvat Huuhkajiin. Tiedämme, että tuo ikäluokka, joka meni kisoihin, oli äärettömän potentiaalinen ja edelleen meillä on äärettömän potentiaalinen alle 21-vuotiaiden maajoukkue. On mahdollista, että kilpailu maajoukkueessa kovenee edelleen. Kyllä ”Rivenkin” aikana Oliver Antman tuli nuorena ja Miska Ylitolva kävi ennen kuin oli pelannut HJK:ssa yhtään Veikkausliigaottelua, Nurmela sanoo.

Friisiä on kritisoitu selkeän pelitavan näkymättömyydestä. Mitä sanot tähän?

– Tuollaisia asioita on hyvin vaikeaa sanoa ulkopuolelta, koska ihan tarkkaan ei voi tietää kaikkea. Pelijärjestelmääkin on muutettu Friisin aikana monta kertaa. Se lähti 4-3-3:sta ja jossain vaiheessa pelattiin kolmella topparilla, on pelattu 5-4-1:tä ja 5-3-2:ta. Sitä on muutettu vastustajan mukaan.

– Itse ajattelen niin, että ei ole ollut helppoa tulla ulkopuolelta maajoukkueeseen, tutustua kaikkiin pelaajiin ja miettiä, ketkä pystyvät pelaamaan. Aika on mennyt enemmän pelaajatarkkailuun, että kenellä on potentiaalia lyhyellä aikatähtäimellä pelata kovia kansainvälisiä pelejä. Sen infon keräämiseen on mennyt iso osa ajasta. Jos kaikki pelaajat alkaa opiskella nollasta, ei tehtävä ole ollut helppo. Siinä vaiheessa, kun valmentaja tuntee hyvin pelaajat ja heidän ominaisuutensa, siihen voi alkaa rakentaa pelaamista.

MM-kisapaikka tai edes paikka jatkokarsinnoissa ei tämän vuoden karsintojen jälkeen ollut suoraan sanottuna edes kovin lähellä. Nurmela haluaa muistuttaa, että se ei ollut käytännössä realistinen tavoitekaan.

– Kansojen liiga on tulossa, ja EM-karsinnat on se kilpailu, josta voi realistisesti odottaa, että mennään jatkoon. MM-kisoihin on niin vaikea päästä, että se ei ole tällä hetkellä realistista. Ajattelen, että kun Friis tuntee pelaajat paremmin ja hänelle tulee hyvä kuva, millaisia pelaajia Suomessa on, pelaaminenkin kehittyy. On vaikeaa ajatella pelin kehittämistä, kun ensin pitää tuntea pelaajat, jotka on käytettävissä. Se on peliin niin olennainen osa. Jos pelaajia vaihdetaan koko ajan, se on haastavaa joka tapauksessa. Ajattelen, että käytetty aika on mennyt pitkälti pelaajatarkkailuun, hän sanoo.

Haastattelu: Panu Markkanen