Huuhkajissakin esiintynyt Noah Pallas siirtyi hiljattain HJK:sta Norjan pääsarjaan nousseeseen Vålerengaan. Määrätietoisesti uraansa rakentanut Pallas pelasi Klubissa vain yhden kauden ennen siirtymistään isompiin ympyröihin.
Hän näkee Norjan loogisena steppinä urallaan. Kymppipaikka.fi tavoitti miehen kesken Teneriffan leirin.
– Seura oli ensin yhteydessä agenttiin ja hänen kauttaan minuun ja seuraan. Siitä prosessi lähti askel kerrallaan. Saimme asiat molemmin puolin sovittua ja pääsimme lopuksi aika hyvissä oltavissa maaliviivan yli, Pallas kertoo siirrosta.
Mitä seurasta kerrottiin, miksi juuri sinut haluttiin sinne?
– Puhuin molempien valmentajien kanssa videopalaverissa. He olivat seuranneet minun pelaamistani ja tiesivät pelityylini laitapakkina. He kertoivat, miten he haluavat pelata jalkapalloa tänä vuonna Norjan pääsarjassa, ja minun pelityylini ja yksilölliset taitoni sopivat tähän. Olin samaa mieltä asiasta.
Miten he haluavat, että Vålerenga pelaa?
– Joukkue on aika juoksuvoimainen ja aggressiivinen puolustaessaan. Haluamme puolustaa ylöspäin. Totta kai joudumme olemaan lowblockissa, mutta haluamme päästä siitä nopeasti takaisin highblockiin. Aktiivista pallonriistämistä ja siitä nopeaa vastahyökkäämistä, jos pystyy. Pallollisesti laitapakeilla on lupa nousta ja olla mukana molemmissa päissä.
Kuulostaa todella sinun tyyliseltä peliltä.
– Se kuulosti minun korvaani hyvältä. Sanoin, että tykkään nopeatempoisesta jalkapallosta ja että olen kova juoksemaan molempiin suuntiin. Pelityylin suhteen ei pitäisi olla mitään ongelmaa.
Mikä muu seurassa vakuutti sinut?
– Olemme Oslosta, ainoa seura Norjan pääkaupungista. On uusi stadion, vuonna 2017 rakennettu. Kun näin sen ensin videolta ja sitten paikan päällä, niin olosuhteet seurassa ovat todella hyvät. Valmennus on uusi mutta tosi hyvä. Suunnitelma, joka heillä oli minulle tälle vuodelle ja tuleville vuosille, antoi minulle kuvan, että haluan olla osa seuraa.
Vain vuosi HJK:ssa
Suomalaiset pelaajat eivät ole harvinaisuus Norjassa. Tämän ansiosta Pallaskin saattoi ottaa hyvin asioista selvää, että mitä kaikkea paikan päällä olisi lupa odottaa.
– Tiesin pääsarjan, seuran ja tunnistan aika monta jengiä pääsarjasta, en sen enempää. Kun olen ollut täällä viikon plus, niin pystyn sanomaan, että ehkä pelataan Suomen tyyppistä jalkapalloa, mutta on enemmän intensiivisyyttä ja pienet asiat ovat napsun parempia.
Otitko asioista selvää vai menitkö paikan päälle oppimaan?
– Totta kai puhuin Daniel Håkansin kanssa, koska hän on pelannut Vålerengassa ennen kuin lähti Puolaan. Kysyin, mitä mieltä hän on seurasta ja norjalaisesta jalkapallosta. Puhuin myös Diogo Tomasin kanssa. Meistä tuli HJK:ssa hyviä ystäviä, ja kysyin, miltä hänestä tuntui pelata Norjassa. Sain molemmilta hepuilta hyvät vastaukset ja olin tyytyväinen siihen.
Miten summaat aikasi HJK:ssa?
– Meillä oli aika monipuolinen vuosi HJK:n kanssa. Oli paljon ylä- ja alamäkiä. Ne ovat juuri sellaisia tilanteita, joissa oppii yllättävänkin paljon. Nimenomaan mentaliteettia, itseluottamusta, energian kasvattamista ja vastuun ottamista. Olen todella iloinen, että sain olla osa HJK:ta viime vuoden.
Saako Suomessa missään muussa seurassa sellaiset paineet kuin HJK:ssa?
– Ei tietenkään. HJK:ssa joka peli on voitettava ja kaikki siellä olettavat, että voitetaan. Saimme totta kai Konferenssiliigan paikan ja pääsimme isommille kentille pelaamaan ja ottamaan kokemusta ja vastuuta sieltäkin.
Ei loppuiäksi Norjaan
Kuten todettua, Pallas oli HJK:ssa vain vuoden. Miehen taustalta löytyy paljon siirtoja, jotka ovat palvelleet uraa ja kehittymistä hyvin. Tätä on haettu myös tällä siirrolla.
Oliko tilanteesi sellainen, että lähdet, jos sopiva seura löytyy ulkomailta?
– Totta kai. Haluan aina eteenpäin urallani. HJK:ssa meillä oli suunnitelma, että se ei ole seura, johon haluan jäädä loppuiäkseni. Klubikin on seura, joka antaa pelaajille kokemusta ja painetta, että isompiin seuroihin ja peleihin tottuu. Se suunnitelma meni Klubissa hyvin. Kun siirtoikkuna aukesi ja kun sain ennen sitä puhua Vålenrengan kanssa, niin olin ihan valmis lähtemään.
Koetko, että tämän siirto on hyvää jatkoa myös siirtojesi suhteen?
– Totta kai. Vålerenga on samanlainen siinä suhteessa kuin HJK, että he haluavat kehittää pelaajia ja viedä pelaajia eteenpäin. Tämäkään seura ei ole sellainen, johon tullaan viettämään loppu-ura, jos pystyy kehittymään tarpeeksi ja menemään uralla eteenpäin. Tämä oli minulle fiksu päätös ja totta kai iso askel eteenpäin ja pääsen toteuttamaan isoa unelmaa: saan mennä ulkomaille pelaamaan jalkapalloa.
– Samalla tämä on sellainen steppi, että jos kaikki menee oikein, seuralla menee hyvin ja pääsen itse kehittymään jalkapalloilijana ja ihmisenä, niin totta kai on aina mahdollisuus, että pääsee vielä eteenpäin.
Asiat taitavat olla niin hyvin kuin ne voivat olla?
– Joo, ei voi hirveästi valittaa. Ja muutenkin viimeiset kolme-neljä vuotta ovat olleet todella hyviä. Olen päässyt olemaan eri paikoissa, mikä on hyvä asia. Pääsee tottumaan yksin olemiseen ja siihen, että joutuu muokkaamaan itseään sen perusteella missä pelaat ja olet. Olen saanut tehdä sitä, mitä rakastan ja saanut hyvät aikavälit askeleille, mikä on myös asia, jota olen halunnut.
Kieli vahvuutena
Vålerenga on siis tällä hetkellä Kanarialla leireilemässä. Siinä mielessä Pallas on päässyt siirtymään hyvään aikaan. Kausi alkaa maaliskuun viimeisenä viikonloppuna.
Yksi käytännön asia, joka varmasti auttaa Pallaksen alkua seurassa, on niinkin arkinen – joskin kullanarvoinen – asia kuin kielitaito.
Millaisen kuvan olet saanut joukkueesta?
– Hyvän kuvan. Hyvä fiilis on ollut. Nousimme Ykkösestä takaisin pääsarjaan. Huomaa, että joukkueella on itseluottamusta ja selkeä pelisuunnitelma, jonka kaikki ovat sisäistäneet. Pelaajat ovat hyviä. Täällä puhutaan norjaa, ja minä puhun ruotsia. Ymmärrän ehkä 40-50 prosenttia, mutta sanoin kielestä sanoin, että pitäisi mennä hirveän kauan, niin norjan kielikin sujuu. Uudesta joukkueesta on hyvä fiilis.
Miten uskot hyötyvästi kielen sujuessa?
– Hyödyn siitä paljon. Täällä on paljon norjalaisia ja tanskalaisia pelaajia ja iso osa joukkueesta puhuu samaa kieltä. Täällä on kolme tai neljä pelaajaa, jotka eivät ole Tanskasta tai Norjasta. Minulle ei tarvitse kaikkea kääntää ja se helpottaa asioita paljon.
Voisi kuvitella valmennuksen olevan vaikuttunut kieliasioista?
– Sanoin just ekoina päivinä, että puhukaa minulle norjaa. Jos en ymmärrä, niin sitten sanon itse, että kääntäkää jokin tietty lause. Yllättävän paljon osaan vastata takaisin.
Mitä vaatii, että tulet saamaan peliaikaa ja roolia?
– Ensinnäkin minun pitää todistaa itselleni, valmennukselle ja joukkueelle, että olen pelaaja, joka on tullut tänne pelaamaan. Pitää sisäistää tämä pelityyli, joka tänne on luotu. Intensiiviteetti on korkeampi kuin Suomessa, niin kuin sanoin. Pitää vaan treenata kovaa ja nostaa kuntoa ja todistaa sitäkin kautta, että olen pelaaja, joka pystyy juoksemaan paljon ja pelaamaan ysikymppisiä, vaikka kilometrit tulevat olemaan korkeampia, mihin olen tottunut ja mikä ei missään nimessä ole minulle ongelma.
– Totta kai pitää kehittyä myös preseasonilla. Voin todistaa montaa eri kautta, että olen pelaaja, joka pystyy auttamaan seuraa kentän sisäpuolella.
Mitä on tapahduttava, että olet kauden jälkeen tyytyväinen?
– Yksilöllisesti haluan pelata mahdollisimman paljon. Haluan kehittyä ja saada tunteen, että kuulun tänne. Se tulee myös kentän ulkopuolelta. Siitä, että pukuhuoneessa on hyvä olla ja löydän Oslosta kodin, joka tuntuu kodilta. Joukkueen puolesta haluan meillä hyvän ja ehjän kauden, että voimme olla joukkue, joka voi voittaa jokaikisen joukkueen tässä sarjassa.
Haastattelu: Panu Markkanen
