Suomessa jalkapallon mestaruus ratkaistiin lajin alkuvuosina pitkään cup-kilpailulla, eikä tämä ollut tavatonta muissakaan maissa. Tokihan cup on alkuperäinen kilpailu myös lajin syntyseuduilla Brittein Saarilla ja sarjamuotoinen kilpailu sielläkin alkoi vasta myöhemmin.

Suomenlahden eteläpuolella Virossa noudatettiin myös kaavaa eli cup-muotoisesti lähdettiin liikkeelle ja ensimmäinen Viron mestaruus ratkaistiin kaudella 1921. Kilpailu oli varsin tiivis, sillä mukana oli vain neljä joukkuetta ja välierien jälkeen pelatussa finaalissa tallinnalainen Sport kaatoi niin ikään tallinnalaisen TJK:n maalein 5-3.

Sama kaava toistui seuraavallakin kaudella, mutta kaudelle 1923 mukaan ilmoittautui jo kuusi joukkuetta. Kilpailu jäi kuitenkin aiempaakin pahemmin tyngäksi, kun kolme joukkuetta vetäytyi pelaamatta. Seuraavana vuonna mukana oli – ihan pelatenkin – jälleen neljä joukkuetta ja ottelumäärä kasvoi merkittävästi, kun finaali ratkaistiin siten, että mestari oli ensin kaksi voittoa saavuttanut joukkue.

Kun Sport ja Kalev – niin ikään Tallinnasta – molemmat olivat voittaneet yhden finaaliottelun ja yksi pelattu tasan, voittaja ratkesi vasta neljännessä ottelussa, jonka Sport voitti 2-0.

Kauden 1925 erikoisuus

Seuraavana vuonna eli tasan 100 vuotta sitten kaudella 1925 Virossa kehiteltiin melkoisen innovatiivinen ratkaisu. Mestaruutta ei ratkaistu varsinaisesti cup-muotoisena, eikä sarjastakaan ollut kyse. Mukaan oli saatu muutama joukkue lisää ja jotta kyse ei olisi kerrasta ulos kellekään, joukkue putosi kilpailusta vasta kärsittyään kaksi tappiota.

Aivan suunnitellusti tämä ei kuitenkaan mennyt, sillä Tervis Pärnu vetäytyi kilpailusta yhden tappion jälkeen, mutta kaikkiaan 12 ottelun – joista viisi eteni jatkoajalle – jälkeen kahta lukuun ottamatta kaikki joukkueet olivat pudonneet. Finaalissa kohtasivat edelliskauden tapaan Sport ja Kalev. Yksiosaisena pelatun finaalin voitti Sport 3-0.

Pelijärjestelmä oli erikoinen ja erikoista oli myös se, että jatkoajalle edenneistä otteluista kolme päättyi tasan jatkoajan jälkeenkin ja yhdessä tasapeliin päättyneessä ottelussa jatkoaikaa ei pelattu. Ainakaan historiatietojen mukaan.

Kohti sarjamuotoista pelitapaa – ja pitkää katkoa

Vähitellen joukkuemäärä alkoi lisääntyä ja kauden 1925 kokeilu jäi ainoaksi laatuaan. Kaudella 1928 cupissa pelattiin jo alueelliset karsintakierrokset. Mukana oli merkittävästi aiempaa enempää joukkueita, mutta listoilla ei näkynyt mukana muutamaa Viron alkuvuosien kärkiseuraa lainkaan. Syynä lieni se, että sarjatoiminta oli ollut tarkoitus aloittaa jo kaudella 1928, mutta päätös muuttui ns. hovissa.

Kaudella 1929 mestaruus Virossa ratkaistiin ensi kertaa sarjamuotoisesti. Kuuden joukkueen yksinkertaisen sarjan voiton vei – arvasitte oikein, Sport. Kaudesta 1932 lähtien sarja pelattiin kaksinkertaisena, kunnes 1935 joukkuemäärä kasvoi kahdeksaan ja yksi kausi pelattiin yksinkertainen sarja ja sen jälkeen kahdeksan joukkueen kaksinkertainen sarja eli 14 ottelua.

Viimeiseksi varsinaiseksi kaudeksi itsenäisessä Virossa jäi 1940. Kausi keskeytyi neuvostoinvaasion takia, mutta pystyttiin lopulta pelaamaan loppuun. Mestaruus meni ensi kertaa Tallinnan ulkopuolelle Olümpia Tartun vietyä ykkössijan pisteellä ennen tallinnalaista Estoniaa.

Ja jottei jää väärää käsitystä, tallinnalaisten menestys ei ollut yksin Sportin varassa. Parin vuosikymmenen aikana mestaruuksia voittivat myös Kalev, TJK ja Estonia.

Toisen maailmasodan aikana saksalaismiehityksen alla nimellinen mestaruus Virossa ratkaistiin vielä kahdesti, mutta varsinaisesti seuraava Viron mestari kauden 1940 jälkeen ratkottiin kaudella 199, jolloin uudessa Mestriliigassa pelattiin 13 joukkueen kaksinkertainen sarja. Mestaruus muuten meni Tallinnaan, tällä kertaa TVMK:lle.

Loppukaneettina voi vielä todeta, että 1940 Olümpia Tartun mestaruus on edelleen ainoa varsinainen Tallinnan ulkopuolelle mennyt Viron mestaruus. Tarttolainen PSR voitti 1942 ”miehitysmestaruuden” ja Neuvosto-Viron aikana alueellinen mestaruus meni kolmesti Narvaan, kerran Jõhviin ja kerran Pärnuun. Lisäksi nykyisinkin Viron kärkiseuroihin kuuluva Levadia oli mestaruuskausillaan 1999-2000 virallisesti kotoisin Tallinnan naapurista Maardusta.

Nykyisen Viron pääsarjan, Premium Liigan tämän vuoden sarjakausi – 10 joukkueen nelinkertainen sarja – alkoi maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna.