
Naatan Skyttä on vasta valitun Pikkuhuuhkajien EM-joukkueen suurimpia tähtiä. Kolme maalia kisoihin vieneessä karsinnoissa tehnyt ja kolme syöttänyt Skyttä oli avauskokoonpanossa karsintojen jokaisessa ottelussa.
Alla on erittäin hyvä kausi Ranskan toisella sarjatasolla USL Dunkerquessa. Liiganousu oli lähellä, ja cupissa joukkue eteni välieriin. Skyttä kirjautti Lique 2:ssa 30 ottelua, joista 26 avauksessa tehden seitsemän maalia ja antaen neljä syöttöä. Myös nousukarsinnoissa hän oli molemmissa otteluissa avauksessa niin Guinkampia ja kuin Metziäkin vastaan.
Kymppipaikka haastatteli Skyttää joukkueen julkistustilaisuudessa ennen joukkueen lähtöä Saksan leirille.
Kerro valinnan fiiliksestä, vaikka se ei varmasti yllätyksenä tullutkaan?
– Kyllähän kun valinta on konkreettinen, niin se laittaa hymyilyttämään. Hyvä fiilis tulee ja se realisoituu, että nyt tämä tapahtuu. Upea fiilis päästä edustamaan Suomea arvokisoihin. Tuntuu, että kaikki, jotka pelaavat maajoukkueessa, unelmoivat siitä, että pääsevät edustamaan Suomea joihinkin arvokisoihin.
Onko yhtään sellainen fiilis, että alkaisivatpa kisat jo?
– Olisi helpompaa, jos ne alkaisivat nyt. Odotteluvaihe on aina vähän tämmöistä. Nyt on toki kiva myös asennoitua siihen, että nauttii siitä, että kisat ovat tulossa. Nyt yritetään valmistaa itseä mahdollisimman hyvään henkiseen ja fyysiseen kuntoon, että pystyy antamaan itsestään kaiken kisoissa.
Missä vireessä tulet joukkueeseen?
– On sanottava, että erittäin hyvässä kunnossa! Kroppa on terve, ei ole mitään ongelmia. Pitkä kausi on takana, ja olen pelannut paljon, mutta onneksi tuli pieni tauko, ennen kuin kisat alkavat, että saadaan tuoreet jalat, mutta kunto ei lähde pois. Kunto on tosi hyvä, koska olen pelannut paljon. Nyt on tauko, että saadaan jalat toimimaan. Tämä on mielestäni erittäin optimaalinen tilanne lähteä kisoihin.
Kilpailua kavereiden kanssa
Pikkuhuuhkajissa on pitkään korostettu hyvän ilmapiirin merkitystä. Pelin periaatteet ja joukkueen yhteiset käytännöt ovat tiukasti omaksuttuja, ja pelaajat puhuvat kavereista. Samaan aikaan jokainen haluaa ja janoaa kentälle.
Onko Pikkuhuuhkajiin aina helppoa tulla?
– On ainakin itselleni. Vaikka viihdyn seurajoukkueessa ja siellä ei ole mitään valitettavaa, mutta kun pääsee näkemään vanhoja kavereita, joiden kanssa on hengaillut muutenkin monta vuotta ja puhumaan suomen kieltä… Välillä ei tunnu siltä, että pelataan futista. Tuntuu siltä, että pääsee näkemään kavereita, ja sitten vielä pelaamaan heidän kanssa futista. Se on tosi kivaa.
Millainen kilpailutilanne joukkueesta löytyy?
– Totta kai se on kova. Ei sitä ole kieltäminen, että joka paikalle on ja kaikki voisivat käytännössä aloittaa. Mitään pelipaikkaa ei ole lyöty lukkoon. Olemme kilpailullinen joukkue, ja se on etu. Kun on paljon kilpailua, se puskee muita pelaajia tekemään asioita vielä paremmin. Senkin näkee, että monta hyvää pelaajaa jäi ulkopuolelle. Tässä on laaja ikäluokka käsillä.
Mitä odotat itseltäsi kisoissa?
– Yritän, etten laittaisi itselleni turhia paineita. Fakta on se, että lataus on niin kova, että haluan suorittaa parhaalla mahdollisella tavalla. Sillä ei ole väliä, onko se sitä, että tekee maalin tai antaa syötön, vaan sitä, että pystyy raapimaan itsestään kaiken irti, mitä on ja auttaa joukkuetta mahdollisimman hyvin, että pääsisimme oikeasti pitkälle näissä kisoissa. Tietysti maalit ja tehot olisi helppo vastaus. Annan kaikkeni, että joukkue pärjää mahdollisimman hyvin.
Suurennuslasin alla
Alle 21-vuotiaiden EM-lopputurnausta suurempaa näytön paikkaa on vaikea kuvitella. Pikkuhuuhkajat pääsevät mittaamaan tasoaan maanosan saman ikäluokan valioiden kanssa, ja jokainen ottelu on kykyjenetsijöiden tarkassa syynissä. Edessä on ainakin kolme valtavan merkityksellistä ottelua myös yksilöiden tasolla.
Pikkuhuuhkajiin kohdistuva huomio nähtiin jo valintatilaisuudessa, jonka kokoluokka oli ennennäkemätöntä tälle joukkueelle.
Ajatteletko koko uran mittakaavassa tätä näytönpaikkaa?
– En mieti sitä, mutta tiedostan, että tämä on äärimmäisen iso näytönpaikka jokaiselle, joka on kisoissa. Se on hauskaa tässä futismaailmassa, miten muutama peli voi muuttaa koko uran suunnan täysin. Se on samalla hienoa ja pelottavaa. Totta kai sen tiedostaa, mutta sitä ei kannata sen enempää miettiä. Meillä ei ole näissä kisoissa ainakaan omasta mielestäni muuta kuin voitettavaa.
Miltä tällainen huomio jo valintatilaisuudessa tuntuu?
– Totta kai se tuntuu hienolta ja se kertoo siitä, kuinka isosta jutusta on kyse. Kun tätä ei ole joka vuosi tapahtunut, niin on hienoa, että alle 21:sten futis kiinnostaa. Tämä on hieno asia, joka vie suomalaista futista eteenpäin ja on hieno askel sitä kohti, että toivottavasti tämä olisi jokakarsintainen tapahtuma, jossa päästäisiin tällaiseen tilaisuuteen, jossa julkistetaan 21:sten joukkue arvokisoihin. Se olisi hieno asia.
Millä lailla viimeksi kisoihin päässyt Suomen joukkue ja heidän uransa sinua inspiroivat?
– Kun katsoo edellistä ryhmää, siellä on Huuhkajalegendoja. Aikamoinen joukkue oli silloinkin liikkeellä, ja me olemme seuraavat. On aika villiäkin ajatella, kuinka hienossa porukassa saa olla. Kun joskus katsoo, keitä kisoissa on pelannut, ei siellä ole montaa nimeä. Tämä on kunnia.
Tekin voitte joskus olla Huuhkajalegendoja…
– Toivotaan! Olemme vielä vähän yli kaksikymppisiä, joten aika paljon on vielä matkaa yhtään mihinkään sellaiseen. Toivottavasti joitain voidaan katsoa kymmenen vuoden päästä niin, että ”onpa tehnyt hienon uran.”
Suomen avausvastustaja EM-kisoissa on Hollanti, jota vastaan Pikkuhuuhkajat pelaa kesäkuun 12. päivänä.
Haastattelu: Panu Markkanen