Huuhkajien karsintalohko tuleviin MM-karsintoihin arvottiin perjantaina. Viiden maan lohkossa Suomen vastustajat ovat Espanja tai Hollanti, Puola, Liettua ja Malta.
Kymppipaikka listaa Suomen ikimuistoisimmat kohtaamiset näiden maiden kanssa.
Gijonin ihme
”Nyt on Hämäläisellä tilaa edetä, antaa vielä Pukille! Ja pallo on maalissa!”
Edesmenneen selostajasuuruuden Tapio Suomisen sanat Espanja-Suomi -ottelun selostuksessa maaliskuulta 2013 kuuluvat Suomi-futiksen suuriin hetkiin. Gijonin illassa pelattiin MM-karsintoja seuraavan vuoden kisoja varten, ja Suomen lohkossa pelasi hallitseva maailmanmestari Espanja.
Odotukset eivät olleet korkealla, sillä karsinnat olivat alkaneet tappiolla Ranskalle ja tasapelillä Georgiaa vastaan. Sergio Ramos teki Espanjan johtomaalin 49. minuutilla, mutta oli lähellä näkemässä ottelun toisenkin osuman. Teemu Pukki juoksi maailmantähden takaa salakavalasti Alexander Ringin syöttöön ja ohjasi kylmänviileästi uransa viidennen A-maajoukkueosuman Ramosin ja Jordi Alban välistä.
Tasapeli on yksi Suomen maajoukkuehistorian kovimmista tuloksista. Ei ihme, että ottelu tunnetaan nimellä ”Gijonin ihme.” Suomi on voittanut Espanjan kerran, vuonna 1969.
Tuliaisina saatu piste ei paljoa lohduttanut. Suomi oli lohkon kolmas jääden lohkon kakkosena jatkokarsintoihin edenneestä Ranskasta kahdeksan pistettä.
Muurisen jäähyväiset
Hollanti vieraili Helsingissä kesäkuun 8. päivä vuonna 2005. Tämä MM-karsintaottelu muodostui Antti Muurisen viimeiseksi otteluksi A-maajoukkueen päävalmentajana.
Hollanti pullisteli maailmantähtiä, ja Suomi oli lähes 38 000 katsojan edessä täysin vastaanottajan asemassa. Sami Hyypiä kohtasi seuratason arkkivihollisensa Ruud van Nistelrooyn, joka pelasi noihin aikoihin uransa parhaita kausia tehden kahdella edellisellä kaudella Valioliigassa ManU:lle 49 maalia. Hän aloitti maalinteon, Dirk Kuyt, Phillip Cocu ja Robin van Persie jatkoivat.
0-4 -tappio tiesi Muuriselle potkuja. Suomi sijoittui noissa karsinnoissa Hollannin, Tshekin ja Romanian jälkeen neljänneksi. Taakse jäivät Makedonia, Armenia ja Andorra.
Maininnan ansaitsee totta kai myös toukokuussa 1989 pelattu olympiastadionilla pelattu ottelu Hollantia vastaan, jossa tehtiin yhä voimassa oleva ”Stadikan” yleisöennätys 46 217 katsojaa. Hollanti oli voittanut edellisenä kesänä EM-kultaa. Yleisössä oli pikkutuhman sanaleikin sisältänyt ”Gullit esiin” -lakana. Ruud Gullit oli tuohon aikaan maailman parhaita pelaajia.
Hodgsonin ensimmäinen
Suomi arvottiin vuoden 2008 EM-kisojen karsinnoissa samaan lohkoon Portugalin, Puolan, Serbian, Belgian, Armenian, Kazakstanin ja Azerbaidzanin kanssa. Uudeksi päävalmentajaksi Muurisen jälkeen oltiin valittu Roy Hodgson, joka oli aiemmin urallaan vienyt Sveitsin vuoden 1994 MM-kisoihin.
Hodgsonin ensimmäinen karsintaottelu Suomen päävalmentajana pelattiin Puolan Bydgoszcissa syyskuun toisena päivänä syksyllä 2006.
Yleisurheilustadionille oli pakkautunut 17 000 katsojaa, jotka näkivät maalittoman ensimmäisen puoliajan. Toisella puoliajalla parrasvaloihin nousi kukas muukaan kuin Jari Litmanen. Maalit Joonas Kolkan syötönkatkosta ja pilkulta saivat säestystä vielä Mika Väyrysen osumalla ennen Lukasz Gargulan kavennusta.
Tätä karsintaa pidetään viimeisenä ns. Kultaisen sukupolven mahdollisuutena päästä arvokisoihin, ja lähelle päästiinkin. Vierasvoitto 3-1 aloitti viiden tappiottoman karsintaottelun sarjan, joka katkesi vasta vierasottelussa Azerbaidzanissa.
Suomi pelasi noiden karsintojen kotiottelussa Puolan kanssa tasan 0-0. Näiden tulosten kovuutta korostaa se, että Puola voitti lohkon ennen Portugalia.
1930-luvun maalijuhla
Liettua ei ole ollut yleinen vastustaja Suomelle. Edellinen kohtaaminen on vuoden 2014 Baltic Cupista, jolloin Suomi hävisi hieman yli 600 katsojan edessä. Suomessa tihrustettiin pieniä ruutuja tietokoneiden näytöiltä, sillä ottelun televisioi vain eräs kansainvälinen vedonlyöntiyhtiö.
Tämä ei kuitenkaan riitä ikimuistoisimmaksi otteluksi nostamiseen, vaan esimerkki haetaan tällä kertaa 91 vuoden takaa. Suomi ja Liettua kohtasivat 9.8. 1933, ja Suomi voitti ottelun 9-2. Voitto on Suomen maajoukkuehistorian toiseksi suurin, jääden kakkoseksi vain vuoden 1922 10-2 -voitolle Virosta.
Litmasen ensimmäinen
Suomi karsi vuoden 1992 EM-kisoihin Portugalin, Hollannin, Puolan, Kreikan ja Maltan kanssa. Kotiottelu Maltaa vastaan oli ohjelmassa toukokuun 16. päivänä vuonna 1991.
Tulos oli 2-0, ja maalintekijöinä kunnostautuivat Petri Järvinen ja Litmanen. Siinä, että Litmanen teki maaleja maajoukkuepaidassa, ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, mutta tämän maalin tekee merkitykselliseksi se, että se oli ”Kuninkaan” ensimmäinen maali A-maajoukkueessa.
Sen voi paikan päällä todeta nähneensä 5150 katsojaa. Sittemmin niitä tuli 31 lisää.
Panu Markkanen
