Ernst ”Erkkuli” Grönlundin (1902–1968) elämä ja ura kuvastavat ainutlaatuisella tavalla 1900-luvun alkupuolen urheilun ja politiikan yhteen kietoutumista Suomessa. Hänen tarinansa on paitsi kertomus taitavasta jalkapalloilijasta, myös katsaus suomalaisen yhteiskunnan jakautumiseen ja sen vaikutuksiin urheiluun.

Grönlund nousi esiin Töölön Vesan riveissä, ja vuonna 1926 hän voitti TUL:n mestaruuden vasempana välihyökkääjänä. Hän edusti Työväen Urheiluliittoa kansainvälisesti Frankfurtin työläisolympialaisissa (1925) ja Moskovan spartakiadeissa (1928), jotka olivat työläisurheilun vastineita porvarillisille olympialaisille.

Osallistuminen Moskovan spartakiadeihin johti kuitenkin välirikkoon TUL:n kanssa. TUL:n sisäinen valtakamppailu ja kommunistien vaikutusvalta kärjistyivät siihen pisteeseen, että Grönlund erotettiin muiden spartakiadeihin osallistuneiden kanssa. Tämä johti hänen liittymiseensä Työläisurheilun Yhtenäisyyskomiteaan (TYK), joka pyrki yhdistämään työväenurheiluliikettä.

Kun TYK lakkautettiin vuonna 1930, Grönlund teki merkittävän päätöksen: hän siirtyi porvariseura HIFK:hon – ruotsinkieliseen Helsingin seuraan, joka edusti aivan toista poliittista laitaa kuin hänen aiemmat seuransa. Siirtymä oli aikanaan poikkeuksellinen ja osoitti Grönlundin halun jatkaa huipputasolla jalkapalloa, vaikka se tarkoitti eroa aiemmasta aatemaailmasta.

HIFK:ssa Grönlundista tuli yksi joukkueen avainpelaajista, ja hän voitti seuran kanssa Suomen mestaruuden kolmesti: 1931, 1932 ja 1937. Samalla hän nousi myös maajoukkueeseen ja pelasi 37 A-maaottelua, joissa teki 10 maalia. Hänen kirkkain maajoukkuehetkensä osui Berliinin olympialaisiin 1936, joissa Suomi kohtasi Perun. Vaikka ottelu päättyi 7–3 -tappioon, Grönlund onnistui sekä maalinteossa että syöttämään yhden.

Toisen maailmansodan ja jatkosodan myötä Grönlundin ura huipulla päättyi, mutta hän jatkoi pelaamista alemmilla sarjatasoilla vielä vanhemmalla iällä. Sodan jälkeen hän palasi juurilleen työväenliikkeeseen ja oli keskeisessä roolissa, kun Helsingin Jyry käynnisti jalkapallotoimintansa uudelleen 1940-luvulla. Kentällä ja kulisseissa Grönlund oli tärkeä tekijä uuden sukupolven kasvattamisessa.

Suomalaisen jalkapallon Hall of Fameen Grönlund valittiin vuonna 1994.

Jukka Malm