Kauden 2025 Suomen Cup käynnistyi toden teolla otsikkotasollakin, kun ensimmäiset Veikkausliigajoukkueet nähtiin viheriöllä pääsiäisviikolla cupin 3. kierroksen koitoksissa.
Monen kaipaamaa cup-romantiikkaa suurten yllätysten muodossa nähtiin ehkä puhtaimmillaan jo aiemmin, kun Reipas kukisti vahvasti Veikkausliigaan paluuta tekevän – tai ainakin sitä yrittävän – FC Lahden. Veikkausliigajoukkueet sen sijaan selvittivät ensimmäisen aidan kunnialla.
Eivät ”tylsät” tulokset toki sitä cupin romantiikkaa millään lailla tappaneet. Kun vaikkapa siilinjärveläisen Toivalan Urheilijoiden tai raahelaisen Ponkilan Panttereiden kotiottelu vetää yli 500 katsojaa paikan päälle, kyseessä on jotain erityistä. Olkoonkin, että PonPa isännöi AC Oulua Oulussa Raahen sijasta.
Suomen Cup on elänyt vahvaa uutta tulemista viime vuosina ja tällä kaudella lyötiin kaikki ennätykset osallistujamäärässä, eikä ihme. Tällaiset ToU-Haka tai PonPa-AC Oulu -ottelut ovat niitä, joiden takia cupiin lähdetään. Ei yksikään Kolmosen tai Nelosen seura oikeasti unelmoi cupin voitosta. Se suuri unelma on saada cupissa seuran kaikkien aikojen ottelu.
Alempisarjalaisten kotietu palvelee tätä tavoitetta erinomaisesti. Jos arpa heittää vastaan suuren ja mahtavan Veikkausliigaseuran, kylällä alkaa kuhina, koska ”ne tulevat tänne”, ei siksi että ”me menemme sinne”, vaikka oma hohtonsa silläkin varmasti olisi.
Monessa seurassa ja joukkueessa on varmasti seurattu näitä cup-klassikoita Ruudusta – niitä oli monta muutakin kuin mainitut kaksi – ja jos ja kun tie vie 4. kierrokselle, niin unelma elää. Josko arpa osuisi kohdilleen…
Otteluohjelman dilemma
Äkkiseltään katsoen osa cupin 3. kierroksen tuloksista oli hyvinkin yllättäviä, vaikka Veikkausliigajoukkueet tiensä jatkoon raivasivatkin. Yllätykset ovat toki cupin suola, mutta niiden mahdollistumiseen on monesti hyvin raadollinen syy. Eikä tämä ole mikään suomalainen erikoisuus, vaan samaa nähdään maailmalla cupin vastaavissa vaiheissa.
Syy on yksinkertaisesti pelaajien kuormituksen tasaamisessa ja tämä korostuu Suomessa tähän aikaan vuodesta. Veikkausliiga on juuri alkanut ja pelaajille ei – Liigacupista – huolimatta ole sellaista tuntumaa tiheään tahtiin kovien otteluiden pelaamisesta kuin joskus myöhemmässä vaiheessa kautta.
Nyt lisäksi kaikki mukaan 3. kierrokselle tulleet Veikkausliigajoukkueet pelasivat viime viikonloppuna ja Gnistania lukuun ottamatta pelaavat taas pääsiäislauantaina. Tästä johtuen valtaosan Veikkausliigajoukkueista kokoonpano oli likimain normaali vaihtopenkki muutamalla nuorella tai jopa junioripelaajalla höystettynä.
Esimerkiksi syistä ja seurauksista käy hyvin IFK Mariehamn, jolla toki matkat vielä ovat kestoltaan poikkeuksellisen pitkiä.
– Palasimme lauantain ottelusta Valkeakoskelta ja ehdimme toisen jalan laskea rannalle ennen kuin taas lähdimme uudestaan matkaan ja kun täältä olemme palanneet kotiin, SJK-ottelu odottaa jo kulman takana, IFK Mariehamnin päävalmentaja Gary Williams kuvaili tiistaisen GrIFK-voiton jälkeen Kymppipaikalle.
IFK Mariehamn jätti useamman vakiopelaajansa kokonaan pois Kauniaisten reissulta ja peliaikaa irtosi pääsääntöisesti niille pelaajille, jotka eivät Hakaa vastaan pelanneet ja mukana oli myös useampi junioripelaaja. Silti Williams joutui miettimään myös peluuttamista tiistaina.
– Niilo Kujasalo oli erittäin hyvä avausjaksolla ja dominoi keskikenttää. Teki suorastaan pahaa ottaa hänet tauolla vaihtoon, mutta meidän oli pakko ajatella myös tulevaa ottelua.
Haasteista huolimatta Williamsin mukaan cup-kokemukset ovat poikkeuksellisen hienoja, eikä tiistain ottelusta jäänyt kuin hyvää mieleen.
– Jatkopaikka tietysti ja hyvin taistellutta vastustajaa vastaan, tässä kiteytyi aika hyvin se mikä cupissa on niin mahtavaa. Hieno tapahtuma kaikkineen, Williams sanoi.
– Lisäksi oli hyvä saada nuorille pelaajille tuntumaa ykkösjoukkueessa pelaamiseen ja sellaisille sivussa olleille pelaajille kuin Olawale Tehelle myös pelituntumaa. Hyvä maku kaikkineen jäi.
