Jalkapallon Pelaajayhdistys ajaa ammattiurheilijoille normaalin palkansaajan sosioekonomisia etuja, kuten eläkettä ja vakuutusturvaa.
– Tämä on täysin kestämätön tilanne, että ammattiurheilua ei lasketa normaaliksi työksi, korostaa JPY:n puheenjohtaja Pekka Sihvola.
Ammattiurheilijoiden eläke- ja vakuutusturvat eivät ole tasa-arvoisia tai oikeudenmukaisia verrattuna tavalliseen palkansaajaan. Sihvola kertoo esimerkin.
– Pelaaja pelaa ammatikseen 15 vuotta samassa seurassa ja tekee työnsä huipputasolla joka päivä. Samassa seurassa on toimistolla henkilö töissä 15 vuotta. Miten on mahdollista, että toimistotyöntekijän eläkekertymä on tuplasti suurempi, Sihvola toteaa.
– Tai jos edelleen vertaa pelaajaa ja toimistotyöntekijää samassa seurassa. Pelaaja jää työttömäksi, mutta hän ei ole oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan. Toimistotyöntekijä taas on. Valtava ero, Sihvola lisää.
Urheilijan pitää tienata vähintään 11 650 euroa vuodessa, että työnantaja on velvoitettu maksamaan hänelle vanhuuseläkettä. Määrä on 4,5 prosenttia bruttotuloista. Muille palkansaajille on aina taattu tietty eläke, joka kasvaa indeksin mukaan.
– Tämä on täysin keinotekoinen raja. Alkukauden loukkaantumistapauksissa, lyhyissä pelaajasopimuksissa ja lähes kaikissa nuorten pelaajien sopimustilanteissa jalkapalloilijat jäävät lakisääteisen eläketurvan ulkopuolelle. Kyllä tällaiset pelaajat ovat yhtälailla ammattiurheilijoita siinä missä joukkuetoveritkin, painottaa Sihvola.
Ammattijalkapallon parissa sosioekonomisiin puutteisiin törmätään Suomessa jatkuvasti.
– Kaksi pitkäaikaista seuralegendaa hakivat uran jälkeen aikuiskoulutustukea. He eivät sitä saaneet, koska pelaajien ammatti ei siihen kelvannut. He eivät kuuluneet normaaliin työlainsäädännön piiriin, joten eivät olleet oikeutettuja aikuiskoulutustukeen, Sihvola kertoo.
Jalkapallon pelaajayhdistyksen toiminnanjohtaja Markus Juhola pitää kaikista suurimpana puutteena jalkapalloilijoiden lakisääteistä turvaa sairauksien varalle.
– Pelaajan sairastuessa vakavasti kaikkien jalkapalloilijoiden ainoa turva on pelaajasopimuksen tuoma turva, mutta koska nykyinen lakisääteinen vakuutus on tarkoitettu vain tapaturmien varalle, toteaa Juhola.
– Täysin kohtuutonta. Ammattiurheilu on työtä samanlailla kuin muutkin ammatit, puheenjohtaja lisää.
Jalkapallon Pelaajayhdistys haluaa muutoksia urheilijoiden sosioekonomisiin etuihin.
– Ammattiurheilijoiden on päästävä yleisen järjestelmän piiriin. Heille pitää turvata laissa samat edut kuin muillakin työntekijöillä, Sihvola korostaa.
