Kun Mestarien liiga alkoi, uusitussa mallissa oli väkeä enemmän kuin koskaan aiemmin. Nyt jakkaroita on enää vain neljä. Muut tämän kauden UCL-joukkueet voivat keskittyä omiin sarjoihinsa. Välierät ovat ohjelmassa seuraavaksi.
Välieräjoukkueet ansaitsivat jokainen paikkansa jatkossa. Itse pidän kovasti jakaumasta, sillä neljä Euroopan viidestä suurimmasta sarjasta on saanut edustajansa välieriin. Vain Saksa puuttuu, sillä Arsenal edustaa samalla Valioliigaa, Barcelona La Ligaa, Inter Serie A:ta ja PSG on Ranskan Lique 1 -joukkue. En ole koskaan innostunut ”jäsentenvälisistä” peleistä samalla tavalla tässä kilpailussa. Suola on se, että joukkueet tulevat eri maista.
Veteraanina näen tällaisen jakauman parhaana ja omalla tavallaan perinteiden mukaisena. Mestarien liiga alkoi aikoinaan siten, että vain eri maiden mestarit pääsivät mukaan. Samalla pystyi vertailemaan eri suursarjojen mahdollisia tasoeroja ja pelaamisen eroavuuksia. Tietysti Mestarien liigan ovet ovat olleet jo pitkään auki muillekin kuin mestareille – välieräkvartetista Inter ja PSG ovat maittensa hallitsevia mestareita – eikä siinä mitään. Sekin on rikastavaa.
Välierissä kohtaavat Arsenal ja PSG sekä Barcelona ja Inter. Täytyy sanoa, ettei juuri mielenkiintoisempia pareja olisi voinut syntyä. Mestarien liigan välierät ovat jalkapallon juhlaa ja jo nyt on varmaa, että finaalista tulee loistava, oli siinä mukana ketkä tahansa.
Etulyönnit pitivät
Välieriin menivät ne joukkueet, jotka olivat ensimmäisen kohtaamisen voittaneet. Barcelonan piti mennä jatkoon ihan heittämällä neljän maalin voiton jälkeen, mutta Dortmund laittoi ”all in” ja oli lopulta aika lähellä todella kiusata Hansi Flickin joukkuetta. Pahimmillaan Barcelona oli todella pahassa sillassa, mutta Dortmund-pelaajan oma maali lopulta ratkaisi parin ja katkaisi hurmiossa pelanneen Dortmundin ihmekirin.
PSG tuplasi kahden maalin johtonsa Aston Villaa vastaan toisen osaottelun alussa eikä mikään viitannut siihen, että jatkopaikasta voisi tulla mitään kilpailua. Mutta Aston Villa kokosi joukkonsa kerran vielä yhteen ja iski sellaisen näytöksen päälle, että lopulta vain Gianluigi Donnarumman pari upeaa pelastusta pelasti PSG:n jatkopaikan varsinaisella peliajalla. Villa näytti kuuluvansa Mestarien liigaan ja Dortmundin tavoin he voivat lähteä kilpailusta pystyssä päin, kaikki annettuna.
Keskiviikkona Inter ja Bayern pelasivat loppuun asti niin tasaisesti kuin ensimmäisen ottelun perusteella pystyi odottamaan. Lopulta Interin vei neljän parhaan joukkoon Münchenissä avausottelussa tehty voittomaali. Se oli suojakilpi Bayernin loppurynnistykseen ja lopulta eroksi jäi juuri se yksi tehty maali. Bayern pystyi Interin haastamaan – joukkue teki kahdessa ottelussa Interiä vastaan kolme maalia, kun koko muussa Mestarien liigassa Inter oli päästänyt vain kaksi maalia.
Real Madridin hirmukiriä odotettiin ja monessa paikassa pelättiin. Sellaista ei tullut eikä sellainen ollut lähelläkään. Real Madrid ei ollut tällä kertaa se Real Madrid, joka ei yksinkertaisesti häviä. Kaukana siitä. Arsenal oli kotonaan valovuoden edellä eikä heillä vieraissakaan ollut mitään hätää. Joukkue puolusti Realin tähdet nallipyssyiksi. Eikä Gunners hätkähtänyt mitenkään edes siitä, että Real yritti ns. kovilla otteilla horjuttaa Arsenalia.
Ancelotti, oikeasti?
Valioliigan huippuseuraa ei pysty fyysisellä pelillä horjuttamaan, ei ainakaan Real. En peräydy vieläkään siitä näkemyksestä, että Realin joukkueesta puuttui suuri henkinen ja pelillinen johtaja. Toni Kroosin lopettaminen oli joukkueelle todella iso isku, jota ei edes yritetty korvata siirtomarkkinoilla.
Nyt todennäköisesti Madridissa hienosäädetään jatkoa ja luultavasti lähdetään seuraavaan Mestarien liigaan uusin eväin ja uuden valmennuksen johdossa. On hyvin mahdollista, että yksi aikakausi, Carlo Ancelottin, päättyi tähän.
Antti Niemi
Kymppipaikan asiantuntija
