Arttu Hoskosen syksy ei ole käynnistynyt Englannin kolmostason League Onen Stockportissa parhaalla mahdollisella tavalla. Hoskonen loukkasi jalkansa jo toisissa harjoituksissaan joukkueen kanssa, eikä ole vielä pystynyt debytoimaan uudessa seurassaan.

– Vähän on kaksijakoiset fiilikset. Olen asettunut tänne hyvin, ja toki on vielä asioita hoidettavana. Loukkaantuminen tuli tähän heti alkuun, niin debyytti Englannissa venyy, hän kertoo Kymppipaikan haastattelussa.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

Hoskosen vamma ei ole mikään pikkujuttu, vaan pelikuntoon pääsemiseen menee vielä aikaa.

– Treeneissä tuli jalkavamma. Menee syyskuun puoliväliin tai loppuun, että pääsen pelaamaan. Semmoiset kahdeksan viikkoa yhteensä on se aika, joka kestää tulla takaisin kuntoon. Olisivatkohan olleet toiset treenit kolme viikkoa sitten? Ei ihan paras alku.

Paitsi Stockportille, jolle Hoskonen oli kesän ykköshankinta, uutinen on todella huono myös Huuhkajille. Hän ei nimittäin ole pelikuntoinen Huuhkajien elintärkeässä MM-karsintaottelussa Puolaa vastaan syyskuun alussa.

– Joo, siltä se näyttää, että ensi maajoukkueikkuna jää välistä, hän huokaa.

Haluatko kuvailla harmituksesi tasoa?

– Suoraan sanoen ottaa todella rajusti päähän. Olin viime kauden lopunkin loukkaantunut, niin olisi ollut hyvä aloittaa puhtaalta pöydältä, olla kunnossa ja aloittaa heti alkuun. Niin ei käynyt, ja nyt joudun odottamaan hetken, että pääsen takaisin pelikentille. Harmittaa todella paljon, mutta ei auta.

Poisjääntisi aiheuttama pelillinen menetys on Huuhkajille suuri, miten kommentoit sitä?

– Syyskuun Puola-peli on todella tärkeä peli meille, ja harmittaa todella paljon. Siitä olisi tärkeää saada hyvä tulos ja olisin halunnut todella paljon olla siellä auttamassa joukkuetta. Tällä kertaa en pääse.

Haluttu mies

Hoskonen siirtyi Stockportiin kesällä. Hän kertoo seuran olleen todella aktiivisesti hänen perässään. Sarjataso ei aluksi vakuuttanut miestä, mutta lähempi tutustuminen alkoi tehdä Stockportista houkuttelevan vaihtoehdon.

– Minua kohtaan oltiin kiinnostuneita jo jonkin aikaa. En tiennyt jengistä alkuun mitään ja aluksi ajattelin, että tuo liiga ei kiinnosta niin paljoa. Siirtoikkuna meni pidemmälle ja tuli muitakin vaihtoehtoja, mutta ei mitään kiinnostavaa. Sitten Stockport oli todella kiinnostunut, ja aloin ottaa enemmän selvää joukkueesta.

– Sain tietää, että heillä on hyvä joukkue League Onessa ja tavoitteena on nousta Championshipiin. Aloimme keskustella enemmän ja sain tietää enemmän seurasta. Kiinnostus rupesi nousemaan. Ainoa syy, miksi tulin tänne, on nousu Championshipiin. Se on ainoa tavoite tällä kaudella.

Mitä sanot kommenteista, jotka kyseenalaistivat siirtosi nimenomaan tuolle sarjatasolle?

– En ole lukenut ainuttakaan uutista sen jälkeen, kun siirryin tänne. Tiesin, mitä odottaa tästä siirrosta. Kuten sanoin, tämä voi olla onnistunut juttu, jos asiat menevät, niin kuin uskon. Meillä on todella hyvä sauma nousta tällä kaudella. Se on ainut tavoite ja syy, miksi tulin tänne.

– En halua pelata League Onea lopun uraani. Se ei ole tavoitteeni. Tavoitteeni on päästä pelaamaan Championshipiin ja se oli idea, miksi allekirjoitin tänne sopimuksen.

Osaatko sanoa, miksi seurajohto halusi sinut niin kiivaasti?

– Varmaan pelityylini ja se, millainen pelaajaprofiilini on, sopivat joukkueeseen hyvin. Tavoite on nousta ja hyviä pelaajia tarvitaan. Varmaan se on se syy.

Vaikuttivatko hyvät otteesi Englantia vastaan Kansojen liigassa heidän halukkuuteensa?

– Juttelin pääscoutin kanssa, ja hän oli seurannut minua pidemmän aikaa, ja oli kiinnostunut jo, kun olin Puolassa. He halusivat joka tapauksessa yrittää sopimusta kanssani. Kun he näkivät Englanti-pelit, heidän oli pakko saada minut. Varmasti niillä peleillä oli vaikutusta.

Miltä tuntuu siirtyä seuraan haluttuna pelaajana?

– Se oli myös yksi suuria syitä, miksi kirjoitin sopimuksen. Kun miettii seuravaihtoehtoja, se on yksi tärkeimmistä seikoista. Voi olla hyviä seuroja, mutta ikinä et tiedä, oletko ykkös-, kakkos- vai kolmosvaihtoehto. Yleensä sen aistii palavereista, joita pitää seuran kanssa. He olivat pakkomielteisiä, että he halusivat minut tänne. Tiesin, että tulen pelaamaan ja olin ykköshankinta, niin on sillä suuri merkitys.

Pepin naapurissa

Stockport Countylla on suomalaisen futiksen seuraajan korvaa kilauttava nimi. Aiempien sukupolvien sinivalkoiset europelaajat ovat seuran paitaa kantaneet. Myös maailmanpolitiikan arkipäivä on tullut Hoskoselle käytännön kautta tutuksi.

Tiesitkö Stockportin suomalaishistoriasta?

– Ennen en tiennyt, että muutamakin suomalainen pelaaja on täällä pelannut, mutta nyt se on tullut selväksi. Shefki Kuqi, Jarkko Wiss ja Petri Helin ovat täällä pelanneet.

Millainen fiilis tuli siirrosta nimenomaan Englantiin?

– Nyt kun miettii brexitiä, niin siinä on omat hankaluutensa. Olisi varmasti helpompaa ollut siirtyä EU:n sisällä. Kyllähän on kiva kokea englantilainen futis. Olen katsonut sitä paljon ja se on kiinnostanut todella paljon, ja nyt pääsen kokemaan englantilaisen jalkapallon ja fanikulttuurin, niin odotan tulevia pelejä odottavaisella fiiliksellä.

Tunnistetaanko sinut kadulla?

– Asun Manchesterissa tällä hetkellä, ja täällä on vähän isompia staroja! Saan mennä aika rauhassa. Pep Guardiola asuu tässä hotellissa, jossa asun. Jeremy Dokua olen myös nähnyt, ja hän asuu varmaan myös tässä.  Täällä on vähän isompia tähtiä.

Aiotko käydä esittäytymässä Guardiolalle, että olet myös futaaja?

– Pep ei ole tullut vielä vastaan. Jos tulee, niin voi olla, että menenkin morottamaan!

Yksitoikkoista arkea

Vielä arjen tekemiseen. Loukkaantunut urheilija joutuu kohtaamaan vamman ollessa akuutti urheilijan elämän nurjan puolen.

Kerro, millaista on tämän hetken treeniarkesi?

– Se on salilla olemista. Kuntoutan jalkaa. Sitä se on päivästä toiseen.

Vaatiiko pitkää pinnaa?

– Sitä se vaatii todellakin. On se välillä henkisesti rankkaa, mutta yritän ajatella positiivisesti, että kausi on vasta alussa. Kun pääsen kuntoon ja pysyisin kunnossa, on vielä paljon pelejä ja pelattavaa. Sillä saan mielen rauhalliseksi.

Pelejähän toki sarjassanne on?

– Meillä on tässä kuussa seitsemän tai kahdeksan peliä! Kolme eri cupia ja liiga. Pelejä riittää.

Haastattelu: Panu Markkanen