Huuhkajat kohtaa sunnuntaina Kreikan ottelussa, jossa ei ole sijoituksellista panosta. Panos on pitkälle siinä, että Suomen pitäisi katkaista lohduttoman pitkä tappioputkensa, pitää toivottavasti nolla ja otettava mahdollisimman hyvä kenraaliharjoitus maaliskuuta varten.
Vielä ei ole varmaa, aloittaako Huuhkajat MM-karsinnat maaliskuussa vai myöhemmin. Joka tapauksessa – viiden ottelun tappioputki olisi nyt syytä katkaista. Sen vuoksi puheet panoksettomasta pelistä ovat täyttä huuhaata. Panos on hyvinkin iso.
Suomalaista maajoukkuejalkapalloa katsotaan tällä hetkellä miesten puolella kahdesta näkökulmasta. Mitä tekevät Huuhkajat ja mitä tekevät Pikkuhuuhkajat?
Mika Lehkosuon valmentamien Pikkuhuuhkajien tekemiselle ja menestymiselle on annettu suuri arvo. Huuhkajien päävalmentaja Markku Kanerva päätti heikentää omaa A-maajoukkuettaan antamalla kolme pelaaja 21-vuotiaiden käyttöön. Tuloksena EM-jatkokarsintojen avauksessa Norjaa vastaan maalit Tomas Galvezilta ja Leo Wallalta, Topi Keskiselle maalisyöttö.
Kolmikko on ollut syksyn mittaan Huuhkajissa, mutta muutoin Kanerva on jättänyt 21-vuotiaiden maajoukkueen rauhaan – erityisesti Luka Hyryläisen, Naatan Skytän ja Ville Kosken kohdalla. Juho Talvitie ja Casper Terho ovat saaneet jäädä 21-vuotiaisiin. Kummallakin heistä on toki A-maajoukkuedebyytti kesäkuulta vyöllä.
Tämä on tähdännyt nimenomaan siihen, että 21-vuotiaat menevät kisoihin ja saavat sieltä loistavia kokemuksia tulevaisuuden A-maajoukkueeseen. Tulevaisuus on valoisampi. Pikkuhuuhkajista on tulossa laatupelaajia A-maajoukkueeseen.
Nuorten kohtaama kilpailu kovenee
Mutta. Pitää muistaa, että Pikkuhuuhkajien karsinnoissa ja myöhemmin kisoissa pelaavat yhden ikäluokan pelaajat. A-maajoukkuetasolla ikäluokkia, joista pelaajat valitaan, on yli kymmenen – tai jopa enemmän. Kilpailutilanne on aivan toinen.
Ei Huuhkajien rungon rakentaminen pelkkien nykyisten Pikkuhuuhkajien varaan nosta Suomen tasoa miesten tasolla ensi vuonna automaattisesti. Heitä odottavat miesten pelit. Niissä voivat tulla vastaan vaikkapa Harry Kane tai Jude Bellingham.
Se on toki totta, että hyviä pelaajia on tulossa, mutta valitettavasti vain 11 pääsee avaukseen samaan aikaan. Erinomaiset Hyryläinen, Walta ja Adam Marhiev eivät enää kilpaile ikäluokkansa valioiden kanssa, vaan he kilpailevat pelipaikasta Rasmus Schüllerin, Glen Kamaran ja Kaan Kairisen kanssa.
Talvitie, Terho ja Skyttä laittavat kapuloita rattaisiin Oliver Antmanille, Daniel Håkansille ja Benjamin Källmanille. Eikä Joel Pohjanpalokaan huvikseen penkillä istu.
Yhtälö ei ole helppo eikä itsestään selvä. Se on selvää, että tämän hetken Lehkosuon erinomaisesti valmentamassa Pikkuhuuhkajajoukkueesta useampi pelaaja tulee olemaan A-maajoukkueen pitkällä listalla. Tai tietysti on, sillä Matti Peltolan lisäksi Keskinen, Galvez ja Walta ovat jo enemmän tai vähemmän A-maajoukkuetason valikoituja pelaajia.
Jos 21-vuotiaiden karsinta olisi mennyt kiville, olisivat Hyryläinen ja Skyttä saaneet jo nyt todennäköisesti A-maajoukkuekasteensa, kuten puolustuksen ja joukkueen henkinen johtaja Koski on jo saanut.
Pysyvätkö nuoret Pikkuhuuhkajissa?
Kun lähdetään katsomaan tulevaisuutta, asiat näyttävät oikeasti erittäin hyvältä. A-maajoukkueessa on nyt ”konkariosasto” olemassa, keski-ikäisten pelaajien ryhmittymä ja erittäin vahvasti sisään tulevat Pikkuhuuhkajat.
Tämä antaa erinomaisesti vaihtoehtoja lähitulevaisuuteen – ei tosin välttämättä vielä keväällä, jolloin seuraavan kerran joudutaan pohtimaan, kumpaan maajoukkueeseen pelaaja menee. Ja vielä vähemmän kesäkuussa, jolloin joudutaan palloilemaan 21-vuotiaiden maajoukkueen lopputurnaukseen valmistautuvan leiriryhmän (kirjoittajan oletus on, että kisoihin tuo joukkue menee) ja A-maajoukkueen kesäkuun todennäköisten karsintapelien välillä. Ei käy kateeksi valitsijoiden tilannetta.
Nyt on joka tapauksessa hieno hetki nauttia tilanteesta. Huuhkajilla on paperilla ihan ok joukkue, jonka vain pitäisi alkaa kääntää lupaava, kehittynyt peli voitoiksi. Ja samaan aikaan materiaaliin on tulossa poikkeuksellisen kovat kasvot 21-vuotiasta haastamaan konkarit ja semikonkarit.
Kun tämä yhtälö saadaan kuntoon, voidaan jopa loistavasta tulevaisuudesta puhua. Niin yksinkertaista se ei ole, että kaikki pihalle ja uudet sisään, mutta juuri nyt näyttää siltä, että vuonna 2025 materiaali on laajempi kuin koskaan.
Etenkin, kun muistetaan, ettei kummassakaan maajoukkueessa ole vielä esiintynyt esimerkiksi Matias Siltanen, jo kansainvälisessä mediassa noteerattu lahjakkuus, tai Djuolly Nzoko, joka hurmasi Veikkausliigassa. Tai kenties David Ezeh, jonka HJK laittoi maltillisesti kasvamaan.
Oikeasti – tulevaisuus näyttää aika hyvältä, mutta ei se pelkästä Pikkuhuuhkajien kisapaikasta ole kiinni.
Panu Markkanen
