Euroopan jalkapallosarjat alkavat olla puolivälissään. Kreikan Superliigan Aris Thessalonikiin täksi kaudeksi siirtynyt Huuhkajien Fredrik Jensen on kokenut taas yhden repaleisen alkukauden, mutta näinä viikkoina näyttää taas paremmalta. Hän on aloittanut ja pelannut tasan puolet joukkueensa liigaotteluista.

Jensen on saanut maalihanansa auki tehden kaksi maalia kolmessa viime pelaamassaan ottelussa. Maalit ovat syntyneet Kreikan suurseuroihin kuuluvien PAOK:n ja AEK:n verkkoihin. Jensen on ollut liigassa aina kunnossa ollessaan Arisin avauskokoonpanossa ja pelannut isoja minuutteja.

Kymppipaikka tavoitti miehen joukkueen harjoituskeskuksesta keskiviikkoisen cupottelun alla. Edessä oli reissu Panathinaikosin vieraaksi.

Mitä sanot siitä, että viime peleissä on syntynyt maalejakin?

– Kauden alussa pelasin aika paljon peruskeskikenttää, kasipaikkaa. Totta kai kasinakin voi tehdä maaleja, en sitä sano. Sitten pelasin kuutospaikkaa, kun meillä oli niin paljon loukkaantumisia. Itsellänikin oli. En pelannut niillä paikoilla, että olisi ollut ykkösjuttu, että maaleja tulee, mikä on minulle ihan fine. Ne eivät ole maailman tärkein juttu. Nyt, kun olen pelannut kakkoshyökkääjänä, olen yksi niistä jätkistä, joiden pitää tehdä maalit.

– Cupissa PAOK:a vastaan tuli ratkaiseva syöttö, nyt PAOK:a vastaan maali ja AEK:ta vastaan maali. Näköjään isompia jengejä vastaan syntyy tehoja! Hyvä näin!

Sinut tunnetaan monipuolisuudestasi. Onko ollut odotettua, että pelipaikka vaihtelee?

– En tiedä, onko se ollut odotettua vai ei, mutta olen siihen ainakin tottunut. Saksassa tein sitä, ja näköjään sana on kulkenut. Moni tietää, että pystyn pelaamaan eri paikkoja ja täydentämään jengiä, jos ykkösvaihtoehto vasemmaksi laitapakiksi on loukkaantuneena, pystyn sen hätätilassa korvaamaan. Olen tottunut siihen, joten ei ollut yllätys, että joudun pelaamaan vähän siellä sun täällä.

Mitä asemastasi joukkueessa kertoo se, että olet ollut avauksessa aina kunnossa ollessasi?

– Varmasti sen, että koutsi tykkää. Olen pelaajana ja identiteetiltäni sellainen, että työmoraali on sama kuin Saksassa. Sarjana Bundesliiga on varmasti kovempi ja siellä juostaan enemmän, on työmoraali ihan sama. Haluan pelata joka ikisen pelin aina, kun se vain on mahdollista. Otetaan jokainen peli vastaan, mitä tulee, vaikka niitä tulee nyt aika tiiviiseen tahtiin. Ei tarvitse ainakaan treenata niin paljoa, hah hah!

Alkukausi on ollut taas rikkonainen. Oletko nyt niin hyvässä kunnossa kuin pystyt olemaan?

– Tuntuu, että se johtui siitä, että kesän maajoukkuepelien jälkeen ei ollut seuraa. Vedin omatoimista treeniä kotona ja odottelin, että tulisi oikea jengi, jonne haluaa mennä. Sitten menin joukkueeseen, jolla alkoivat tosipelit heti. Jos ei ole ollut preseasonia, jossain vaiheessa kroppa sanoo stop. Sen takia loukkaantuminen tuli. En saanut kunnollista preseasonia. vaan Aris oli vetänyt sen jo loppuun. Nyt olen ihan huippuiskussa ja normaalilla levelillä.

Maassa maan tavalla

Jensen pelaa jo 10. kauttaan ammattilaisena ulkomailla. Hollannin Eredivisiessä meni Twenten riveissä kaksi kautta ja sen jälkeen Bundesliigan Augsburgissa kunnioitettavat seitsemän. Arisin kanssa hän teki kolmevuotisen sopimuksen.

Hän on yksi neljästä Kreikan Superliigan suomalaisesta Jere Urosen, Robert Ivanovin ja Nikolai Alhon ohella. Lisäksi isoveli Richard pelaa maan kakkostasolla, samoin sinne siirtyy Pyry Soiri. Uronen ja Ivanov kertoivat aiemmin haastatteluissamme isosta kulttuurinmuutoksesta, jonka olivat kohdanneet, mutta siitä huolimatta viihtyneet Kreikassa hyvin. Jensenkin on kohdannut perheineen saman ilmiön.

Oletko ollut tyytyväinen siirtoon juuri Kreikkaan?

– Oli todella vaikea päätös jättää Augsburg. Jokaisella pelaajalla tulee olemaan se yksi jengi, joka on aina sun jengi, eikä se tule ikinä muuttumaan. Augsburg tulee aina olemaan se mun jengi. Oli hemmetin vaikea päätös jättää Augsburg. Vaikkei haluaisikaan, ikää alkaa tulla. En ole vanha, mutta siinä vaiheessa uraa, että kuulun jengin vanhimpiin. Kun keskustelin perheen ja itseni kanssa, oli oikea aika jättää Augsburg ja Saksa. Jos en olisi lähtenyt nyt, en olisi lähtenyt ikinä. Loppu-ura olisi mennyt siellä.

– Perheenä on kiva haaste, että tulee jotain uutta. Kun lähtee liikkeelle kahden pienen lapsen kanssa, se tuo omat haasteensa. Pari ensimmäistä kuukautta meni, että saimme hommat järjestykseen, kämpät ja muut. Nyt on taas rauhoittunut koko homma ja arki lähtenyt käyntiin. Vanhin tytär pääsi juuri lastentarhaan, ja kaikki on kunnossa. Tämä on kulttuurin osaltakin iso muutos. Asiat tehdään eri tavalla kuin Saksassa.

– Mielipiteeni on, että kun lähtee muualle ja uuteen kulttuuriin, ei ole hommana muuttaa kulttuuria. Sen uuden kulttuurin hyväksyy, yrittää sopeutua siihen, ottaa sitä vastaan ja nauttia uudesta haasteesta. Joskus tulee tilanteita, kun hommat eivät hoidu samalla nopeudella kuin Saksassa. Tämä on uusi kulttuuri ja maa, ja siihen sopeudutaan pelaajana ja perheenä.

Oletteko te viihtyneet siellä?

– Onhan se hullua asua näin Etelä-Euroopassa, että asumme ihan lomakohteen vieressä. Jos haluaa mennä treenien jälkeen lasten kanssa rannalle, hypätään autoon ja ajetaan sinne puoli tuntia. Muut matkustavat sinne ympäri Eurooppaa. Kreikkalaiset ovat todella avoimia ja olleet aivan loistavia vaimoni ja lasten kanssa. Mitään pahaa sanottavaa ei ole, ja olemme tykänneet todella paljon.

Et ole päässyt pelaamaan muita suomalaisia vastaan. Harmittaako tämä?

– Kun piti pelata ensimmäistä kertaa ”Nikoa” ja ”Robaa” vastaan, tuli loukkaantuminen valmistavassa treenissä. Kun oli toinen peli heitä vastaan, vanhin lapsi tuli maanantaina kotiin kuumeessa. Sitten vaimo oli kuumeessa, ja faijana pystyin laskemaan, koska olisin itse kuumeessa. Torstaina oli kuumetta 39 pilkku jotain. Yritimme kaikkemme, että olisin päässyt pelaamaan, mutta sitten lääkäri sanoi, että ei tässä ole mitään järkeä. Peliä edeltävänä yönä oli vielä 38 ja jotain. Ilmoitettiin, että en saa pelata.

– Jereä vastaankin oli loukkaantuneena. Näin se joskus menee, mutta olemme jätkien kanssa yhteydessä. Kyllä se harmittaa, että emme ole päässeet pelaamaan vastakkain ja näkemään.

Cup kiinnostaa toden teolla

Aris on 16 kierroksen jälkeen 14 joukkueen Superliigassa seitsemäntenä. Neljä kärkiseuraa pelaavat runkosarjan jälkeen mestaruudesta ja neljä seuraavaa pudotuspelit europaikoista. Joukkue oli viime kaudella viides edeten Konferenssiliigan karsintoihin viime kesäksi.

Aris on tehnyt hännänhuippu Panserraikosin jälkeen vähiten maaleja tämän kauden liigassa yhdessä kolmen muun seuran kanssa, 14.

Mitä sanot koko joukkueen tekemisestä tällä kaudella?

– Kauden alussa tuli niin hemmetisti uusia pelaajia, itseni mukaan laskien. Jos tulee 12-15 uutta pelaajaa, ei homma lähde viikossa skulaamaan heti niin kuin pitää. Valmentajanvaihdos tuli aika nopeasti kauden alussa, mikä vei aikansa. Meillä oli loukkaantumisia kauden alussa, niin vaikka futiksessa ei ikinä ole aikaa, meillä kesti.

– Juuri ennen joulua alkoi näkyä, että hommat alkaa klikkaamaan. Se on näkynyt tuloksissa, että pelaamme paremmin ja kaikki menee paremmin. Tarvitsimme sen ajan. Nyt pitää hakea tärkeät voitot ja yksi kauden tärkeimmistä peleistä on huomenna. Siitä pitää raapia voitto.

Millaiseksi kuvailisit eroanne Kreikan neljään suureen?

– Se, minkä he tekevät parhaiten, on olla tasaisen vahva. Meillä on ollut todella hyviä putkia ja on todella huonoja putkia. On menty liikaa ylös ja alas. Kun olemme pelanneet isoja vastaan, hävisimme Olympiakosille vieraissa 1-2, PAOK:a vastaan kotona: he tekivät tasoitusmaalin viimeisellä sekunnilla. PAOK vieraissa 1-3, se oli ihan niiden peli. Panathinaikos kotona 1-1, Olympiakos kotona 0-0. Nyt AEK kotona 1-1, ja toinen maali, jonka teimme, vietiin pois. Miksi, se on hyvä kysymys.

– En sano, että olemme yhtä hyviä kuin ne, mutta olemme osoittaneet, että pysymme mukana. On meistä kiinni, että tulee tasainen rytmi week-in, week-out. Ei saa mennä niin, kuin ennen joulua. Olemme löytäneet tasaista toimintaa.

Mitä tavoitteita teillä on tälle kaudelle?

– Yksi isoimmista on cup. Se on all or nothing. Olemme kahdeksan parhaan joukossa ja huomenna on peli Panathinaikosia vastaan. Se pitää voittaa ja olemme semifinaalissa. Sitten voi tapahtua ihan mitä vaan. Cup on meille todella iso juttu tällä kaudella. Liigassa jokainen peli on tärkeä, ja haluamme voittaa jokaisen pelin ja saada niin paljon pisteitä kuin mahdollista. On klisee, että peli kerrallaan, mutta huomenna on hemmetin iso peli!

Loppuun vielä Huuhkajista: millaista maajoukkuevuotta odotat?

– EM-kisojen projekti lähtee käyntiin. Se pitää näin joulun jälkeenkin olla isona tähtenä joulukuusen päällä. Sitä kohti lähdetään tekemään töitä. Kukaan suomalainen futaaja tai kannattaja ei halua taas odottaa vuosia sitä, että Suomi on taas arvokisoissa. Pitää olla isona tavoitteena, että olemme EM-kisoissa 2028. Sen eteen tehdään töitä.

– Syksyn aikana varmasti isoin pelaaja, joka meillä on ollut – ”Teme” – lopetti. Se jättää meille ison aukon täytettäväksi, mutta oli Temen mielestä aika lopettaa ja sitä pitää kunnioittaa. On meistä kiinni, että Temen saappaat täytetään. Se tulee olemaan hemmetin iso haaste, mutta pelaajien pitää auttaa siinä roolissa. Nuoret pelaajat vaan isolla confidencella mukaan, mutta aina pitää muistaa, mitä tarkoittaa olla Huuhkajien pelaaja. Se on hienoin juttu, mitä voi tapahtua uran aikana. Kun kaikki asiat saadaan yhteen, sitten tehdään asioita EM-kisoja varten.

Kreikan liiga jatkuu keskiviikon cupotteluiden jälkeen viikonloppuna.

Haastattelu: Panu Markkanen