Kurinpitovaliokunta käsitteli 15.6. pelatussa ottelussa tapahtuneita turvallisuusmääräysten rikkomisia.
Päätös julkaistaan poikkeuksellisesti kokonaisuudessaan lukuun ottamatta osapuolten kurinpitovaliokunnalle toimittamia selvityksiä ja vastineita sekä jo aiemmin julkaistua SUEKin selvitystä asiasta.
Ilveksen rangaistuksen määrä
Urheilun kurinpidossa voidaan käyttää lähtökohtana rikosoikeuden yleisiä oppeja mitattaessa kurinpitoseuraamuksia. Yleisiä rikosoikeudellisia rangaistuksen mittaamisperiaatteita ovat mm. suhteellisuus- ja yhdenvertaisuusperiaatteet.
Suhteellisuusperiaate tarkoittaa sitä, että rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikkomuksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikkomuksesta ilmenevään tekijän muuhun syyllisyyteen. Rangaistuksen ankaruuden ja teon törkeyden välillä tulee siten vallita oikeudenmukainen suhde.
Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan samanlaisia tapauksia tulee kohdella samalla tavalla ja erilaisia eri tavalla.
Kurinpitoelimen on rangaistusta mitatessaan kiinnitettävä erityistä huomiota rangaistuskäytännön yhtenäisyyteen.
Kurinpitovaliokunta toteaa, että edellä esitetyin tavoin seuran vastuu kannattajiensa käytöksestä on ankaraa vastuuta. Turvallisuusmääräyksissä ei sinällään ole tältä osin säädetty rangaistuksen alentamisesta seurojen mahdollisten häiriöitä ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ja häiriöihin puuttumisen perusteella. Ne on kuitenkin otettava huomioon rangaistuksen mittaamisessa osana suhteellisuusperiaatetta.
Mitä tulee käsiteltävänä olevaan tapaukseen, kurinpitovaliokunta pitää Ilveksen osalta raskauttavana seikkana, että kentälle on juossut ja kenttää kohti on poistunut lukuisia kannattajia – kyse ei siis ole ollut vain yksittäisestä kannattajasta ja siksi kannattajien pyrkimys kentälle on ollut omiaan aiheuttamaan merkittävän turvallisuusriskin pelaajille, taustoille ja erotuomaristolle. Kannattajat ovat olleet piittaamattomia kentälle tunkeutumista estämään tarkoitetuista aidoista, kuulutuksista sekä järjestyksenvalvojien ketjusta Ilveksen katsomon edessä.
Myöskään Ilveksen jälkikäteisiä toimenpiteitä ei voida pitää riittävinä rangaistuksen vähentämiseksi perustasosta. Ilveksen vastineesta ei esimerkiksi käy ilmi, että seura olisi tapahtuneen johdosta määrännyt sääntöjä rikkoneille kannattajilleen esimerkiksi porttikieltoja tai että seura olisi aikeissa vyöryttää tapahtuneen aiheuttamia negatiivisia taloudellisia seurauksia kannattajilleen.
Toisaalta Ilves on eri tavoilla pyrkinyt ennaltaehkäisemään järjestyshäiriöitä. Ilveksen edustaja on pyrkinyt vaikuttamaan mellakka-aidan korkeuteen ja kiinnittänyt huomiota järjestyksenvalvojien varustukseen sekä on ollut valmis osallistumaan turvallisuuskokouksiin.
Aikaisempiin Suomen Cupeihin verrattuna kyseisessä tapauksessa ei ole käytetty pyrotuotteita, ja käsiteltävänä olevassa tapauksessa kentälle juosseiden henkilöiden määrä on huomattavasti pienempi kuin vuonna 2017. Näin ollen myös nyt määrättävän sakon tulee olla vuoden 2017 Suomen Cupin finaalissa määrättyä sakkoa pienempi.
Ottaen huomioon Ilveksen kannattajien ottelutapahtuman jälkeen aiheuttaman järjestyshäiriön laatu, piittaamattomuus kuulutuksista sekä järjestyksenvalvojista ja kentälle poistuminen, aikaisempi ratkaisukäytäntö sekä Ilveksen ja sen kannattajien menettelyn moitittavuus ja tuottamuksen aste, kurinpitovaliokunta pitää 1.200 euron sakkoa oikeasuhtaisena rangaistuksena Ilveksen ja sen kannattajien menettelyn moitittavuuteen nähden.
Suomen Palloliiton rangaistuksen määrä
Kurinpitovaliokunta toteaa aluksi, että Palloliitolta suomalaisen jalkapallon kattojärjestönä voidaan edellyttää ensiluokkaista kykyä ottelutapahtumien järjestämiseen. Suomen Cupin loppuottelussa 2019 Palloliitto ei täyttänyt siihen kohdistuneita odotuksia ja vaatimuksia.
Palloliitto on sinänsä suorittanut siltä edellytettäviä toimenpiteitä: se on esimerkiksi hankkinut järjestysmiehiä, pitänyt turvallisuuskokouksia, sijoitellut kannattajia tiettyihin katsomoihin ja kuuluttanut turvallisuusasioista ottelun aikana. Kurinpitovaliokunnalle toimitetuista selvityksistä kuitenkin muodostuu kuva, että Palloliitto on hoitanut ainakin osan toimenpiteistä rutiininomaisesti ja lopulta huolimattomasti sekä epäammattimaisesti. Puutteellista valmistautumista osoittaa mm. se, että ottelua edeltävistä turvallisuuskokouksista ei ole pidetty pöytäkirjaa, eivätkä kaikki turvallisuudesta vastaavat tahot ole olleet mukana kyseisissä kokouksissa. Kommunikaatio turvallisuusasioista on muutoinkin osoittautunut puutteelliseksi. Erityisesti kurinpitovaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että järjestyksenvalvojilla on ollut mukana sumutteita, joita ei pitäisi Palloliiton mukaan jalkapallo-ottelussa olla. Tähän seikkaan ei ole kiinnitetty huomiota ennen ottelua eikä sen aikanakaan.
Puutteellista valmistautumista osoittaa myös se, että toisaalta kentälle menolle on ohjeistettu olevan nollatoleranssi, mutta sallittuja voimakeinoja tämän tavoitteen saavuttamiseksi ei ole käyty läpi ja ohjeistettu. Kommunikaation onnistumista ei ole edesauttanut useiden kielten käyttö dokumentaatiossa ja tapahtuman aikana. Myös yhteys Ilveksen SLO:hon tai muuhun edustajaan on jäänyt puutteelliseksi ja epäonnistunut. Ensiavun onnistumisesta on esitetty siinä määrin ristiriitaisia näkemyksiä, ettei kurinpitovaliokunta ole kyennyt muodostamaan tästä seikasta kantaa.
Aikaisempi rangaistuskäytäntö huomioon ottaen ja tapausta kokonaisuutena arvioiden kurinpitovaliokunta pitää 2.500 euron sakkoa oikeasuhtaisena rangaistuksena Suomen Palloliiton menettelyn moitittavuuteen nähden.
Päätöslauselma
Ilvekselle määrätään sakkoa 1.200 euroa.
Suomen Palloliitolle määrätään sakkoa 2.500 euroa.
Lue koko päätös täältä:
