Vuosi 2024 vetelee viimeisiään. Kotimaiseen jalkapallovuoteen mahtui paljon.
Kymppipaikka.fi-sivusto valitsee päättyvän vuoden viisi suurimman profiilin jalkapallotapahtumaa kotimaisen maa- ja seurajoukkuejalkapallon osalta.
1. EM-kisapaikat
Tammelan stadion todisti marraskuun 15. päivänä hurjaa Pikkuhuuhkajien esitystä alle 21-vuotiaiden EM-jatkokarsinnoissa Norjaa vastaan.
Terveen itsevarmasti esiintynyt joukkue sai Huuhkajista apuja, kun Leo Walta, Topi Keskinen ja Tomas Galvez oli ”luovutettu” joukkueen käyttöön ratkaisupeleihin. Walta ja Casper Terho iskivät salamamaalit, ja Juho Talvitien, Naatan Skytän ja Galvezin loppuminuuttien maaleilla Suomi otti Norjasta peräti 5-1 -voiton loistavat asetelmat toiseen osaotteluun.
Terho teki Stavangerissa neljä päivää myöhemmin ratkaisevan ottelun avausmaalin 55. minuutilla, minkä jälkeen odotettiin enää loppuvihellystä. Norja voitti 2-1, mutta Pikkuhuuhkajat selvittivät tiensä toista kertaa EM-kisoihin.
Helmarit seurasi Pikkuhuuhkajien esimerkkiä omissa jatkokarsinnoissaan. Se oli raivannut jo tieltään EM-jatkokarsintojen ensimmäisellä kierroksella Montenegron suvereenisti yhteismaalein 6-0, kun vastaan asettui marras-joulukuun vaihteen molemmin puolin Skotlanti.
Suomen naisten avausosaottelu pelattiin vieraissa, ja Helmareiden loppusyksyn ilta toi tärkeän 0-0 -tasatuloksen, joten tilanne oli tasan, kun Helmarit asettui Skotlantia vastaan Töölössä joulukuun neljäntenä päivänä.
Helmarit esiintyi rohkeasti, ja Natalia Kuikan kahdeksannen minuutin maali nosti tunnelman ja odotukset olympiastadionin tornin korkeudelle. Nea Lehtolan 2-0 -osuma vapautti tunnelmaa lisää, eikä Skotlannin takaa-ajo tuottanut minkäänlaista tulosta.
Pikkuhuuhkajat pelaa EM-kisoissa Slovakiassa ja Helmarit Sveitsissä.
2. Huuhkajien synkkä syksy
Huuhkajat lähti syksyn Kansojen liigaan yhä päävalmentaja Markku Kanervan alaisuudessa. Kaikkien aikojen maajoukkuevalmentajamme oli saanut jatkopestin ja uuden valmennusryhmän ja joukkueen pelitapaa oltiin muutettu.
Suomi sai vastaansa Kansojen liigan lohkoon Englannin, Kreikan ja Irlannin. Joukkue puhui rohkeasti jopa lohkon kakkossijasta, joka olisi tuonut mukanaan nousukarsinnan a-liigaan mutta mikä tärkeintä: putoamiskarsintaan johtanut kolmossija olisi vältetty.
Avausottelu Kreikkaa vastaan todisti kuitenkin nämä haaveet epärealistisiksi, kun Kreikka pöllytti Huuhkajien höyhenpeitettä 3-0 -voitolla.
Uusi pelitapa ei toiminut halutun tehokkaasti, vaan Huuhkajat olivat pahoissa ongelmissa kentän molemmissa päissä. Vain kaksi tehtyä maalia, 13 päästettyä eikä yhtään nollapeliä, kun edellisen vuoden EM-karsinnoissa niitä oli tullut kymmenessä pelissä peräti neljä.
Huuhkajat jäi lohkonsa jumboksi, pelaa seuraavassa Kansojen liigassa c-liigassa ja maaliskuussa alkavissa MM-karsinnoissa uuden, nyt ex-päävalmentajaksi muuttuneen Markku Kanervan seuraajan johdolla.
3. KuPS:n mestaruus
KuPS saavutti Veikkausliigassa hopeaa kausilla 2021-23, kolmesti peräkkäin. Viimeisin hopea tuli KuPS:n sijoituttua tasapisteisiin HJK:n kanssa. Jani Honkavaara oli tullut päävalmentajaksi kolmen ottelun jälkeen, kun HJK oli kahdeksan pistettä edellä.
Pääomistaja Ari Lahti pelotteli kauden 2023 jälkeen kannattajia pelaajabudjetin pienentämisellä.
KuPS lähti kauteen 2024 nuorella ja savolaispitoisella joukkueella ja tällä kertaa se oli saanut valmistautua kauteen Veikkausliigan parhaiden valmentajien joukkoon kuuluvan valmentajan alaisuudessa.
Eikä se pelaajabudjettikaan laskenut. Tästä olivat osoituksina mm. kokeneen Petteri Pennasen tulo kauden alla joukkueeseen, ja Lucas Rangelin hankkiminen kesken kauden.
KuPS:sta huokui kuitenkin viime kauden ajan nuorekkuus ja raikkaus. Nuoria omia kasvatteja ja muutenkin savolaistaustaisia pelaajia oli nostettu osin pakonkin sanelemina rinkiin, Honkavaara antoi vastuuta ja Matias Siltanen, Samuli Miettinen, Otto Ruoppi, Joslyn Luyeye-Lutumba ja Jonathan Muzinga kumppanit vastasivat huutoon.
KuPS voitti Suomen cupin finaalissa kesken kauden dramaattisella viime hetken nousulla FC Interin ja liigassa seurahistoriansa seitsemännen mestaruuden. Honkavaara sai taas poistua KuPS:sta mestarina.
4. HJK sekasorrosta Eurooppaan
Toni Korkeakunnas tuli kesken viime kauden HJK:n päävalmentajaksi Toni Koskelan tilalle Hän ei kuitenkaan pystynyt vakuuttamaan HJK:n seurajohtoa tarpeeksi johdattamalla HJK:n Veikkausliigan mestariksi ja Konferenssiliigan lohkovaiheeseen.
Toinenkin avainhenkilövaihdos tehtiin vuonna 2023, kun Miika Takkula lähti urheilujohtajan paikalta Ilvekseen ja tilalle tuli Vesa Mäki.
Mäen johdolla Klubin päävalmentajaksi palkattiin Ferran Sibila. Piakkoin huomattiin, että Sibilalta puuttuu tarvittava Uefa Pro -lisenssi, ja hänen nimikkeekseen tuli pelillisen prosessin johtaja. Ossi Virta nimitettiin päävalmentajaksi.
Turbulenttista eloa ei kestänyt kuin toukokuulle. Seurajohto kyllästyi katsomaan hidastettua auto-onnettomuutta, ja Sibila ja Mäki saivat potkut ja Virran rooli kapeni sitä alkaen jatkuvasti.
Korkeakunnas huudettiin jälleen apuun, ja siinä missä HJK oli ostajan osassa, operoi Korkeakunnas myyjänä myyjän markkinoilla. HJK:ssa vaihtui pelaajia sisään ja ulos, Korkeakunnaksen johdolla HJK eteni lopulta vaikeampaa polkua Konferenssiliigan lohkovaiheeseen ja Veikkausliigassa kolmanneksi.
Urheilujohtajaksi on pestattu Petri Vuorinen, jonka kanssa Korkeakunnaksen yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin.
5. Huuhkajien avaukseen uusia nuoria
Siinä missä Huuhkajat kärsi joukkuetasolla tappioita, voittoja tuli siinä mielessä, että uusia vastuunkantajia saatiin ajettua kokoonpanoon sisään.
Topi Keskinen aloitti Kansojen liigassa kolmessa ottelussa ja tuli kerran vaihdosta sisään. Tomas Galvez aloitti kaksi kertaa, Leo Walta kerran. Heistä jokaisesta tulee vielä tärkeä pelaaja Huuhkajille.
Ja jos Pikkuhuuhkajien EM-karsinta olisi ratkennut aiemmin suuntaan tai toiseen, olisivat Ville Koski, Juho Talvitie ja Casper Terho varmasti olleet Kansojen liigan kokoonpanossa, mutta nyt heitä tarvittiin valtavan vastuun kantajina Pikkuhuuhkajissa.
Panu Markkanen
