Kotimainen kausi on Liigacupin myötä hyvässä vauhdissa ja puhtaasti tuloksia tuijottamalla huomio kiinnittyy nopeasti yhteen asiaan: Gnistan on kirjannut kolmesta ottelusta kolme voittoa yhteismaalierolla 8-0.

Kyllä – Liigacupissa kokeillaan ja kierrätetään. Kyllä – tulos ei ole kaikki kaikessa Liigacupissa. Kyllä – Liigacupista ei saa ensimmäistäkään pistettä Veikkausliigan sarjataulukkoon. Mutta myös kyllä – kolmen ottelun voittaminen päästämättä maaliakaan kertoo kuitenkin jostakin.

Gnistanin osalta toki voi nostella pelattujen otteluiden osalta muttia esille useammankin. Ensimmäisessä ottelussa HJK:ta vastaan vastustaja peluutti Klubi 04:n miehistöä. Toisessa ottelussa KTP:ta vastaan sarjanousija vielä tavallaan totutteli talon tavoille. Nyt viikonloppuna IFK Mariehamn oli matkassa Helsingissä käytännössä täysin ilman ykköshyökkäyskalustoaan.

Eipä tosin Gnistankaan ole millään ykkösnyrkillään jyrännyt. Pelaajia on ollut sivussa eri syistä ja IFK Mariehamnia vastaankin runkopelaajista Evgenii Bashkirov oli kokonaan poissa kokoonpanosta, ykkösmaalivahdiksi hankittu Alex Craninx sekä kokeneet Juhani Ojala ja Tim Väyrynen aloittivat kaikki vaihdosta. Toki Väyrynen ehti vielä kentällekin ja nostamaan maalisaldonsa Liigacupissa jo neljään.

Ja toisaalta Gnistan ei ole pelillisesti ollut ainakaan ihan niin ylivoimainen kuin numerot osoittavat. Vastustajatkin ovat hiukan tuskailleet sen kanssa, että Gnistan on ollut tehokas paikoissaan ja puolustanut vahvasti omassa päässä.

Hetkinen… Vaikka jalkapallossa mitataan nykyään melkein kaikkea mahdollista pallonhallintaprosentista xG-lukemiin, niin edelleen se joukkue voittaa, joka tekee enemmän maaleja kuin vastustaja. Tehokkuus maalipaikoissa ja oman pään puolustaminen tiiviinä nostavat tätä mahdollisuutta huomattavasti enemmän kuin mitkään mitatut lukemat. Jotain Gnistan eittämättä tekee siis oikein.

Liikoja johtopäätöksiä ei kannata helmikuussa tehdä, mutta Jussi Leppälahdella on Oulunkylässä koossa palikat, joilla ei Veikkausliigassa tällä kaudella olla vain osallistumassa. Gnistan oli viime kauden valopilkku, tällä kaudella se voi hyvin olla jo lähes kiintotähti.

Parannettavaa…

Jos on Gnistanilla Liigacup sujunut hyvin, niin joillain seuroilla on vielä melkoisesti töitä edessään ennen Veikkausliigakauden alkua. Jarolle tasapeli KuPS:aa vastaan oli pieni pilkahdus, mutta urakkaa Pietarsaaressakin vielä riittää muutenkin kuin uuden stadionin rakentamisen kanssa.

KTP ja IFK Mariehamn ovat AC Oulun lailla edelleen pisteittä. Selvää on se, että koko kolmikon peli on vielä suhteellisen alkutekijöissään. Yksittäisiä hyviä hetkiä otteluissa on, mutta kokonaisuus ei vielä toimi. Kuten IFK Mariehamnin päävalmentaja Gary Williams osuvasti totesi Gnistan-tappion jälkeen, pelaajille on löydettävä oikeat paikat ja roolit, jotta jokaisesta saadaan paras irti.

Oma lukunsa on sitten se, miten valmiita joukkueet ovat rakentumisensa osalta. Jos ryhmä alkaa olla käytännössä koossa, vajaassa parissa kuukaudessa pelille ehtii tehdä vielä ainakin pieniä ihmeitä. Jos taas joukkueesta puuttuu vielä useampia palasia, voi haasteita olla edessä enemmänkin.

Pelaajaliikennettä varmasti tapahtuu ja Liigacupissakin tullaan näkemään vielä uusia testipelaajia, mutta kokonaisuutena Veikkausliigaseurat toimivat ainakin tässä suhteessa varsin ammattimaisesti. Runko joukkueisiin pyritään saamaan kasaan mahdollisimman hyvissä ajoin ja helmi-maaliskuun aikana haetaan korkeintaan paria täsmävahvistusta tai mahdollisia paikkaajia, mikäli pahoja loukkaantumisia tulee.

Ja Liigacupin edetessä kentillä nähdään yhä enemmän sen näköisiä joukkueita ja sen näköistä pelaamista, joita voidaan odottaa Veikkausliigakauden alkaessakin. Vielä Gnistania on turhan nostaa mestarisuosikiksi tai ennustaa muille edellä mainituille joukkueille taistelua putoamista vastaan. Joka viikko ennusteet kuitenkin täsmentyvät, jokaisen pelatun ottelun myötä.