Veikkausliigan putoaja ratkesi lauantaina. FC Haka vaihtaa sarjatasoa alemmaksi, KTP:n taistelu Veikkausliigapaikasta jatkuu TPS:n vastustajana jo ensi viikolla. Hakan putoaminen kesällä kohtuullisen hyvistä asemista putoajaksi oli hämmentävä kokonaisuus. Viime kauden huippuonnistuminen vaihtui tämän kauden mahalaskuksi.

Kymppipaikka laati top-kuusi -listan eri syistä ja tapahtumista.

1. Huonojen päätösten ketju

Pitää muistaa, että isot päätökset – kuten valmentajakysymys – ratkaistaan aina sen hetken tilanteen ja arvion mukaan. Yksikään seurajohto ei tee tahallaan huonoa päätöstä. AC Oulun päätös olla vaihtamatta valmentajaa osoittautui hyväksi, Ossi Virran nimeäminen Kotkaan aivan loppukaudesta saattaa olla hyvä ratkaisu, jos sarjapaikka säilyy, ja Kari Martosen nimitys Hakan päävalmentajaksi ei tuonut tulosta.

Jälkikäteen näitä asioita on sitten helppo arvioida ja todeta hyviksi tai huonoiksi. Siis jälkiviisaasti: Hakan tapauksessa huonot päätökset alkoivat jo viime kauden jälkeen, kun Andy Smith päätettiin pitää. Tämän jälkeen Smith sai olla tehtävässään liian kauan. Vaihdos ei tietenkään mennyt nappiin, koska Kari Martosen aikakaudella Haka ei voittanut pelin peliä ja sarjataso vaihtui.

2. Missä johtajat?

Haka hävisi tällä kaudella suuren määrän otteluja maalilla. Vielä viime kaudella Haka pystyi kääntämään tasaisia pelejä tasapeleiksi tai jopa voitoiksi. Nyt tätä ei enää nähty. Hyvä esimerkki nähtiin kauden viimeisessä ottelussa Kotkaa vastaan. Kun KTP heräsi Hakan johtomaalin jälkeen, ei Hakasta löytynyt ketään, joka olisi ottanut homman haltuun, pitänyt palloa, johtanut peliä tai kasvanut päätä pitemmäksi.

Siellä ei yksinkertaisesti ollut sellaisia pelaajia. Sama toistui pelistä toiseen. Ratkaisuhetkillä ei löytynyt samanlaisia johtavia pelaajia kuin esimerkiksi kaudella 2024.

3. Heikosti koottu materiaali

Kuka Hakan joukkueen kokosi? Andy Smith? Andy Smith ja seurajohto? Seurajohto ja Andy Smith? Oli miten tahansa, joukkueen kokoaminen meni pieleen. Tasapainoa ei löytynyt missään vaiheessa. Kuten Kari Martonen KTP-pelin jälkeisessä tiedotustilaisuudessa sanoi, Haka pystyi pelaamaan osia pelejä hyvin, mutta ei yhtään ehjää täyttä ottelua.

Materiaali ei sitä sallinut. Viime kaudella oli paljon vuoristorataa silloinkin, mutta tuolloin joukkueesta löytyi laadukkaampia yksilöitä, ja joukkue oli huomattavasti yhtenäisempi kentällä, oli se sitten jakautunut leireihin tai ei.

4. Surkeat hankinnat

Kesän siirtoikkunassa haalittiin pelaajia suuntaan ja toiseen. Myös Haka hankki uusia kasvoja, mutta yksikään tulokkaista ei tuonut minkäänlaista lisäarvoa joukkueeseen. Ratkaisupelissä HJK:sta lainattu toppari Michael Boamah oli avauksessa vain siksi, että Mikael Almen oli pudonnut rivistä. Klubi-laina Roni Hudd tuli kentälle vaihtomiehen vaihtomiehenä. Maalinteko-ongelmia ratkaisemaan hankittu Juan Lescano pelasi pari minuuttia lopusta. Jos kesän hankinnoista kukaan ei käytännössä mahtunut avaukseen siirtonsa jälkeen, ovat hommat menneet pahasti pieleen.

5. Väärä ennakkoarvio

”Keväällä olimme vielä sitä mieltä, että meillä on jalkeilla vahvempi joukkue kuin edelliskaudella, joka oli varsin onnistunut”. Näin Hakan puheenjohtaja Marko Laaksonen sanoi Aamulehdessä kohtalonottelun alla. Tämän jälkeen hän totesi, että ”Tilannearviomme eivät ole olleet oikeita tai riittävän laadukkaita. On peiliin katsomisen aika”.

Laaksonen kantoi vastuuta, samoin toimitusjohtaja Olli Huttunen ottelun jälkeisessä pressissä. Myöhäissyksyllä ja keväällä Hakasta viestittiin, että ne edelliskauden pelaajat saatiin pidettyä, jotka haluttiin. Kuten Laaksonen suoraselkäisesti totesi, tilannearvio oli täysin väärä. Uudet pelaajat eivät pystyneet lähellekään paikkaamaan pelaajia, jotka joukkueesta lähtivät.

Ei löytynyt uutta Evangelos Patoulidista, uutta Maissa Fallia, uutta Juho Kiloa tai edes Smithin tuhoamia Elias Mastokangasta tai Ryan Mahutaa. Kysymys onkin siinä, kuka arvion teki. Hakan johto vai valmennus? Olli Huttunen vihjasi pelin jälkeen, että Hakassakin pohditaan nyt urheilutoimenjohtajan kaltaista toimenkuvaa jollekin. Se on hyvä pohdinta. Sellaisella olisi voinut olla käyttöä jo aiemmin.

6. Takaisin pian

Huttunen totesi välittömästi pelin jälkeen, että Haka haluaa saman tien takaisin. Oikea asenne. Nyt onkin sitten pohdittava, miten ja kenen johdolla. Oma juniorituotanto ei pysty valmistamaan nousuun riittäviä pelaajia, ei ainakaan kovin montaa. Ykkösliigan vetovoima ei ole paras mahdollinen, ei edes Hakalle, vaikka seuralla on hyvä maine.

Millaisella sapluunalla lähdetään hakemaan paluuta? Pitempiaikaisella strategialla vai kasataanko Ykkösliigaan ryhmä, joka ensisijaisesti on kivikova nimenomaan Suomen toiseksi korkeimmalle sarjatasolle? Kuka valmentaa? Mistä pelaajat? Kuudella pelaajalla on Huttusen mukaan sopimus ensi kaudesta sekä jokunen optio.

Yli puoli miljoonaa pelimerkkiä leijaili lauantaina tehtaan savujen seassa taivaan tuuliin, ja Haka on muutenkin ollut hyvin tarkan euron seura jopa Veikkausliigan tuloineen. Iso kysymys onkin, millaisella budjetilla nousua lähdetään hakemaan? Isketäänkö riskillä kovaa kuten 1997 vai ollaanko maltillisempia, kuten 2013?

1998 Haka voitti jo Suomen mestaruuden, maltillisen linjan kautta Hakan paluu Veikkausliigaan tapahtui sitten 2019 päätteeksi. Paljon on pohdittavaa, mutta yksi asia on varma: Haka ei katoa suomalaiselta jalkapallokartalta pois. Valkeakoskella tehdään pitkää päivää, jotta paluu Veikkausliigaan tapahtuisi mahdollisimman pian.