Kuopio tunnetaan tällä hetkellä yhtenä johtavista jalkapallokaupungeista. Jalkapallo on aina ollut Kuopiossa kova juttu, mutta ensimmäinen kuopiolainen A-maajoukkuepelaaja nähtiin vasta 1930-luvun lopussa. Eikä mihin vain pelipaikalle vaan maalivahdiksi. Myöhemmin Thure Sarnolasta tuli todellinen uranuurtaja suomalaisessa maalivahtipelaamisessa.
Thure ”Tysse” Sarnola (1917–1993) oli suomalaisen jalkapallon edelläkävijä, erityisesti maalivahtipelin uudistajana. Hänen pelaajauransa ja myöhempi työnsä valmentajana jättivät pysyvän jäljen kotimaiseen jalkapallokulttuuriin.
Sarnola oli Suomen ensimmäinen maalivahti, joka ohjasi peliä aktiivisesti ja osallistui sen avaamiseen – ominaisuuksia, joita vasta myöhemmin alettiin pitää modernin maalivahtipelin kulmakivinä. Tämä teki hänestä aikalaistensa joukossa poikkeuksellisen ja vaikutti voimakkaasti tulevien sukupolvien maalivahtien koulutukseen.
Vuonna 1939 Sarnolasta tuli ensimmäinen kuopiolainen maajoukkuepelaaja, kun unkarilaisvalmentaja Gábor Obitz valitsi hänet Tanskaa vastaan pelattuun maaotteluun. Lopulta A-maaotteluita hänelle kertyi 25 kappaletta. Sarnola nousi heti otsikoihin torjumalla rangaistuspotkun – temppu, jonka hän oli jo aiemmin tehnyt seurajoukkueessaan Kuopion Pallo-Tovereissa. Samana vuonna Sarnola loisti myös Italiaa vastaan Helsingin uudella Olympiastadionilla, missä Suomi hävisi niukasti kaksinkertaiselle maailmanmestarille.
Sodan aikana Sarnola edusti HPS:aa ja myöhemmin Ilves-Kissoja, jossa hän päätti pelaajauransa vuonna 1950 voittaen uransa ensimmäisen ja ainoan Suomen mestaruuden. Vuoden 1948 huipputorjunnat nostivat hänet jopa mahdolliseksi ammattilaiseksi ulkomaille, mutta 30-vuotiaana häntä pidettiin jo liian vanhana siirtoa varten. Samana vuonna hänet valittiin Urheilutoimittajien taholta Vuoden jalkapalloilijaksi Suomessa.
Pelaajauransa jälkeen Sarnola omistautui valmennukselle ja erityisesti maalivahtien kehittämiselle. Hän toimi Palloliiton maalivahtikouluttajana yli 30 vuotta ja vaikutti suuresti suomalaisen maalivahtipelin kehittymiseen. Hän saavutti valmentajana myös menestystä, voittaen naisten Suomen mestaruuden vuosina 1971 ja 1972.
Suomalaisen jalkapallon Hall of Fameen Sarnola nimettiin ensimmäisten joukossa vuonna 1993.
Sarnolan kädenjälki on näkynyt myös vahvasti tänä päivänä. Maalivahtivalmentamisen nykyiset kovat kotimaiset nimet, kuten Antti Niemi, Eemeli Reponen, Jyri Nieminen, Jarkko Tammisto ja kumppanit ovat loistavasti kulkeneet Sarnolan viitoittamalla tiellä.
