Top kuusi Huuhkajat – MM-kisapaikka ei ollut edes lähellä, uusia vastuunkantajia ja jäähyväisiä

Huuhkajien MM-karsinnat päättyivät noloon tappioon kotona Maltaa vastaan. Suomi tulee sijoittumaan karsintalohkossaan kolmanneksi, eikä MM-kisoihin tai -jatkokarsintoihin ole mitään asiaa.

Ennen Malta-ottelua kakkossijaan oli vielä pieni utopistinen mahdollisuus, mutta se olisi edellyttänyt sitä, että Puola olisi hävinnyt sekä eilen Hollannille ja maanantaina Maltalle ja Suomi olisi voittanut Maltan. Noiden kolmen ottelun myötä Suomen olisi vielä pitänyt ottaa maalieroa 11 maalin verran Puolaa kiinni.

Puola ja Hollanti kuitenkin pelasivat tasan, joten Huuhkajien murskavoittokaan Maltasta ei olisi riittänyt millään lailla pitämään tätä fantasiaa elossa. On Kymppipaikan kuuden pointin aika näistä karsinnoista.

1. Oikea sijoitus – ”väärät” tulokset

Hollanti voittaa lohkon, Puola on toinen, Suomi kolmas, Malta neljäs ja Liettua viides. Kaksi viimeistä sijaa eivät ole vielä kiveen hakattuja, mutta tuskinpa Liettua Hollantia voittaa ja Maltaa ohittaa. Kolme ensimmäistä sijaa menevät Hollannille, Puolalle ja Suomelle juuri odotetussa järjestyksessä.

Suomi kuitenkin menetti alapuolelleen sijoittuville maille keskinäisissä otteluissa peräti viisi pistettä pelattuaan Liettuaa vastaan tasan ja hävittyään Maltalle. Puola-voitto kuitenkin ”pelastaa” Suomen kolmannelle sijalle ennen Maltan ja Liettuan viimeisiä otteluita.

Suomen sijoitus on kaikkien odottama, mutta se ei suinkaan tarkoita sitä, että olisi tullut odotetuilla tuloksilla. Päävalmentaja Jacob Friisin aikakauden aloitukselle ei voi antaa tyydyttävää arvosanaa parempaa arviota. Huonot tulokset alempien korien maita vastaan loivat joukkueen ympärille varmasti kaipaamatonta kohinaa, mikä hankaloitti maajoukkuevuotta.

MM-kisapaikka ei lopulta ollut edes lähellä. Puhdas saldokaan Maltaa ja Liettuaa vastaan ei olisi riittänyt, sillä Puola pystyi ottamaan pisteitä Hollannilta sekä kotona että vieraissa.

2. Yksi suuri voitto

Karsintojen kohokohtia ei ollut paljon, mutta suurin niistä oli varsin kirkas. Puola kaatui kesäkuussa kotikentällä, ja se toi toivoa lohkon kakkospaikan saavuttamisesta hetkeksi. Puolan tasapeli syyskuussa Hollannissa kuitenkin pakotti Suomen voittamaan Puola vieraissa, mikäli jatkopaikasta vielä pystyisi realistisesti puhumaan. Suomi jäi Puolan jyrän alle vieraissa täysin.

Puolan voittaminen oli kuitenkin kaivattu voitto ylemmän korin maasta, ja se on Huuhkajien karsintojen ehdoton kohokohta. Edellinen tämän tason voitto oli EM-lopputurnauksen avausottelun voitto Tanskasta.

3. Källman maalikuninkaana

Huuhkajat teki lohkossa kahdeksan maalia eli yhden per peli. Eri maalintekijöitä oli viisi.

Eniten maaleja iski Benjamin Källman. Hän teki maalit Puolaa vastaan kotona ja vieraissa sekä kotona Liettuaa vastaan. Joel Pohjanpalo osui kahdesti ja molemmat maalit tulivat rangaistuspotkuista Liettuaa vastaan vieraissa ja Puolaa vastaan kotona. Näin häneltä jäi pelitilannemaali tekemättä näissä karsinnoissa.

Yhden maalin miehiä olivat Oliver Antman, Kaan Kairinen ja Adam Marhiev.

4. Debytantit suurissa rooleissa

Alle 21-vuotiaiden maajoukkueen pääseminen viime kesän EM-lopputurnaukseen viivästytti monen nuoren maajoukkuepelaajan nousua Huuhkajiin, mikä oli ymmärrettävää. Kun kisoihin päästään, pitää ikäluokan parhaiden pelata niissä.

Syksyllä nämä ”isoiksi kasvaneet” Pikkuhuuhkajat olivat sitten vapaasti Friisin käytettävissä. Sen lisäksi, että Friis valitsi heitä kokoonpanoon sankoin joukoin, monet heistä myös ottivat isoa roolia saman tien. Ville Koski valtasi topparin paikan, Adam Marhiev nousi keskikentän terrieriksi, ja Leo Wallasta tuli tulevaisuuden hyökkäyspelin moottori.

Ikänsä puolesta vielä Pikkuhuuhkajiin kelpaava Juho Lähteenmäki nousi vasemman laitapakin paikalle kolmessa viimeisessä ottelussa ja jatkanee roolissa seuraavissakin A-maaotteluissa. Sukupolvenvaihdos lähti siis käyntiin.

Kaikki heistä eivät olleet varsinaisia debytantteja, mutta käytännössä olivat sen perusteella, missä ja minkä statuksen A-maaotteluita he olivat aiemmin pelanneet.

5. Kairisen täydet minuutit

Kaksi pelaajaa oli avauskokoonpanossa kaikissa kahdeksassa karsintaottelussa. He olivat Kaan Kairinen ja Oliver Antman. Heistä Kairinen myös pelasi kaikki ottelut alusta loppuun ollen ainoa täydet minuutit näissä karsinnoissa pelannut Huuhkaja. Antmanin ottelukohtainen keskiarvo oli 80 minuuttia.

Kairinen pelasi myös vuosi sitten loukkaantumisista toivuttuaan Kansojen liigan kaksi viimeistä ottelua, eli hän on pelannut nyt kymmenen peräkkäistä Huuhkajien kilpailullista ottelua kokonaan. Siirtoa jo isompiin sarjoihin Sparta Prahasta havitellut Kairinen lienee siis jatkossakin Friisin kokoonpanon kulmapaloja.

Muita tulevien otteluiden kivijalkoja avauskokoonpanossa lienevät tämän hetken tilanteen mukaan Antman, Koski, Walta, Källman ja Pohjanpalo. Toki seuraaviin kilpailullisiin otteluihin on kymmenen kuukautta.

6. Jäähyväiset

Teemu Pukki pelasi viimeisen kilpailullisen maaottelunsa Maltaa vastaan ja jättää maajoukkueen maanantaina Andorra-ottelussa. Rasmus Schüller puolestaan ilmoitti jo ennen Malta- ja Andorra-otteluita, että maajoukkueura on ohi.

Pukin viimeinen maali kilpailullisissa maaotteluissa tulee olemaan osuma Walesia vastaan EM-jatkokarsinnoissa maaliskuussa 2024. Viimeinen avauskokoonpanon paikka taas oli Kansojen liigan vierasottelussa Englantia vastaan viime vuoden syksynä. Andorra-ottelu tulee olemaan Pukille 133. A-maaottelu.

Schüller puolestaan kirjautti 79 A-maaottelua. Niistä viimeinen oli Kansojen liigan kotiottelu Englantia vastaan. Friisin aikakaudella hän oli mukana vain nämä karsinnat avanneessa Malta-ottelussa istuen ottelun penkillä.