Kun vakuutusyhtiö Pohjolan toimitusjohtaja Pentti Seppälä valittiin Suomen Palloliiton puheenjohtajaksi vuonna 1987, valinta ei ollut pelkkä urheiluratkaisu – se oli talousratkaisu. Yritysjohtajana ansioitunut Seppälä toi mukanaan vahvan talousosaamisen, hallituskokemuksen ja harvinaisen yhdistelmän käytännön urheilutaustaa. Hän oli pelannut sekä jalkapalloa että jääpalloa ja toiminut 1970-luvulla Suomen Jääpalloliiton puheenjohtajana sekä Kansainvälisen Jääpalloliiton varapuheenjohtajana.
Seppälän kymmenvuotinen puheenjohtajakausi (1987–1997) osui murrosvaiheeseen. Palloliiton talous oli hänen aloittaessaan selvästi alijäämäinen, mutta kurssi kääntyi nopeasti.
Yksi näkyvimmistä onnistumisista oli saada Helsingin Olympiastadionille kansainvälisiä huippujoukkueita, jotka vetivät katsomot täyteen. Vuonna 1987 stadionilla nähtiin Brasilia ja kaksi vuotta myöhemmin Hollanti. Ottelut toivat merkittäviä lipputuloja ja vahvistivat maajoukkuejalkapallon asemaa Suomessa.
Taloutta vahvistettiin myös sijoitusratkaisuilla. Jalkapallosäätiön omistaman Pallotalon myynnistä saadut varat sijoitettiin osakkeisiin tuottoisasti. Seppälän kauden loppupuolella maajoukkueen ja Veikkausliigan televisio-oikeudet myytiin ISPR-yhtiölle merkittävällä summalla. Ratkaisu antoi liitolle taloudellista liikkumavaraa tuleville vuosille.
Seppälän osaamista arvostettiin myös Euroopan tasolla. Hän toimi UEFA:ssa rahoituskomitean jäsenenä ja vuosina 2000–2004 sisäisenä tarkastajana. Kotimaassa hänen työnsä sai erityistä tunnustusta, kun hänet nimettiin vuonna 2004 toisena henkilönä Palloliiton kunniapuheenjohtajaksi Erik von Frenckellin jälkeen.
Pitkän päivätyönsä Seppälä teki myös Eerikkilän urheiluopiston taustalla vaikuttavan Palloilu-Säätiön puheenjohtajana, vahvistaen suomalaisen urheilun rakenteita kulisseissa – juuri kuten hänen ajattelutapaansa sopi.
Kotimaisen jalkapallon Hall of Fameen Seppälä valittiin vuonna 2015.