Kymppipaikka käy vuoden 2025 aikana säännöllisesti läpi unohtumattomia otteluja.
Sarjan ensimmäinen ottelu on yksi kautta aikojen kovimmista A-maajoukkueen vierasvoitoista. Täysin altavastaajana otteluun lähtenyt Suomi voitti Turkin vuoden 2000 EM-kisojen karsintaottelussa Istanbulissa 3-1 – ottelussa, jossa ei pitänyt olla mitään jakoa.
Hankala lähtökohta
Suomen lähtökohta peliin oli hankala. Suomi hävisi Belfastissa päävalmentaja Richard Möller Nielsenin johdolla huipputärkeän pelin Pohjois-Irlannille neljä päivää ennen Istanbulin vierailua. Tanskalainen oli saanut saavikaupalla rapaa niskaansa siitä, että hän panttasi jalkavaivaisen Jari Litmasen kentälle tuloa hyvin myöhäiseen vaiheeseen. Kun Litmanen lopulta kentälle tuli, oli ottelu kääntyä.
Pelin jälkeen jäi myös hämärän peittoon, mikä oli ”Kuninkaan” loukkaantumisen vakavuus? Koska tietoa ei ollut, ei välttämättä edes Suomen valmennusjohdolla tai Litmasella itsellään, ennakoitiin Suomen olevan Litmasen epävarman tilanteen vuoksi vailla mahdollisuuksia.
Joukkue keräsi itseluottamustaan Pohjois-Irlanti-tappion jälkeen hotellilla muutamalla juomalla ja myöhemmin kävelyretkellä paikallisilla nummilla. Otsikot kirkuivat kritiikkiä, monella tavalla syystäkin, sillä Suomi ei ihmeitä esittänyt 1-0 isännille päättyneessä ottelussa.
Kuuma vastaanotto
Kaikki muuttui neljässä päivässä. Istanbulin kentälle laskeutui erittäin motivoinut ja itseensä uskova joukkue. Vastaanotto oli eri muistelujen mukaan vähintään lämmin, sillä Turkki oli juuri voittanut Saksan, ja kannattajat odottivat tulevasta pelistä lähinnä teurastusta. Keskisormet kuulemma heiluivat jo tervetuliaisiksi ja paikallinen media yritti luoda lisää painetta.
Joukkue saapui Istanbuliin mahdollisimman myöhään ja se osoittautui aikalaisten mukaan oikeaksi ratkaisuksi. Suomen hotellin ympärillä autot pörräsivät ja torvet soivat läpi ottelua edeltävän yön. Osoite oli tuttu, sillä se oli julkaistu useammassa turkkilaisjulkaisussa. Fanit siis tekivät sen, mitä Turkissa saattoi odottaa: antoivat täyden tukensa sillä tavoin kuin pystyivät häiritsemällä mahdollisimman paljon vierasjoukkueen valmistautumista.
Edes joukkuetta Ali Sami Yen-stadionille saattanut panssariauto ei saanut faneja rauhoittumaan. Bussia kivitettiin ja heilutettiin joka käänteessä, muistelivat pelaajat esimerkiksi ”Suomi-futiksen sankariaika”-kirjassa. Joukkuetta tervehti stadionilla myös banderolli, jossa luki ytimekkäästi: ”Welcome to Ali Sami Yen Hell”.
Helvetistä saatiin myös esimakua, kun Jonatan Johansson sai alkuverryttelyssä massiivisesta turkkilaisesta kolikosta päähänsä. Hyökkääjä parsittiin kasaan kuudella tikillä.
Unelma-alku
Itse ottelussa Suomi laittoi ison vaihteen päälle. Oliko Turkki ylimielinen vai Suomi yksinkertaisesti hyvä? Varmasti molempia. Joka tapauksessa Suomi sai unelma-alun, sillä näyttävä teippaus päässään pelannut Mixu Paatelainen puski jo kuudennella minuutilla Tommi Kautosen kulmapotkun sisään. Puolestaan tikit päässään pelannut Johansson antoi kolikon heittäjälle parhaan mahdollisen vastaiskun iskemällä Suomen 2-0 johtoon 52. minuutilla.
Sen jälkeen alkoi Antti Niemen näytös. Niemi pelasti kaikki mahdolliset ja mahdottomat tilanteet nousten ottelun suureksi sankariksi. Niemen loistopelistä huolimatta Turkki kavensi 73. minuutilla.
Sitten alkoi mylly. Yleisö vaati tasoitusta ja Turkki painoi päälle. ”Suomi-futiksen sankariaika” -kirjassa Litmanen muisteli menoa seuraavasti.
– Muistan yhden tilanteen, kun Turkki oli hyökännyt ja se oli päättynyt tuloksettomasti. Tommi Kautonen heitti minulle vähän epätoivoisen katseen, pyöritteli päätään ja sanoi: ”Jari, aika kusessa ollaan”. Se oli hyvin tyypillinen ”Auge” Kautosen heitto kesken peliä.
Litmanen ratkaisi – juhlatunnelma repesi
Kusessa Suomi olikin, mutta lopussa juhlat olivat muualla kuin Turkin kopissa. Ratkaisevan 3-1 maalin teki itse Litmanen, joka viimeisteli vastaiskusta viimeisellä minuutilla 3-1 maalin. Tai ennätysyleisö televisioiden ääressä ja joukkueen lisäksi jokunen paikan päällä ollut fani kuvittelivat, että kyseessä olisi ollut viimeinen minuutti. Näin ei ollut, sillä edelleen jostain mystisestä syystä lisäaikaa tuli minuuttitolkulla, lopulta lähes kymmenen minuuttia.
Suomi ei kuitenkaan taipunut ja Istanbulin yössä juhlat joukkueen hotellissa olivat tarinoiden mukaan yhdet pisimmistä ja parhaista kautta aikojen. Taisteluhuutona oli kuulemma ”Türkiye, Türkiye” eli huuto, jota pelaajat olivat joutuneet kuuntelemaan stadionilla koko ottelun ajan. Nyt se siepattiin kolmen pisteen kunniaksi omaan käyttöön.
Tosin yleisön – tai ainakin osan – sympatiat olivat kääntyneet piskuisen Suomen kannalle ottelun jälkeen. Osa Turkin faneista antoi Suomelle reilut aplodit ja erityishuomion sai Litmanen, joka nautti Turkissa erittäin suurta arvostusta ja suosiota.
Ehkä juuri Litmasen huippupeli sai turkkilaiset unohtamaan hetkeksi nöyryyttävän tappion ja arvostamaan Suomea. Ja ehkä samasta ammennettiin sitten kosto, joka toteutui Olympiastadionilla seuraavan vuoden kesäkuussa.
Panu Markkanen
14.10.1998 Istanbul, Turkki-Suomi, EM-karsintaa, 1-3 (0-1)
6′ 0-1 Mixu Paatelainen, 53′ Jonatan Johansson 0-2, 73′ Ogün 1-2, 90′ Jari Litmanen 1-3
Suomen kokoonpano:
Antti Niemi (Glasgow Rangers), Harri Ylönen (Haka), Marko Tuomela (Tromsö), Sami Hyypiä (Willem II), Tommi Kautonen (MyPa), Aki Riihilahti (HJK) (76. Simo Valakari (Motherwell)), Juha Reini (Genk), Jari Ilola (HJK), Mixu Paatelainen (Hibernian) (46. Joonas Kolkka (PSV)), Jari Litmanen (Ajax), Jonatan Johansson (Glasgow Rangers) (89. Jarmo Saastamoinen (HJK))
