Liigacup on ratkottu. FC Inter voitti finaalissa AC Oulun 2-1 Ilari Kangasniemen ja Juuso Hämäläisen maaleilla. Maaleissa oli symboliikkaa, sillä maalintekijät olivat toppariosaston nuorukainen ja nestori. Hämäläinen vieläpä korvasi kovia kokeneen Kangasniemen hieman ennen avausjakson puoliväliä. Oulun maalintekijä oli rangaistuspotkusta Rasmus Karjalainen.

Nyt katseet käännetään toden teolla Veikkausliigaa kohti. Ennen sitä Kymppipaikka niputtaa liigacupin annin sen suhteen, mitä vastauksia talven ja alkukevään pelit antoivat.

1. Tripla täyteen

Mestaruus oli FC Interille jo kolmas peräkkäinen. Kaksi edellistä mestaruutta tulivat rangaistuspotkukilpailujen jälkeen, mutta nyt riitti 90 minuutin uurastaminen. Kaksi vuotta sitten liigacupin vire ei siirtynyt Veikkausliigan puolelle, mutta vuosi sitten Inter pystyi jatkamaan hyvä tekemistä myös liigan puolella.

Liigacupin kolme peräkkäistä voittoa vievät Interin kohti Manchester Cityn viime vuosikymmenen vaihteen molemmin puolin Englannin liigacupin menestysputkea. City voitti kilpailun peräti neljä kertaa peräkkäin vuosina 2018-21, ja Cityn manageri Pep Guardiolan panostuksen liigacupiin on katsottu nostaneen kilpailun arvoa ja arvostusta.

2. Oulu otettava vakavasti

AC Oulun merkittävin muutos seuran henkilöstössä tälle kaudelle oli Mika Nurmelan palkkaaminen urheilutoimenjohtajaksi. Nurmela laittoi hihat heilumaan, teki hyviä hankintoja ja on omalla vaatimustasollaan nostanut varmasti kaikkien tekemisen tasoa seurassa.

Oulu panosti liigacupiin paljon, ja tulokset kertovat paljon. Se teki kilpailun seitsemässä ottelussa 22 maalia, eli hieman yli kolme per ottelu. Neljä pelaajaa teki kolme maalia tai enemmän, mikä kertoo viimeistelijöiden leveästä rintamasta ja onnistuneesta hyökkäyspelistä.

Oulu on Nurmelan suulla ilmoittanut, että sen tavoite Veikkausliigassa on yltää kuuden parhaan joukkoon. Talven ja alkukevään perusteella tälle tavoitteelle on katetta.

3. HJK:n hankinnat vakuuttavat

HJK hamuaa paluuta takaisin kotimaisen futiksen vallankahvaan kahden edellisen liigamestaruuden mentyä Kuopioon. Se teki jälleen isoja hankintoja, ja liigacupin perusteella osumia tuli.

Martin Kirilov teki kaksi maalia ja on hyvä ehdokas kauden todelliseksi läpimurtopelaajaksi. Mads Borchersista tiedettiin, mitä saataisiin, Alfie Cicale kiinnitti paikkansa Klubin vasemmalle laidalle ja Till Cissokhosta on lupa odottaa pitkänä ja nopeana pelaajana dominoivaa topparia Veikkausliigaan. Lassi Lappalainen ehti pelata vain vajaan puolituntisen yhdessä ottelussa, mutta sai tililleen yhden maalisyötön.

Tähän kun lisätään vielä monet Klubi 04:stä edustusjoukkueen kynnykselle kivunneet nuoret ja viime kaudelta olemassa ollut materiaali, voi HJK:n sanoa vahvistuneen todella monipuolisesti ja laadukkaasti.

4. Viekö siirto maalikuninkuuden?

Kerfala Sissoko lähti FF Jarosta, mutta ykköskärjen suhteen ei tarvitse Pietarsaaressa olla huolissaan. Rudi Vikström on jäämässä ja tehoja saa odottaa. Seitsemän maalia viiteen peliin on kova saldo, ja kun siirto niin kotimaahan kuin Ruotsiinkaan ei ole toteutumassa tässä siirtoikkunassa, tulee Vikström takomaan Jarolle maaleja tulevalla liigakaudella kovan määrän.

Avauskokoonpanon paikka on kiveen hakattu, ja tehoja tulee sen myötä. Nuorukainen pelasi itselleen ykkössuosikin aseman maalikuninkuutta ajatellen. Sen voi kuitenkin torpedoida kesän siirtoikkunassa tapahtuva siirto. Onko se jopa ainoa este Vikströmin tittelin tiellä?

5. Läpimurtoja muhimassa

Veikkausliigassa nousee joka vuosi uusia nuoria parrasvaloihin. Tuleva kausi ei tule tekemään poikkeusta. HJK:n Kirilov teki kaksi maalia suhteellisen vähillä minuuteilla, eikä 8-vuotias hyökkääjähujoppi ei palannut muutenkaan Torinosta Suomen kentille ujostelemaan. Elias Kallio oli Rasmus Karjalaisen jälkeen Oulun toiseksi paras maalintekijä neljällä osumallaan.

FC Interistä potentiaalisia pelaajia tämän otsikon alle löytyy helposti kolme. Ilari Kangasniemellä on kaikki edellytykset nousta yhdeksi liigan parhaista toppareista ja olla tämän kauden ”Samuli Miettinen.” Henri Salomaa oli vielä pienellä vastuulla, mutta laittakaa nimi mieleen. Ei Veikkausliigassa paljoa Serie B:ssä pelanneita pelaajia ole. Ja kaikkien vastustajien on syytä olla erikoistilanteissa varuillaan, kun molemmat finaalimaalit keskittänyt Eeli Kiiskilä asettuu pallon taakse.

Ilveksen Teemu Hytösen kohdalla läpimurrosta taas ei voi puhua liittämättä termiä ”lopullinen” sen eteen. Hän on kuitenkin tehnyt urallaan jo 12 maalia liigassa, eli lopullinen läpimurto Veikkausliigan hyökkääjäeliittiin tapahtunee tällä kaudella. Hytönen teki liigacupissa neljä maalia.

6. IFK ei putoa taaskaan

IFK Mariehamn on pelannut HJK:n ja Interin jälkeen kolmanneksi pisimpään yhtäjaksoisesti Veikkausliigassa. Ja sitä se on myös kauden 2027 alkaessa. IFK oli viime talven liigacupissa suoraan sanottuna surkea saaden vain yhden pisteen viidessä ottelussa, mutta nyt se voitti kaksi peliä, pelasi kaksi tasan ja hävisi vain yhden. Myös joukkueen maaliero muuttui 2-10:stä lukemiin 8-4.

Kuten Kymppipaikalla kirjoitettiin parisen viikkoa sitten, hyökkäykseen on löytynyt hyvä tutkapari Luke Pearcen ja Adam Larssonin hahmossa, Nikolaos Dosis on hyvä hankinta keskikentälle, ja puolustusta johtaa hyvällä pelikäsityksellään Noah Nurmi. Viime vuonna IFK otti neljältä ensimmäiseltä kierrokselta vain kolme pistettä ja sama saattaa olla nytkin edessä, sillä vastaan tulevat TPS:n jälkeen SJK, Ilves ja Inter, mutta sen ei saa antaa hämätä.