Top kuusi Veikkausliiga – KuPS:n ylivoimaa, HJK:n kaameaa suorittamista ja Interin uroteko

Nyt on haikea olo. Loistava Veikkausliigakausi päättyi KuPS:n juhliin ja todella ansaitusti. Kilpajuoksu kolmannesta europelipaikasta ratkesi Interille, samoin hopeamitalit. Erinomaisen kauden pelannut SJK tuli neljänneksi.

Omilla standardeillaan kammottavan kauden pelannut HJK oli viides. HJK:n pelillinen maine oli mennyt jo aikaisemmin, päätöskierroksen tapahtuvat tekivät seurasta täyden pellen.

Kymppipaikka listasi päätöskierroksen tapahtumat tuttuun listaukseensa.

1. Banzai-ylivoimaa

KuPS voitti mestaruuden ansaitusti ja selvästi. Sen kertovat tilastot: KuPS kepitti muut Mestaruussarjan joukkueet murskaavasti. Koko kauden pisteet kärkikuusikkoa vastaan menivät seuraavasti KuPS:lle: Gnistan 10-1, HJK 10-1, Inter 10-1, SJK 10-1. Jostain hämmästyttävästä syystä Ilves taas vei KuPS:a samoin lukemin eli 1-10.

KuPS kärsi koko kauden aikana viisi tappiota, joista kolme tuli Ilvekselle. Yksi tappio tuli VPS:lle ja IFK Mariehamnille. Upea tilastosarja sai täydennyksen, kun HJK kaatui Töölössä 2-0. KuPS oli vahva, täynnä itseluottamusta ja osaamista.

Kun penkiltä heitettiin vielä tukku avainpelaajia kentälle, oli tämä taas osoitus KuPS:n materiaalin laajuudesta ja laadusta. Tästä kertoo varmasti sekin, etteivät sarjan paras puolustaja Ibrahim Cisse tai loppukauden kuumin hyökkääjä Piotr Parzyszek käyneet viimeisessä ottelussa kentällä lainkaan.

2. Nuutiselle kymmenen täyteen

HJK:n va. päävalmentaja Miika Nuutinen sai kymmenen täyteen päätöskierroksella. Tämä on vähemmän kunniakas luku, sillä se kertoo perättäisten ottelujen määrästä ilman voittoa. Ainakin huhutietojen mukaan tämä olisi seuran uusi ennätys.

Siinä missä KuPS pyöritteli päävastustajiaan mennen tullen, HJK meni päinvastaiseen suuntaan. HJK voitti Nuutisen johdolla kolme ottelua Mestaruussarjan joukkueita vastaan kauden aikana: Gnistanin vieraissa (Gnistanin pelaaja ajettiin ulos jo ensimmäisellä jaksolla), SJK kotona (SJK pelasi käytännössä kakkosmiehillä loukkaantumissuman vuoksi) ja Ilveksen kotona (kiitos Joona Vetelin punaisen, joka peruttiin myöhemmin).

Kun muistetaan HJK:n budjetti, pelaajamateriaali ja maine, tämä putki ei mahdu terveeseen järkeen. HJK oli KuPS:a vastaan kuin koko tämä kausi: hengetön, tehoton, virkamiesmäinen ja erittäin sekava. Kun tämän kaiken ynnää yhteen, viides sija oli itse asiassa aika hyvä.

3. Nyt riitti!

HJK-KuPS-ottelun tapahtumat parhaassa mahdollisessa näyteikkunassa, YLEn ja Ruudun suorissa läheyksissä, olisivat voineet olla suomalaisen jalkapallon pr-mahdollisuus. Varmasti näkyvyydet oli tiedostettu HJK:n ”kannattajien” surkastuneissa aivoissa ja rakennettu oikein mahtava spektaakkeli.

Ottelun pelaaminen loppuun oli oikeasti vaarassa, kiitos sen, että HJK-pääty poltti soihtuja, ampui raketteja ja räjäytteli räjähteitä. Tämän jälkeen HJK julkaisi anteeksipyynnön. Eikä ollut ensimmäinen kerta. HJK:n anteeksipyyntöjä ja selityksiä kannattajien käytöksestä on saatu lukea jo useita, usean vuoden ajan.

Olisiko aika siirtyä sanoista tekoihin? Häntä nimittäin heiluttaa koiraa. Klubissa tiedetään varsin hyvin, ketkä ovat näiden asioiden takana, ketkä toimintaa johtavat ja ketkä näitä järjettömyyksiä suunnittelevat. Ja samat naamat tulevat paikalle pelistä toiseen.

Lisäksi on täysin turha puhua ”osasta fanipäätyä”. Sunnuntaina koko suunniteltuun ja aikataulutettuun koreografiaan osallistui koko pääty, samoin banderollidemonstraatioihin. Ei siellä ollut vain muutama ”hölmö”, vaan tuo väite on täyttä roskapuhetta. Toivon mukaan Palloliiton kurinpito ottaa todella kovat otteet käyttöön.

Tälle kaudelle tuli pari matsia ilman faneja päädyssä, olisiko ensi kaudella paikallaan vaikka viiden ottelun vuoro? Ja tämän jälkeen ehdonalainen päälle – yksikin soihtu, ja seuraava peli taas tyhjälle päätykatsomolle.

Tuohon ei tarvita mitään lainmuutosta. HJK voi itse päättää, mitä katsomoita Boltille avataan. Tai Palloliitto ilmoittaa, mitä katsomoita ei avata. Toivon mukaan nyt koko jalkapalloperhe sanoo kovan sanan: nyt riitti! Oikeiden fanien terrorisointi kotona ja vieraissa on ylittänyt nyt tietyn rajan.

4. FC Interin uroteko

Axel Kouame valittiin jalkapallotoimittajien yhdistyksen, Pallo-Koplan, tähdistöjoukkueeseen vaikka mies nosti kytkintä jo hyvän aikaa ennen kauden päätöstä. Se kertoo siitä, miten hyvä Kouame oli. Puhuttiin, että Inter myi mestaruuden kauppaamalla Kouamen ja voi tietysti olla, että näin kävikin. Todennäköisesti Inter ei olisi pystynyt haastamaan huippukuntoisia KuPS:a muutenkaan, mutta ikuisen spekulaatiovaran tämä kauppa aiheutti.

Hieman Kouamen lähdön jälkeen toinen loistava Inter-mies, Loic Essomba, loukkaantui eikä käytännössä pystynyt enää loppukaudella pelaamaan kuin pieniä pätkiä. Luotettava tasonlaajentaja Jasse Tuominen katosi myös kuvasta. Huuhkajiin valittu Jussi Niska pelasi vaivojen kanssa muutamassa ottelussa vain rippeet.

Eli Inter joutui todella kovaan testiin. Joukkue kuitenkin näytti, että aina voi nousta uusia ratkaisijoita. Dmitri Legbon nouseminen täysin uudelle tasolle piti Interin mitalitaistelussa ja lopulta nosti joukkueen hopealle sekä europeleihin. Tämä tapahtui luonnollisesti erinomaisen puolustuspelaamisen kanssa. Inter sinnitteli siipirikkona, mutta kesti. Onnittelut siitä.

5. Kasper Paananen – uusi supertähti

Veikkausliigaa kutsuttiin aikoinaan ”sarjana, jossa tähdet syttyvät”. Tällä kaudella uusia tähtiä löytyi tukku. Yksi näistä oli SJK:n Kasper Paananen, joka tiedettiin lahjakkaaksi pelaajaksi, mutta tuskin kovin monelta vedonlyöjältä löytyi lapulta veikkausta maalikuningas Paanasesta. Näin kuitenkin kävi. Paananen teki 18 maalia.

Paanasen kannalta olisi tietysti hienoa, että hän pääsisi ulkomaille jatkamaan kehitystään. Veikkausliigan kannalta olisi upeaa, jos hän pelaisi Suomessa vielä vaikkapa vuoden. Sama pätee tietysti esimerkiksi Otto Ruoppiin, Marius Söderbäckiin, Oiva Jukkolaan, Samuli Miettiseen, Luka Kuittiseen ja moneen muuhun.

Mutta näin se menee: kun Veikkausliigassa on tähtensä sytyttänyt, matka jatkuu nopeasti muualle. No, ensi kaudella on sitten muutaman uuden nimen aika, olkoonkin, että klassiset maalipyssyt Teemu Pukki ja Roope Riski Veikkausliigassa jatkavat.

6. Popovitchin putki poikki

Ilveksen keskikenttäpelaaja Anton Popovitch oli saavuttaa hyvin mielenkiintoisen saavutuksen. Inter kuitenkin aiheutti sen, ettei toisen polven huippupelaajan putki jatku. Popovitchilla oli nimittäin ennen sunnuntaita voitettuna neljä perättäistä hopeamitalia. Jos Ilves olisi raapinut tasapelin Turusta, miehen hopeaputki olisi kasvanut viiden kauden mittaiseksi.

Kultaahan Ilves lähti hakemaan ja monella tavalla tämän kauden piti olla Ilveksen kausi. Viime kauteen tuli lopulta yhden sijan pudotus, ei nousu. Jahti jatkuu ensi kaudella, niin Popovitchilla kuin Ilveksellä.