PELAAJASOPIMUS JA LOMAUTUS
Pelaajasopimukset voivat olla työsopimuksia tai sopimuksia. Pääsääntöisesti pelaajasopimus on työsopimus, jos pelaajalle maksetaan pelaamisesta palkkaa tai muuta vastiketta. Vastikkeen suuruutta ei ole määritelty Työsopimuslaissa.
Kun pelaajalla on työsopimus, tulee sopimussuhteeseen sovellettavaksi Työsopimuslaki ja sen lomautusta koskevat säännökset. Pelaajan työsopimukset ovat voimassaoloajaltaan määräaikaisia sopimuksia eli niissä on selvästi sovittu, milloin sopimus alkaa ja milloin se päättyy.Pääsääntöisesti määräaikaisia sopimuksia ei saa lomauttaa.
Työsopimuslaissa ja sopimusoikeudessa voi olla tilanteita, jossa ylivoimaisen esteen voimassaollessa sopimus voitaisiin todella poikkeuksellisissa olosuhteissa lomauttaa. Käytännössä esimerkkinä on mainittu työpaikan palo tai vastaava. Kun sarjakautta ja sen alkamisajankohtaa siirretään,ei perusteita lomauttamiselle mielestämme ole olemassa.
Erityisesti on huomioitava, että mikäli lomautuksia tehdään, niitä ei tällä hetkellä tule hyväksyä. Lomautuksesta on ilmoitettava vähintään 14 vuorokautta ennen lomautuksen alkamista ja silloin se tarkoittaa sitä, että palkanmaksu katkeaa kahden viikon jälkeen. Kun urheilijat eivät työttömyysturvalain mukaan ole oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan niin kuin muut työntekijät, ei urheilijalla ole oikeutta muuhun kuin ehkä peruspäivärahan tasoiseen turvaan Kelan kautta. Lomautus aiheuttaisi urheilijalle huomattavia taloudellisia menetyksiä.
Jos pelaajan sopimus ei ole työsopimus, ei “sopimuksen lomautusehdosta” ole yleensä edes sovittu eikä sitä käytännössä ole. Silloin koko sopimusta ja sen ehtoja voidaan harkita ylivoimaisen esteen näkökulmasta.
VUOSILOMA
Suomen Palloliitto, Veikkausliiga ja Pelaajayhdistys ovat sopineet siitä, että pelaajasopimukset ovat Suomen Palloliiton hyväksymän sopimuspohjan mukaisia ja niiden käyttö Kansallisessa Liigassa, Naisten Ykkösessä, Veikkausliigassa sekä miesten Ykkösessä ja Kakkosessa perustuu Palloliiton sääntöihin ja niitä tulee noudattaa.
Vuosilomaa koskevat määräykset ovat osa pelaajan työsopimusta ja niitä tulee soveltaa. Niissä on sovittu, että vuosiloma pidetään kilpailukauden ulkopuolella. Vuosiloman ajankohdasta on ilmoitettava pelaajalle kaksi viikkoa ennen loman alkamista. Vuosiloman pituus on yhtäjaksoisesti oltava vähintään kaksi viikkoa ja vuosiloman aikana pelaajalle ei saa määrätä mitään harjoittelua tai muita työvelvoitteita. Sen sijaan seuralla on oikeus määrätä vuosiloma alkamaan kilpailukauden ulkopuolella, jos esimerkiksi sarjan alkamista siirretään.
Jokaisen pelaajan kanssa seura voi sopia yksilöllisesti, ei siis esimerkiksi kapteeniston kautta, että vuosiloman alkamisen ilmoitusaika on lyhyempi kuin edellä mainittu kaksi viikkoa. Asiasta on kuitenkin sovittava pelaajan kanssa, sitä ei voi vain ilmoittaa.
Erityisesti on otettava huomioon, mikäli pelaaja on sairauslomalla, ei vuosilomaa tulee määrätä niin kauan kuin sairausloma on voimassa. Mikäli pelaaja on määrätty karanteeniin koronaviruksen leviämisen estämisen vuoksi, tilanne on hankalampi. Kyse on silloin tartuntatautilain mukaisesta määräyksestä. Mikäli karanteenin voimassaollessa pelaajalle määrättäisiin vuosiloma, ei määräys todennäköisesti olisi pätevä. Oikeuskäytäntöä tällaisesta samanlaisesta tilanteesta ei ole. Todennäköisesti tilanne rinnastettaisiin sairaustilanteeseen, jolloin vuosilomaa ei voitaisi määrätä samanaikaisesti kuin karanteenia.
Jos pelaaja sairastuu vuosilomalla, on viivytyksettä pyydettävä seuralta vuosiloman siirtoa ja pelaajan on esitettävä luotettava selvitys terveydentilasta.
Mika Palmgren
Oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari
Court of Arbitration for sport CAS välimiestuomari
Kysymyksiä? Ota yhteyttä!
Markus Juhola
+358 50 5960 727
