Joel Pohjanpalo on aloittanut syksyn Venezia FC:n paidassa kahdella maalilla viidessä ottelussa. Osumien myötä hänestä on tullut suomalaisittain historiallinen pelaaja, sillä hän on ainoana sinivalkoisena futaajana tehnyt maalin Euroopan huippusarjoista juuri Serie A:ssa ja Bundesliigassa.

Hän toimii myös joukkueensa kapteenina, mikä on ulkomailla pelaavalle suomalaiselle varsin harvinainen kunnia.

Pohjanpalo istahti Kymppipaikan uuden historian avaushaastatteluun tilaisuudessa, jossa kerrottiin ensitiedot hänestä elokuussa 2025 julkaistavasta kirjasta.

Mitä sanot ensikokemuksista Serie A:ssa pelaamisesta?

– On ollut huikeata pelata Serie A:ta. Viisi peliä, kaksi maalia: ihan hyvä alku, mutta pisteitä tarvitaan enemmän. Se on ihan täysi fakta, viimeisenä ollaan. Sinänsä vastustajat eivät ole kaukana meistä. Yhdellä voitolla ollaan pois putoamiskurimuksesta, mutta meidän täytyy pelata paremmin. Viime aikoina matsit ovat sujuneet paremmin. Harmillisesti emme saaneet Roomasta mitään kotiin tuomiseksi ja nyt Veronaa vastaan oli vähän nihkeämpi peli. Ylipäätään olemme pelanneet paremmin viime matseissa. Saimme ison voiton Genoaa vastaan kotona, mutta pisteitä tarvitaan enemmän.

Millaisena pidä maalisaldoasi?

– Numeraalisesti ihan hyvä, mutta kuten sanoin, niin kapteenina ja siinä roolissa, joka minulla on joukkueessa ja mitä tiedän seurajohdon puolelta, että millainen merkitys minulla on koko joukkueen menestykselle, niin vieläkin paremmin täytyy pelata ja saada pisteitä paremmin. Kaksi maalia viiteen peliin on ihan hyvä saldo ja varsinkin nyt kolmeen viime peliin kaksi maalia. Kaksi ensimmäistä peliä meni totutellessa. Ihan ok alku ja jatketaan tästä eteenpäin näiden matsien jälkeen.

Huomaako kentällä tason koventumisen verrattuna Serie B:hen?

– Kyllä sen huomasi. Pelaajat vaan ovat parempia, mutta ei se nyt uusi asia ollut. Olen pelannut Bundesliigaa ja 75 A-maaottelua, niin kyllä siinä on tullut nähtyä aika monta pelaajaa. Oman pelaamisen kannalta positiivinen asia on se, että pelaaminen on helpompaa, koska on enemmän aikaa ja tilaa, eikä tarvitse pelata kymmenen pelaajan blokin keskellä niin kuin Serie B:ssä. Pääsen pelaamaan enemmän yksi vastaan yksi keskustopparia vastaan, mutta kun vastustajat ovat parempia ja meidän pelin kontrollimme ei ole samanlaista, niin maalintekopaikoille on vaikeampi päästä, ja ne pitää käyttää hyväksi paljon paremmin.

Ulkomaalaisena kapteenina Italiassa

Pohjanpalo oli kesällä siirtohuhujen kohteena. Lopulta mies jäi Veneziaan, jossa miestä arvostetaan suuresti ja jonka fanien eittämätön suosikkipelaaja Pohjanpalo on. Arvostuksesta kertoo stadilaisen käsivarteen kietaistu kapteenin asemasta kertova nauha.

Kerro siitä, miksi jäit Veneziaan.

– Jos joku muu Serie A -seura olisi tarjonnut samanlaista roolia kapteenina… Ei sitä kukaan varmasti olisi tarjonnut… Eikä tietenkään olisi! Se oli totta kai iso asia, kun he kertoivat sen minulle. Siinä kohtaa oli selvää, että haluan jäädä Veneziaan.

Miten koet ulkomaalaisena kapteenina toimimisen Serie A -seurassa?

– Onhan se totta kai hienoa ja iso kunnianosoitus seuralta sille, mitä olen seurassa tehnyt viimeiset kaksi vuotta. Olin varakapteenina viime kaudella ja nyt sitten virallisena kapteenina, niin onhan se iso kunnianosoitus ja tuo ison vastuun kentällä ja kentän ulkopuolella.

Millainen johtaja olet?

– Yritän näyttää kentällä omalla tekemiselläni oman kapteeniuteni. Voi alibina huudella ja pitää puheita, jotka voi jossain vaiheessa olla järkeviä ja tärkeitä, mutta enemmän se on omaa preesensiä ja auraa kentällä, varsinkin kun menee huonosti, että saa jengin herätettyä oikealla tavalla. Joskus tietty taklaus ja tietty tilanne, jossa pitää rauhoittaa peliä. Se on isoin asia, että osaa lukea, mitä joukkue tarvitsee milläkin hetkellä ja tuoda sen kentällä esiin.

Millä kielellä kommunikoit joukkueessa?

– Itse asiassa aika monellakin! Jessen kanssa puhutaan suomea, sitten meillä on pelaajia, jotka puhuvat saksaa. Englanniksi totta kai paljon ja joidenkin kanssa italiaksi. Neljää kieltä käyttäen.

Eli italia on hallussa?

– Ei se hallussa ole. Ymmärrän hyvin ja pystyn totta kai käyttämään futissanastoa. Se menee helposti ja pystyn keskustelemaan tiettyjä asioita italiaksi. Ei se niin vaikea kieli ole, mutta vielä pitää jonkin verran skarpata sen kanssa, että pystyn sanomaan, että osaan italiaa.

Täksi viikoksi Huuhkajiin

Pohjanpalo liittyi maanantaina Huuhkajien vahvuuteen. Edessä ovat Kansojen liigan ottelut Irlantia ja Englantia vastaan. Vastikään 30 vuotta täyttäneenä ja 75 A-maaottelua pelanneena hän on Huuhkajien kokeneempaa kaartia.

Miten tuot johtajuutta myös Huuhkajiin?

– Se lähtee jokapäiväisestä toiminnasta, että miten treeneissä ja matseissa vedetään. Viime ikkunassa peliaika jäi hyvin kortille, mutta se on sitä, miten esiinnyt treeneissä ja kentän ulkopuolella ja kun pääsen kentälle, teen samat asiat kuin Veneziassa.

Millaiset lähtökohdat viikon otteluihin ovat?

– Ollaan Irlannin kanssa samassa tilanteessa. Molemmilla kaksi tappiota alla ja meillä tärkeä matsi himassa heitä vastaan. Pisteitä täytyy tulla, ja voittoa lähdetään hakemaan.

Pidätkö tilannetta pakkovoittona?

– En tiedä, halutaanko ottelua leimata pakkovoitoksi, mutta haluamme siitä matsista kolme pistettä.

Asiaa tähteydestä

Lopuksi pari sanaa kentän ulkopuolelta. Pohjanpalo on yksi harvoja tähtiä Suomen tämän hetken futaajien joukossa.

Miehen elämäntyyliä voi myös kuvailla näyttäväksi, sillä sosiaalisen median kanavissaan hän esiintyy hyvin tyylikkäänä, hänen autonsa on Porsche, ja tuleva kirjakin tulee olemaan nimeltään Jolle – Venetsian päällikkö. Mikään nokka pystyssä kävelevä tuuleen huutelija hän ei kuitenkaan ole, päinvastoin.

Millaista on olla tähti?

– Hah! Minusta tuntuu, että tärkein asia siinä on vastuu siitä, että olet mukava kaikille ja maanläheinen sen kanssa. Kun kävelen Venetsiassa, niin ihmiset tulevat päivittäin sanomaan moikka ja pyytämään kuvia. On pelit menneet miten vain, niin on oltava positiivinen heille ja ymmärtää heitä ja olla yksi heistä. Se on tärkeää. Kun on esimerkki nuorille urheilijoille, yritän tuoda esiin sitä, mitä ammattilaisura vaatii ja antaa heille ohjeita ja eväitä heille siitä, että hekin pystyvät sen saavuttamaan.

Koetko vastuuta käyttäytymisestäsi?

– Varsinkin muita ihmisiä kohtaan. Se on tärkein asia. Voit sanoa, että olet futistähti, mutta kuitenkin olet vain yksi ihminen ja siinä palautat itsesi heidän tasolleen ja olet kuin yksi heistä. Sitähän muutkin ihmiset arvostavat ja siinä kohtaa, kun joku haluaa päästä lähelle tai jonkin pienenkin asian, kuten kuvan tai moikkaa, niin silloin moikkaat takaisin. Et kävele laput silmillä ohi. On hienoa, että olet ottanut jonkinlaisen aseman, mutta siinä tulee vastuu siitä, että osaat käyttäytyä asian kanssa oikein.

Sinulle on siis helppoa kohdata faneja.

– Venetsiassa ainakin! Siellä tulee aika positiivisia kavereita vastaan koko ajan. Välillä tulee kritiikkiäkin, mutta se on ihan ansaittua. Se on ihan fakta.

Pidätkö näistä näyttävyyttä elämään tuovista asioista?

– Ne asiat ovat niitä, jotka tulevat siinä mukana. Perhe-elämä tulee aina ensimmäisenä. Oma tyttäreni tulee aina ensimmäisenä ja sitten tulee futis sen jälkeen ja tämä kaikki muu on se positiivinen lisä siihen. Totta kai en lähde kieltämään, että tykkään ajaa Porschella tai pukeutua hienosti. Ne ovat asioita, joista tykkään, mutta en identifioi itseäni niihin. Ne ovat vain asioita, joista tykkään ja joista olen kiinnostunut. On hienoa, että olen saavuttanut sellaisia asioita ja pystyn nauttimaan sellaisista asioista, mutta ihan samalla tavalla nauttisin elämästä jollain muullakin tavalla. Enemmän minulle on tärkeää se, miten minulla menee futiksessa ja miten minun tyttärelläni ja vaimollani menee.

Haastattelu: Panu Markkanen