Veikkausliiga 2013 - Kymppipaikka.fin kattava kausiennakko
Veikkausliigakausi 2013 alkaa huhtikuun puolivälissä. Kymppipaikka.fin toimitus analysoi tulevan kauden ja joukkueen. Ennakossa on mukana myös jokaisesta joukkueesta mielenkiintoisimmat ja tärkeimmät pelaajat, suurimmat haasteet ja vahvuudet sekä arvio tulevan kauden sijoituksesta.
1. HJK
Kotikenttä: Sonera Stadium
Kapasiteetti: 10 300
Pelaajabudjetti: 1 233 000
Keski-ikä: 24,9
Keskipituus: 179,9
Keskipaino: 75,3
Kapteeni: Ville Wallén
Kautta aikojen kovin suomalaisjoukkue?
HJK:lla on jalkeilla kautta aikojen kovin joukkue kotimaan kentillä. Jokaiselle pelipaikalle löytyy liigan eliittiin kuuluva pelaaja, jopa kaksi. Sixten Boström johdolla HJK sai hankittua riveihinsä talven aikana Mikael Forssellin, Teemu Tainion ja Tapio Heikkilän. Viime kauden ryhmästä jäivät kaikki avainpelaajat aina Joel Pohjanpalosta Mika Väyryseen.
HJK etsi talven aikana ryhmäänsä uutta maalivahtia, mutta sitä ei lopulta löytynyt. Ykkösmaalivahti Ville Wallén on Veikkausliigaan todella hyvä maalivahti, mutta maalivahdin etsintä liittyi lähinnä tuleviin europeleihin. Walléniin ei joukkue Veikkausliigassa kaadu. Kakkosmiehenä on vielä lupaava Saku-Pekka Sahlgren, joka kuitenkin saattaa lähteä vielä lainalle hakemaan peliaikaa muualta.
Puolustuslinjassa topparin paikalle ovat tarjolla Mathias Lindström, Timi Lahti, Valtteri Moren ja Tapio Heikkilä. Laitapakkeina vastuuta tulevat saamaan tasaisesti Sebastian Sorsa, Tuomas Kansikas ja Mikko Sumusalo. Laidalla voi tuurata tarvittaessa myös Moren.
Keskikentällä HJK:lla on todella kova kilpailu pelipaikoista. Joel Perovuo, Mika Väyrynen, Rasmus Schüller, Teemu Tainio, Robin Lod ja tarvittaessa myös Sebastian Mannström kamppailevat keskustan pelipaikoista. Laidoilla vastuusta kamppailevat puolestaan Demba Savage, Mannström Erfan Zeneli sekä Nikolai Alho.
Hyökkäyspäässä HJK:n on todella kova trio, joista jokainen voi taistella liigan maalikuninkuudesta: Joel Pohjanpalo, Mikael Forssell ja Akseli Pelvas.
Suurin haaste
Vaikka pelaajaryhmä on paperille todella kova, pisteitä se ei vielä tuo yhtään. Jokainen joukkue haluaa voittaa HJK:n kotikentällään, ja kotipelit HJK:ta vastaan tulevat olemaan kauden päätapahtumia lähes kaikille seuroille. Näissä peleissä HJK ei tule pääsemään helpolla ja pienikin lepsuilu tulee kostautumaan. Tämä tuo kauden aikana varmasti pistemenetyksiä HJK:lle, välillä jopa yllättäviä. HJK:n iso tähtäin on myös europeleissä. Niiden ympärillä Boström käyttää varmasti rotaatiota liigapeleissä, jolloin ykköskokoonpano istuu penkillä tai katsomossa. Tämä tuo varmasti omat haasteensa.
Vaikka Boström ei ole tehnyt HJK:n pelaamiseen mitään suuria mullistuksia, vie uuden valmentajan ajatusten sisäistäminen aina oman aikansa. Tämä voi näkyä alkukaudesta, jolloin kenttien kunto saattaa myös hankaloittaa Klubin pelaamista.
Suurin vahvuus
Pelaajamateriaalia on ylivertainen, katsoo sitä mistä tahansa näkökulmasta. HJK on omalla kotikentällään lähes mahdoton voitettava. Tälläkään kaudella HJK ei Sonera Stadiumilla tule pisteitä juurikaan menettämään. Ja kun kotipelejä on 17, tuovat ne jo ison potin HJK:n pistesaldoon.
Läpimurtopelaaja
Erfan Zeneli on ollut jo pitkään liigan parhaimpia laitapelaajia. Talvikaudella Zeneli on ollut HJK:n paras pelaaja ja jos otteet jatkuvat samanlaisina, tulee hän nousemaa jopa liigan parhaaksi pelaajaksi. Zeneli on poikkeuksellisen vahva pelaaja pallon kanssa. Hän haastaa, laukoo, keskittää ja ajaa röyhkeästi koko ajan 16-aluen sisään. Aikaisempina vuosina tehot ovat olleet vielä vähissä, mutta nyt on Zenelin vuosi.
Tärkein pelaaja
HJK:lla on jokaisella pelipaikalla kaksi loistavaa pelaajaa. Maalivahti Ville Wallén on kuitenkin tällä hetkellä korvaamaton, sillä nuori kakkosvahti Saku-Pekka Sahlgren ei ole vielä pystynyt lunastamaan kovia odotuksia.
Arvio
HJK voittaa Suomen mestaruuden. Monet povaavat jopa ylivoimaista mestaruutta, mutta sitä tuskin nähdään. HJK kärsii alkukaudesta pistemenetyksiä ja alkusyksystä europelit vievät paljon voimia ja jopa resursseja liigapeleistä. Jos menestystä tulee eurokentillä, voi mestaruus jopa mennä TPS:lle.
Optimaalinen avauskokoonpano
---------------------Forssell-----------------------
Zeneli------------------------------------Savage
-------------Schüller-------Väyrynen-----------
-----------------------Tainio-----------------------
Sumusalo---Heikkilä---Lindström----Sorsa
-----------------------Wallén----------------------
2. TPS
Kotikenttä: Veritas Stadion
Kapasiteetti: 8072
Pelaajabudjetti: 600 000
Keski-ikä: 23,6
Keskipituus: 182,5
Keskipaino: 75,5
Kapteeni: Jarkko Hurme
Taitoa, taistelua ja intohimoa
Turussa vietettiin viime kauden päätteeksi kaksia mitalijuhlia, mutta TPS joutui tyytymään pronssikahveihin. Tällä kaudella Turun mustavalkoisten katseet on tähdätty korkeammalle.
TPS:n joukkue on pysynyt viime kaudesta hyvin kasassa eikä pahoja menetyksiä ole. Tulopuolta kuitenkin tähdittävät suosikkipoika kaudelta 2009 Wayne Brown sekä FC Hongasta siirtynyt Duarte Tammilehto.
TPS:lla on eittämättä liigan paras maalivahtikaksikko Jukka Lehtovaarassa ja Henrik Moisanderissa. Lehtovaara loukkaantui viime kaudella ja oli loppukauden sivussa. Moisander astui kehiin ja oli loppukaudesta sarjan paras maalivahti. Lehtovaara on nyt saanut suhteellisen ehjän talven alleen, joten kilpailutilanne on äärimmäisen mielenkiintoinen. Päävalmentaja Marko Rajamäki varmaan kierrättää maalivahtejaan kauden aikana eikä selkeää ykköstorjujaa joukkueessa ole.
TPS:n puolustus toimi jo viime kaudella hyvin ja se on säilynyt lähes muuttumattomana tälle kaudelle. Ainoa muutos on SalPasta takaisin tullut Joonas Tursas joka tuo vaihtoehdon laidalle. Keskelle ovat tyrkyllä Jani Tanska, Jaakko Nyberg sekä erinomaisen kauden pelannut Jarkko Hurme. Huuhkajiinkin noussut Hurme voi pelata laidassakin Sami Rähmösen pitäessä oman paikkansa toisella laidalla. Nuoret Aleksi Ojanperä, Ville Rannikko ja Ville-Valtteri Starck kyttäävät pelikieltojen ja loukkaantumisten avaamia näyttöpaikkoja. Etenkin Ojanperässä on potentiaalia tulevaksi huippupelaajaksi.
Keskikentältään TPS menetti jo kesken viime kauden Toni Kolehmaisen, mutta tilalle on tullut Wayne Brown. Englantilaispelaaja puhdisti palkintopöydän pelattuaan Suomessa kaudella 2009 ja häneen kohdistuvat kovat odotukset. Petteri Pennasesta on kasvamassa kovan luokan pelimies ja hän on isossa roolissa turkulaisten pelinrakentelussa ja erikoistilanteissa. Tammilehto tuo keskikentälle fyysisyyttä ja tulivoimaa. Hän toimii pohjan ankkurina Brownin ja Pennasen huseeratessa hyökkäävämmissä rooleissa. Viime kaudella hyvin pelannut Juho Lähde taistelee tiukasti niin ikään avauskokoonpanon paikasta lähinnä Tammilehdon kanssa ja Eriba Kennedyn pystyy istuttamaan lähes paikalle kuin paikalle. Santeri Mäkinen kuntouttaa polveaan vielä, mutta on tärkeä lisä joukkueeseen kesällä. Myös Matej Hradeckyn nimi kannattaa painaa mieleen. Hän saanee kauden aikana näyttöpaikkoja.
TPS:n hyökkäysosasto on hieman auki tällä hetkellä riippuen Roope Riskin tilanteesta. Cesena omistaa edelleen Riskin peliluvan, mutta osapuolet yrittävät selvittää asian niin, että hän pystyisi pelaamaan TPS:ssa. Saadessaan luvat kuntoon Riski on TPS:n ykköshyökkääjä piikissä. Sitä ennen häntä tontilla tuuraa Mika Ääritalo, joka siirtyy laidalle Riskin hypätessä kentälle. Viime kaudella väkevästi esiintynyt Aleksi Ristola pelaa vasemmalla laidalla ja Dennis Okaru oikealla. Piikkiin on heittää myös kokenut Mikko Hyyrynen, joka toimii tällä kaudella myös Kakkosessa pelaavan ÅIFK:n päävalmentajana sekä Juho Lehtonen, jonka lopullista läpimurtoa odotellaan edelleen.
Suurin haaste
TPS on muutamana edellisvuotena saanut hyvin pelaajia myytyä ulkomaille. Kesken viime kauden lähti Toni Kolehmainen ja sitä ennen turkulaisseurasta ovat siirtyneet muun muassa Jere Uronen, Riku Riski ja Kasper Hämäläinen. Seuraavana listalla ovat varmasti Petteri Pennanen, Jarkko Hurme ja Duarte Tammilehto, joista varsinkin Pennanen ja Hurme saattavat vaihtaa maisemaa jo kesän aikana. TPS:n haasteena onkin saada paikattua nämä mahdolliset aukot.
Mikäli TPS mielii tosissaan haastaa HJK:n mestaruustaistelussa, ei se voi pelkästään nostaa omia nuorukaisiaan edustukseen. Viime kaudella Kolehmaisen lähdettyä TPS hankki Dickson Agyemanin ja Konsta Rasimuksen ja se saattaakin naarata alkukaudesta tasonsa osoittaneen pelaajan joukkueeseensa.
Toinen haaste on maalinteko. Riski on synnynnäinen maalintekijä, mutta hänen takanaan on hieman tyhjää. Hyyrynen on kokenut ja tekee jälleen muutaman tärkeän maalin joukkueelle. Viime kaudella Lehtonen teki neljä maalia, mutta häneen kohdistuvat edelleen suuremmat odotukset. Ääritalon omin paikka ei sen sijaan ole piikissä.
Suurin vahvuus
TPS:n suurin vahvuus on ehdottomasti sen puolustuspelaaminen. Lehtovaara ja Moisander kuuluvat liigan parhaimpiin maalivahteihin, Hurme, Tanska ja Rähmönen ovat sen sijaan sarjan puolustajaeliittiä. Vielä kun Tammilehto tukee puolustuslinjan edessä, on TPS:lle maalin tekeminen erittäin vaikeaa.
Läpimurtopelaaja
TPS:sta on vaikea löytää pelaajaa joka ei olisi jo jollain tavalla tehnyt läpimurtoaan Veikkausliigaan. Aleksi Ristola, Dennis Okaru, Juho Lähde, Santeri Mäkinen ja Henrik Moisander pelasivat kaikki jo viime kaudella korkealla tasolla lyöden itsensä läpi liigatasolla. Viime kauden päätteeksi vuoden poikapelaajaksi valittu Aleksi Ojanperä saattaa olla seuraava Jere Uronen, joka nousee kesken kauden tuntemattomuudesta tähteyteen.
Tärkein pelaaja
Vuoden 2009 parhaaksi liigapelaajaksi valittu Wayne Browniin kohdistuvat jättimäiset odotukset. Nyt 24-vuotiaana hän on kypsempi ja kokeneempi peluri ja viime vuodet Englannin aladivarissa ovat kouluttaneet hänestä fyysisesti kovemman pelurin. Brown pystyy sekä rakentelemaan hyökkäyksiä että päättämään niitä tehokkaasti. Hänellä on hyvä potku joka tuo TPS:n erikoistilannepelaamiseen uuden ulottuvuuden, sillä turkulaisilla oli paljon ongelmia viime kaudella hyökkäyspään erikoistilanteiden kanssa. Englantilaistyyliin hän on myös taistelija viimeisen päälle ja siten oiva esimerkki koko joukkueelle.
Arvio
TPS on monissa arvioissa nostettu HJK:n kovimmaksi kilpakumppaniksi ja ihan syystä. Talvi on näyttänyt, että joukkueen peli on jo heti alkukaudesta uomissaan. Marko Rajamäellä on kaikki tarvittavat palikat haastaa HJK tosissaan mestaruudesta - lopullinen sijoitus on toinen.
Optimaalinen avauskokoonpano
------------------Ääritalo-------------------
Ristola----Brown----Pennanen----Okaru
----------------Tammilehto----------------
Hurme---Nyberg--Tanska---Rähmönen
----------------Lehtovaara------------------
3. KuPS
Kotikenttä: Savon Sanomat Areena
Kapasiteetti: 3700
Pelaajabudjetti: 550 000
Keski-ikä: 26,2
Keskipituus: 181,4
Keskipaino: 77,2
Kapteeni: Rami Hakanpää
Laatu korvaa määrän
KuPS:n viime kausi oli joukkueelle selkeä pettymys, sillä odotukset olivat huomattavasti korkeammalla. Tuloksena oli kuitenkin 10. sija ja joukkue varmisti sarjapaikkansa vasta loppukierroksilla. Täksi kaudeksi KuPS hakee paluuta jälleen kärkitaisteluun.
Viime kauden päätteeksi lähes koko alakerta meni uusiksi, kun Pietari Holopainen lopetti uransa, Markus Joenmäki ja Pyry Kärkkäinen siirtyivät Lahteen ja Atte Hoivala Vepsuun. Muita lähtijöitä olivat Ebrima Sohna, Sander Puri, Paul Obiefule, Chris James ja Johann Smith.
Tulopuolella laatu on korvannut määrän. Puolustaja Omar Colley on osoittanut talven aikana olevansa pelimies, Rami Hakanpää tuo arvokasta kokemusta, Jussi Kujala palaa kotimaisiin parrasvaloihin pienen tauon jälkeen ja Dawda Bah tuo taituruuttaan Kuopioon.
KuPS:n maalivahtiosasto säilyi entisellään, kun Mika Hilander ja Joonas Pöntinen ovat torjuntavastuussa. KuPS:lla on yksi liigan tasaisimmista maalivahtikaksikoista, joista kumman tahansa voi heittää kentälle. Pöntinen nappasi loppukaudesta ykkösvahdin paikan itselleen, mutta Hilander aloittanee siitä huolimatta tällä kaudella.
Puolustuslinja on mennyt lähes kokonaan uusiksi talven aikana ja Esa Pekonen on hieman joutunut muokkaamaan pakkaa. Antti Hynynen on jatkanut pakkina - paikka tuli tutuksi jo viime kauden loppupuolella, mutta tarvittaessa hän pystyy pelaamaan myös astetta ylempänä. Hynyselle vaihtoehtona toimii nuori Joni Nissinen. Hakanpää ottaa toisen topparin paikan ja viime kaudella hieman ailahtelevasti pelannut Etchu Tabe miehittää paikan hänen vieressään. Mikäli Tabe kuitenkin jatkaa hieman hasardimaisia otteitaan, Pekonen on kokeillut talven aikana myös hyökkääjä Ilja Venäläistä topparina. Paikka ei ole hänelle aivan vieras, sillä hän pelasi topparina jo ollessaan Jarossa. Lisäksi Kujala pystyy tarvittaessa pelaamaan puolustuksen keskustassa, mutta hänestä on enemmän hyötyä keskikentällä. Vasemmalla laidalla nähdään mielenkiintoinen peluri Omar Colley. Gambialainen on esiintynyt erittäin vahvasti talven aikana ja häneltä on lupa odottaa vahvoja esityksiä kesän aikana. Ikinuorella Tero Taipaleellakin on vielä sanansa sanottavana pelipaikkoja jaettaessa.
Keskikentän yksi mielenkiintoisimmista nimistä on viime kaudella isoja harppauksia ottanut Aleksi Paananen. Nuorukainen nousi isoon rooliin ja on tärkeä palanen Pekosen palapeliä myös tällä kaudella. Viime kaudella Ilveksessä pelannut Kujala hakee uutta nousua huipulle nyt KuPS:n riveistä ja pystyy pelaamaan useassa roolissa pelikentän keskisektorilla. Bah tuo taitoa ja juonikkuutta, mutta pitkä pelitauko saattaa vielä näkyä alkukauden otteissa. Miikka Ilo on luottomies vasemmassa laidassa ja Jerry Voutilaiselta sekä Ali Koljoselta odotellaan lopullista läpimurtoa Veikkausliigaan. Erityisesti 18-vuotiasta Voutilaista kannattaa pitää silmällä.
Hyökkäyksen ykkösmiehen paikasta taistelevat kohtalaisen viime kauden pelannut Ats Purje sekä kesken kauden joukkueeseen liittynyt Macpherlin Dudu. Molemmat ovat hyvin liikkuvia pelaajia, mutta Dudu on hieman suoraviivaisempi ja fyysisempi. Purje on sen sijaan hieman monipuolisempi, joten vastustajasta riippuen Pekosella on heittää erityyppinen kärkimies kehiin. Kumpaakin voi käyttää myös keskikentällä. Venäläinenkin on edelleen yllätyksellinen pelaaja, vaikka alla onkin vähän vaisumpi kausi.
Suurin haaste
Viime kaudella pelien mennessä huonosti, alkoi Kuopiosta kuulua viestiä, ettei kaikki ole pukukopin puolella hyvin. Kauden mentyä huonosti mielipiteet ja persoonat kohtasivat ja jopa seurajohto joutui tulemaan väliin. Täksi kaudeksi sotakirveet on ainakin näennäisesti kuopattu, mutta mitä tapahtuu taas jos pelit eivät kuljekaan odotetusti?
Suurin vahvuus
Kokemuksen arvoa ei voi koskaan aliarvioida ja KuPS:n riveissä on tällä hetkellä eniten liigakokemusta ja -maaleja. Kokemuksen tuoma hyöty näkyy varmasti etenkin otteluiden loppuhetkillä.
Läpimurtopelaaja
Jerry Voutilainen on lupaava keskikenttäpelaaja, joka pääsi jo viime kaudella osittain irti ja onnistui maalinteossakin kolmasti. Tällä kaudella lupaukselta odotetaan entistäkin vahvempaa panosta ja hän on erittäin mielenkiintoinen lisä kuopiolaisten keskikentällä. Ikäisekseen kypsä peluri on herättänyt jo ulkomaalaisseurojen kiinnostuksen, sillä hän käväisi talvella QPR:n testissä.
Tärkein pelaaja
Täksi kaudeksi joukkueeseen hankittu Jussi Kujala saattaa vielä kesän aikana nousta arvoon arvaamattomaan. Hän toimii keskikentällä tasapainottavana pelaajana hyökkäyksen ja puolustuksen välillä. Hän pelaa puolustuslinjan edessä ja pystyy hyvin avaamaan peliä ja lisäksi hän on fyysinen, taitava ja suhteellisen nopea. Kujalalle olisi vaikea löytää suoranaista korvaajaa joukkueesta.
Arvio
Viime kaudella KuPS:n menestysmahdollisuudet kaatuivat jo heti alkukaudesta, kun KuPS yritti muuttaa pelityyliään näyttävämmäksi. Kun sillä ei tullut tulosta, niin siirryttiin menestystä tuoneeseen ”telaketjujalkapalloon”, mutta sekin yskähteli, sillä hankitut pelaajatyypit eivät osuneet siihen taktiikkaan.
Tällä kaudella Pekonen ei ole lähtenyt keksimään pyörää uudestaan, mutta on hionut pelityyliä pelaajiensa mukaan. Alla on hyvä talvi ja loppuvaiheessa mukaan liittynyt Bah tuo hyvän pallollisen lisän joukkueeseen. KuPS:n ongelma on keskuspuolustus, sillä Hakanpää ja Tabe eivät ole se nopein parivaljakko ja siinä Kujalan rooli korostuu entisestään.
KuPS:n joukkue on hyvä sekoitus kokemusta ja nuoruutta sekä fyysisyyttä ja taitoa. Myös päävalmentaja Esa Pekonen on ottanut opiksi viime kauden virheistään. KuPS:lla on kaikki edellytykset palata taas menestyksen tielle. Mitalitaistelusta tulee erittäin tiukka, mutta ratkaisupeleissä kokemus nousee esille ja KuPS niistää niukasti pronssimitalin.
Optimaalinen avauskokoonpano
------------------------Purje---------------------
Ilo----------------Paananen-------Voutilainen
---------------Kujala-----------Bah----------------
Colley------Hakanpää----Tabe-------Hynynen
----------------------Hilander-------------------
4. FC Honka
Kotikenttä: Tapiolan Urheilupuisto
Kapasiteetti: 4450
Pelaajabudjetti: 350 000
Keski-ikä: 22,6
Keskipituus: 182,6
Keskipaino: 79,3
Kapteeni: Jussi Vasara
Unelma elää
Viime kaudella Honka sijoittui seitsemänneksi, mutta kauden pelasti Suomen Cupin voitto, joka toi espoolaisjoukkueelle paikan Eurooppa-liigan karsintoihin.
Honka menetti viime kauden pelaajaryhmästään Duarte Tammilehdon, Tapio Heikkilän Nicholas Otarun, Tomi Petrescun ja Juuso Simpasen. Tammilehdon ja Heikkilän lähdöt kirpaisivat varmasti paljon, mutta tilalle on saatu vähintään samantasoiset pelaajat.
Pitkään näytti siltä, että Honka lähtee kauteen todella kapealla ja nuorella pelaajaryhmällä. Huhtikuun alussa espoolaiset kuitenkin ilmoittivat tehneensä sopimukset Roni Porokaran, Abdoulaye Méïtén ja Ruben Palazuelosin kanssa. Koko kolmikko on täydellinen täsmähankinta, sillä Hongalla oli puutteita juuri topparin, keskikentän keskustan ja laitapelaajan tonteille. Méïté ja Palazuelos saattavat lähteä kesken kauden isompiin sarjoihin, mutta ainakin Méïtéstä Honka tulee saamaan korvauksen, jos siirto toteutuu.
Hongan ykkösmaalivahtina pelaa tälläkin kaudella Tuomas Peltonen, joka on luotettava ja varmaotteinen maalivahti. Peltosen kanssa peliajasta kilpailee U21-maajoukkueessa pelannut Walter Viitala, mutta hänen otteet ailahtelevat vielä liikaa. Kolmosvahti Daniel Kollar on todella potentiaalinen, mutta hän hakee tällä kaudella peliaikaa lainapestissä Ykkösen AC Kajaanista.
Puolustuslinjassa topparipari Méïté-Lum Rexhepi on liigan eliittiä. Honka on todennäköisesti tekemässä sopimuksen nuoren gambialaisen, Gideon Baah´n, kanssa. Baah on varteenotettava vaihtoehto toppariksi ja keskikentän pohjalle. Nuori Dani Hatakka kärkkyy peliaikaa kolmikon takana.
Laitapakkeina eniten vastuuta tulevat saamaan Henri Aalto ja Sampo Koskinen. Avauksenpaikasta tulee taistelemaan myös viime kaudella läpimurtonsa tehnyt Patrick Aaltonen, joka on kuitenkin vielä loukkaantuneena. Myös Ilari Äijälä voi pelata hyvin laitapakin tontilla, joten puolustuslinja on joukkueella hyvällä mallilla.
Keskikentän keskustassa suuressa roolissa tulevat olemaan Moshtagh Yaghoubi sekä espanjalaispelaaja Palazuelos. Kaksikon takana peliaikaa väijyy Marcus Heimonen, jolla on edellytyksiä läpimurtoon tämän kauden liigassa. Keskikentän keskustassa pystyy pelaamaan myös Jussi Vasara, joka kuitenkin viihtyy parhaiten 10-paikalla tai laitahyökkääjänä.
Hyökkäyspäässä ykköstykkinä on Tim Väyrynen, mutta hän missaa alkukauden loukkaantumisen takia. Väyrynen on ollut viime syksystä enemmän tai vähemmän sivussa koko ajan, joten parhaassa pelikunnossa hän ei ole vielä pitkään aikaan. Kun Väyrynen on sairastuvalla, ykköshyökkääjän paikasta taistelevat Kastriot Kastrati ja Younnes Rahimi. Heistä Kastrati on tehnyt hyvin maaleja talvella ja saa runsaasti vastuuta alkukaudesta. Rahimi on puolestaan kärsinyt pienistä vammoista, mutta hän tulee olemaan tällä kaudella yksi liigan läpimurtopelaajista.
10-paikalle Jussi Vasara on ykkösvalinta. Paikalla voivat pelata myös Väyrynen, Antti Mäkijärvi ja Rahimi. Laitahyökkääjinä Mäkijärvi ja Roni Porokara ovat aina avauskokoonpanossa terveinä ollessaan. Ilari Äijälä antaa hyvän vaihtoehdon vasempaan laitaan. Nuoret Jaakko Hietikko ja Kevin Mombilo saavat vastuuta lähinnä vaihtopelaajina.
Suurin haaste
Varsinkin keskikentällä ja hyökkäyspäässä materiaali on varsin kapea, eikä kestä juurikaan loukkaantumisia. Tim Väyrynen on joukkueen ykköstykki, mutta nuoren hyökkääjän pelikunto on täysi arvoitus. Nyt maalinteosta kantavat vastuun lähinnä laitapelaajat Mäkijärvi ja Porokara sekä 10-paikan Vasara, mutta kukaan heistä ei ole varsinainen maalitykki. Kauteen ykköshyökkääjänä lähtevä Kastrati on suuri kysymysmerkki.
Méïté ja Palazuelos ovat kovia pelaajia Veikkausliigassa. Ei voi kuitenkaan olla näkymättä, jos miehet vaihtavat maisemaa kesken kauden.
Suurin vahvuus
Hongalta ei kukaan odota mitään, joten se pääsee paineitta haastamaan muut kärkipään joukkueet. Päävalmentaja Mika Lehkosuo on ehdottomasti yksi liigan parhaimpia valmentajia ja joukkueen pelisysteemi on iskostunut hyvin pelaajille. Hongan avauskokoonpano on jopa liigan TOP3:ssa, joten mahdollisuudet ovat vaikka kuinka korkealle.
Läpimurtopelaaja
Younnes Rahimi pelasi jo hyvin viime syksynä, mutta nyt on lupa odotella lopullista läpimurtoa. Rahimi on todella aktiivinen, fyysinen ja yritteliäs pelaaja, joka luo pelityylillään maalipaikkoja itselleen ja joukkuekavereilleen. Jos mies pysyy kunnossa, maalimäärä on kaksinumeroinen.
Tärkein pelaaja
Moshtagh Yaghoubi pelasi loistavan viime kauden ja oli Hongan paras pelaaja. Talvella nuoren pelaajan otteissa on ollut pientä ylimielisyyttä, mutta tämä unohtunee kun tosipelit alkavat. Yaghoubi on todella aktiivinen ja rohkea pelaaja, joka kantaa suuren vastuun pelinavaamisessa.
Arvio
Jos Honka saa ajettua uudet vahvistukset nopeasti sisään joukkueen pelityyliin, on sitä erittäin vaikea voittaa tällä kaudella. Moni on povannut Hongalle vaikeuksia, mutta lopullinen sijoitus tulee olemaan neljäs.
Optimaalinen avauskokoonpano
----------------Väyrynen-------------------
Mäkijärvi------------------------Porokara
------------------Vasara---------------------
------------Yaghoubi--- Palazuelos------
Koskinen---Meite---Rexhepi---Aalto
-------------------Peltonen------------------
5. FC Inter
Kotikenttä: Veritas Stadion
Kapasiteetti: 8072
Pelaajabudjetti: 620 000
Keski-ikä: 23,6
Keskipituus: 183,5
Keskipaino: 77,8
Kapteeni: Henri Lehtonen
”Sirbin” ja ”Grubon” tehojen varassa
Job Dragtsman luotsaama Inter sijoittui viime kaudella Veikkausliigassa toiseksi. Interissä on kuitenkin ollut iso muutosten talvi, kun viimevuosien tärkeimpiin pelaajiin kuuluneet Mika Ojala, Joni Aho, Joni Kauko ja Daniel Antunez jättivät joukkueen. Korvaajiksi on hankittu Tamás Gruborovics ja paluun kotimaan kentille tekevä Tuomo Turunen.
Maalissaan Interillä on yksi liigan parhaista maalivahdeista, kun Magnus Bahne jatkaa joukkueen alakerrassa. Bahnen takana onkin sitten tilaa, sillä kakkosena toimii nuori Jere Koponen. Viime kaudella Koponen haki pelituntumaa KTP:n riveistä, mutta on suhteellisen kokematon ja edelleen kaukana Bahnen tasosta.
Alakerrassa Inter menetti Joni Ahon, mutta tulopuolella on periaatteessa kolme pelaajaa, kun Turusen lisäksi kaksi edelliskautta loukkaantumisista kärsinyt Kalle Parviainen on tehnyt paluun kentille. Lisäksi toppari Babacar Diallo missasi ison osan viime kaudesta loukkaantumisen takia. Ville Nikkari pitää paikkansa laidalla, mutta toiselle laidalle on vaihtoehtoina muun muassa Ari Nyman ja Henri Lehtonen sekä Turunen. Lehtonen ja Nyman ovat kuitenkin parhaimmillaan astetta ylempänä ja Nyman pykälän keskemmällä. Keskuspuolustukseen Inter ei kuitenkaan tule kaatumaan.
Keskikentällä on Ojalan ja Kaukon kokoiset aukot. Gruborovics on pelannut kaksi edelliskauttaan erittäin korkealla tasolla ja on kuulunut koko liigan parhaisiin pelaajiin. Gruborovics saa kymppipaikan itselleen, jossa pääsee itse tekemään ratkaisuja ja samalla tarjoilemaan Sirbiladzelle. Viime kaudella ajoittain väläyttäneeltä Pim Bouwmanilta sen sijaan odotetaan vieläkin enemmän, sillä hollantilaispelaajassa on aineksia parempaan, mistä saatiin silloin tällöin viitteitä viime kaudella. Bouwman saanee keskikentän pohjalle rinnalleen ikitaistelija Severi Paajasen, joka hoitaa ns. likaisen työn. Nyman on vaihtoehto myös keskikentän pohjalle, sillä hän osaa sekä puolustaa että avata hyvin peliä. Lisäksi Kalle Kauppi hamuaa lisää peliaikaa. Erityisesti Kauppiin kohdistettiin jo viime kaudella odotuksia, mutta hän ei niitä pystynyt täyttämään. Tällä kaudella läpimurtoa haittaa talven polvivamma josta kuntoutuminen venyy alkukesään.
Hyökkäysosasto on hieman yllättäen Interin laihin osa-alue kenttäpelissä. Gruborovicsin odotetaan auttavan tehoissa, mutta muuten katseet kohdistuvat liigan parhaan hyökkääjän Irakli Sirbiladzen vankoille hartioille. Georgialaishyökkääjän lisäksi Interillä ei ole heittää tilalle lähellekään samantasoista piikkimiestä. Laidoille on sen sijaan tarjolla Lehtonen, nuori Solomon Duah sekä Guy Gnabouyou, joka ei tuntunut viime kaudella saavan peleistä aivan kaikkia tehoja irti.
Suurin haaste
Mika Ojala teki kahtena viime kautena tehot 28+35 ollen mukana yli puolissa Interin tekemissä maaleissa. Sen aukon täyttäminen on ylivoimaisesti Interin suurin haaste. Talven aikana siihen ei vielä keksitty ratkaisua, sillä Liigacupissa syntyi kuudessa ottelussa vain viisi maalia eikä Inter voittanut otteluakaan. Dragtsman onkin täytynyt muokata pelitapaa hieman, sillä Gruborovics ei ole yksi yhteen Ojalan kanssa. Se ottaa oman aikansa ja voi olla, ettei Inter ole ainakaan vielä alkukaudesta vahvimmillaan.
Suurin vahvuus
Stefan Håkansin kukkaro avautuu tarvittaessa, mikäli peli ei kulje tai pelaajat käyvät vähiin. Interin kesken kauden hankinnat eivät ole kuitenkaan menneet aivan nappiin, joten sillä puolella ei ole varaa epäonnistumisiin. Sirbiladze on Veikkausliigan paras hyökkääjä, joten ruokinnan toimiessa jälki tulee olemaan kovaa.
Läpimurtopelaaja
Kaksi ja puoli vuotta sivussa pelikentiltä ollut Kalle Parviainen tekee tällä kaudella toisen tulemisen huipulle. Talven otteissa on ollut viitteitä siitä, mitä hän oli ennen loukkaantumiskierrettään, vaikkakin ymmärrettävästi hieman karstaa on edelleen koneessa ja nivelet ruosteessa. Kesäauringon lämmitessä, lämpiää myös Parviainen ja nousee viimeistään kauden toisella puoliskolla Interin tärkeimpien pelaajien joukkoon.
Tärkein pelaaja
Interin hyökkäys elää ja hengittää georgialaishyökkääjä Irakli Sirbiladzen mukana. Isokokoinen, taitava ja tasapainoinen hyökkääjä oli viime kaudella ylivoimaisesti liigan paras kärki. Mikäli Sirbiladze loukkaantuu, ei hänelle löydy paikkaajaa, sillä suorat korvaajavaihtoehdot ovat lähinnä nuorukaisia ja Gnabouyousta ei ole täyttämään hänen saappaitaan.
Arvio
Interillä on ollut takanaan vaikea talvi, sillä tulokset ovat olleet heikkoja eikä esityksissäkään ole ollut juurikaan kehumista. Inter saa jalkeille avauskokoonpanon, joka on eittämättä sarjan parhaimmistoa, mutta penkiltä ei voimaa eikä leveyttä löydy. Lisäksi joukkue on mukana europeleissä, joka tuo kesään oman haasteensa. Inter jää ilman mitalia tänä vuonna ja valahtaa sijalle viisi.
Optimaalinen avauskokoonpano
-------------------Sirbiladze-------------------
Lehtonen----Gruborovics----Gnabouyou
------------Paajanen-------Bouwman--------
Turunen-----Diallo----Parviainen----Nikkari
----------------------Bahne-----------------------
6. FC Lahti
Kotikenttä: Lahden Stadion (Kisapuisto)
Kapasiteetti: 7465 (4000)
Pelaajabudjetti: 450 000
Keski-ikä: 23,5
Keskipituus: 179,2
Keskipaino: 76,9
Kapteeni: Mikko Hauhia
Augella valinnanvaraa
Moni povasi FC Lahden viime vuonna putoamistaisteluun, mutta Tommi Kautosen miehistö ylsi lopulta viidenneksi. Suoritus oli loistava. Nyt lahtelaisjoukkue lähtee parantamaan viime kauden sijoitustaan, johon uudet hankinnat antavat realistiset mahdollisuudet.
Joni Kauko, Joni Aho, Markus Joenmäki, Pyry Kärkkäinen ja Vini Dantas ovat kaikki takuuvarmasti hyviä pelaajia Veikkausliigaan. Viisikosta kaikki kantavat myös suureen vastuun kentällä tulevalla kaudella. Myös Tommi Karin voi laske uusien pelaajien joukkoon, sillä sähäkkä laitapelaaja ehti pelata viime kaudella vain muutaman pelin ennen loukkaantumistaan.
Viime kauden pelaajaryhmästä pahimmat menetykset olivat Drilon Shalan ja Ariel Ngueukamin siirrot Turkkiin. Molemmat olivat todella tärkeässä roolissa lahtelaisten hyökkäyspelissä.
FC Lahden maalivahtiosasto on iso kysymysmerkki. Ykkösvahtina toimii Juha Tuomi, joka on parhaimmillaan hyvää liigatasoa. Miehen otteet ovat kuitenkin ajoittain epävarmoja. Tuomen takana peliajasta taistelevat nuoret Joonas Meronen ja Miikka Mujunen.
FC Lahden puolustuslinjaan on useita variaatioita. Topparin paikalla pystyvät pelaamaan Jukka Sinisalo, Markus Joenmäki, Pyry Kärkkäinen, Mikko Hauhia, Joni Aho, Joel Mero ja Aapi Helvelahti. Seitsikosta lähes jokainen pystyy pelaamaan myös laitapakkina, jonne tarjolla on myös Konsta Hietanen ja Jussi Länsitalo.
Keskikentän keskustassa Joni Kauko on ykköspelaaja. Myös Matti Klinga nousee lähes poikkeuksetta avauskokoonpanoon, mutta hänen pelipaikkansa voi myös olla 10-paikalla. Puolustavamman vaihtoehdon keskikentälle tuo Kärkkäinen. Klingan lisäksi 10-paikalle pystyvät pelaamaan Mika Mäkitalo ja Tommi Kari.
Keskushyökkääjänä pelaava Vini Dantas kantaa suuren vastuun maalinteossa. Hänen ”varamiehiään” ovat Rafael ja Jonne Kemppinen, jotka pystyvät pelaamaan myös laitahyökkääjinä. Kahdesta laitahyökkääjän paikasta taistelevat Karin, Rafaelin, Kemppisen lisäksi myös Olli Tynkkynen, Hietanen ja Länsitalo.
Suurin haaste
Tommi Kautonen on koko talven ajan vaihdellut kokoonpanoa todella paljon, eikä ns. ykkösnyrkkiä ole vielä löytynyt. Tämä saattaa näkyä ainakin alkukauden peleissä ailahteluina pelin sisällä. FC Lahden materiaali on kova, mutta maalivahtitilanne on kysymysmerkki. Pystyykö Juha Tuomi vihdoin nousemaan hyväksi liigamaalivahdiksi?
Haaste on myös se, että Joni Kauko saattaa jättää Lahden jo kesken kauden. Myös Joel Mero saattaa olla lähtökuopissa jo kesällä.
Suurin vahvuus
FC Lahden materiaali on niin laaja, että se kestää jopa muutaman loukkaantumisen. Vaihtoehtoja on jokaisella pelipaikalle useita. FC Lahti pelaa kesällä kuusi peliä Kisapuistossa – se on varmaa, että näistä peleistä lahtelaisten pistepussi tulee kasvamaan kovaa tahtia.
Läpimurtopelaaja
19-vuotias hyökkääjä Olli Tynkkynen on pelannut pirteästi talven peleissä. Viime kaudella syntyi yksi maali, mutta nyt määrä saattaa kasvaa paljon, jos ja kun Tynkkynen tulee saamaan vastuuta.
Tärkein pelaaja
Joni Kauko on parina edellisvuonna ollut liigan parhaimmistoa keskikentän keskustassa Interin riveissä. Tulevalla kaudella Kauko kantaa todella ison vastuun lahtelaisjoukkueessa niin puolustus- kun hyökkäyssuuntaan.
Arvio
Jos FC Lahti saa pelinsä rullaamaan jo alkukaudesta, voi se yltää mitaleille. Kaukon mahdollinen siirto, maalivahtitilanne ja takuuvarman maalitykin puuttuminen ovat kuitenkin kysymysmerkkejä, jotka saattavat nousta isoon asemaan. FC Lahti taistelee kärjen tuntumassa ja lopullinen sijoitus on kuudes.
Optimaalinen avauskokoonpano
-----------------Dantas--------------------
Kari-----------Mäkitalo--------Hietanen
-----------Klinga----------Kauko----------
Hauhia---Joenmäki---Sinisalo---Aho
-------------------Tuomi-------------------
7. IFK Mariehamn
Kotikenttä: Wiklöf Holding Arena
Kapasiteetti: 1635
Pelaajabudjetti: 514 000
Keski-ikä: 24,8
Keskipituus: 181,9
Keskipaino: 76,1
Kapteeni: Jani Lyyski
Lyyskien tahdissa
IFK Mariehamn sijoitti viime kaudella Veikkausliigassa hienosti neljänneksi. Saarelaisilla on vielä hyvät mahdollisuudet päästä pelaamaan Eurooppa-liigan karsintoihin Fair Play-kilpailun kautta. Pekka Lyyskin luotsaamassa joukkueessa on käynyt taas talven aikana iso myllerrys. Myös loukkaantumisia on ollut ja tämä näkyi karulla tavalla Liigacupin peleissä, joissa IFK jäi kokonaan ilman voittoja. Tosin kovin vakavasti ei Maarianhaminassa ole ikinä LC-pelejä otettu.
IFK Mariehamnin viime kauden joukkueesta lähti pois toistakymmentä pelaajaa. Pahimmat menetykset olivat Aleksei Kangaskolkan, Mason Traffordin, Kristian Kojolan siirrot ja Mika Niskalan lopettaminen. Nelikolla oli viime kaudella todella tärkeä rooli IFK:n pelaamisessa.
Kovimmat hankinnat täksi kaudeksi ovat Niko Kukka (MYPA), Diego Assua, (Ruotsi), Robin Eriksson (Ruotsi), Kris Bright (Haka) sekä Pekka Lagerblom (Saksa). Hankinnaksi voidaan laskea myös Petteri Forsell, joka pelaa tämän kauden IFK-paidassa lainapestillä Turkista.
IFK Mariehamnin selkeä ykkösmaalivahti on 30-vuotias ruotsalainen Simon Nurme, joka oli viime kaudella yksi sarjan parhaimpia maalivahteja. Nurme on varmaotteinen maalivahti, joka pelaa tasaisesti pelistä toiseen. Jos Nurme jostain pelistä puuttuu, maalille astuu nuori turkulainen Otso Virtanen, joka on kuitenkin vielä raakile liigapeleissä.
Puolustuksen johtaja on toppari Jani Lyyski, jonka talvi on kuitenkin ollut todella rikkonainen. Lyyski on kuitenkin pitänyt itsensä hyvässä kunnossa ja pelituntuman löydyttyä, on hän taas yksi Veikkausliigan parhaimpia pelaajia. Lyyskin rinnalle on kaavailtu 21-vuotiasta kanadalaistopparia Roger Thompsonia, joka pelasi viime kauden Kakkosta VIFK:ssa. Kaksikko on selkeä valinta toppariksi, sillä muut vaihtoehdot ovat vähissä. Tuuraajana voi toimia vielä kokematon Erik Lundberg. Laitapakkeina tulevat lähtökohtaisesti pelaamaan Niko Kukka sekä Jarkko Värttö. Molemmat ovat liigatasolla kelpo pakkeja ja katseet ovat varmasti ulkomailla. Yleismies Tommy Wirtanen voi paikata molempia.
Keskikentän keskustassa suurta rooli on kaavailtu Pekka Lagerblomille, mutta miehen pelikunto on täysi arvoitus. Voi hyvin olla, että pelimäärä tulee jämään pieneksi loukkaantumisten takia. Lagerblomin lisäksi keskustan paikoista kamppailevat Patrick Byskata, Tommy Wirtanen, Petteri Jokihaara sekä Ruotsin alasarjoista tullut taiturimainen Diego Assis. Vasemman laidan paikan ottaa itselleen Petteri Forsell ja oikean laidan paikasta kisaavat Mathias Wiklöf, Robin Östlind sekä Wirtanen. Ylimpänä keskikentällä pelannee joko Assis tai jamaikalainen Alonzo Adlam.
Hyökkäyspäässä, yksinäisenä kärkenä, suurinta vastuuta saa Bright, joka iski viime kaudella Hakalle kolme maalia loppukauden aikana. Mielenkiintoinen nimi on myös ruotsalainen Robin Eriksson, joka iski viime kaudella Ruotsin neljänneksi korkeimmalla tasolla lähes 1,5 maalia per peli. Eriksson on entinen suurlupaus, jonka ura hupputasolla tyssäsi auto-onnettomuudessa tulleeseen niskavammaan.
Suurin haaste
IFK Mariehamnin talvi on ollut tuloksellisesti jopa surkea. Harjoittelua on häirinnyt lukuisat poissaolot ja loukkaantumiset. Päävalmentaja Pekka Lyyskin urakkaa ei ainakaan helpota se, että viime kauden joukkueesta lähti pois peräti 13 pelaajaa. Alkukaudesta IFK voi olla suurissa vaikeuksissa em. syiden takia.
Suurin vahvuus
Pekka Lyyski on erinomainen valmentaja, joka saa aina joukkueesta kaikki tehot irti. Yksittäisistä pelaajista Jani Lyyski, Simon Nurme ja Petteri Forsell ovat kaikki pelipaikoillaan liigan eliittiä, joten kolmikon varaan voi laskea paljon. Forsell on tällä hetkellä todella kovassa iskussa ja laukaus lähtee hänen jalastaan entistä useammin – tehoja on odotettavissa paljon. IFK:n vahvuus on myös sen oma kotikenttä – harva joukkue pystyy sieltä pisteitä hakemaan.
Läpimurtopelaaja
Viime kaudella Kakkosessa VIFK:n riveissä erinomaisia otteita topparina esittänyt Roger Thompson astuu nyt suuriin saappaisiin Kristian Kojolan paikkaajaksi. Thompson on vielä tuntematon nimi suomalaiselle futisyleisölle, mutta tuskin enää tämän kauden jälkeen. 191-senttinen toppari on nopea ja pallovarma pelaaja, joka voittaa hyvällä fysiikallaan lähes kaikki kaksinkamppailutilanteet.
Tärkein pelaaja
Jani Lyyski on joukkueen johtaja, jota kaikki kunnioittavat ja kuuntelevat. Kapteeni laittaa itsensä likoon kentällä jokaisessa pelissä ja vaatii sitä myös muilta. Lyyski on tärkeässä roolissa puolustuspelaamisessa sekä myös hyökkäyspään erikoistilanteissa. Ilman Lyyskiä IFK Mariehamn on pulassa.
Arvio
IFK Mariehamn on tänäkin vuonna vahva kotijoukkue. Se pelaa fyysistä ja suoraviivaista peliä, mutta muutamat taitavat yksilöt tuovat hyvän lisän joukkueeseen. Varsinkin alkukaudesta otteet ailahtelevat vielä paljon, mutta pikku hiljaa IFK kapuaa ylemmäksi sarjataulukossa ja lopullinen sijoitus on seitsemäs.
Optimaalinen avauskokoonpano
--------------------Bright--------------------
Forsell----------Adlam--------Wirtanen
----------Lagerblom------Assis------------
Kukka---Lyyski----Thompson---Värttö
---------------------Nurme------------------
8. MYPA
Kotikenttä: Kymenlaakson Sähkö Stadion
Kapasiteetti: 4167
Pelaajabudjetti: 380 000
Keski-ikä: 22,7
Keskipituus: 183,4
Keskipaino: 77,3
Kapteeni: Tuomas Aho
Peksi on parempaa kuin seksi
MYPA povattiin joka paikassa ennen viime kautta suurimmaksi putoajasuosikiksi. Toni Korkeakunnas luotsasi joukkueen kuitenkin lopulta kuudenneksi. Ennen viime kautta joukkueessa tapahtui isoja muutoksia pelaajaryhmässä, mutta nyt tilanne on huomattavasti parempi. Viime kauden runkopelaajat jatkavat ja päälle on tullut muutama mielenkiintoinen vahvistus.
MYPAn suurin menetys viime kaudesta oli ykkösvahti Antti Kuismalan lähtö. Myös Riley O´Neill, Niko Kukka ja Ville Saxman olivat runkopelaajia, mutta heille löytyy nykyryhmästä kelpo paikkaajat. Talvella MYPA eteni varsin rauhallisesti siirtomarkkinoilla – kovimmat tulijat ovat hyökkääjä Ville Salmikivi Viikingeistä ja Plaisir Bahamboula Ranskasta. Bahamboula on todella taitava pelaaja, joka pystyy suojaamaan palloa erinomaisesti ja voittamaan 1vs.1-tilanteita. Myös HJK:sta lainalle tullut Emerik Grönroos on mielenkiintoinen nimi.
Antti Kuismala oli viime kaudella Veikkausliigan parhaimpia maalivahteja, ellei jopa paras. Mies ei kuitenkaan päässyt enää sopimukseen MYPAn kanssa ja ura jatkuu Kakkosen MP:ssa. Nyt ykkösvahdin paikkaa on pedattu Ville Iiskolalle, jolla on siis isot saappaat täytettävänään. Iiskola on hyvä maalivahti, mutta ajoittaiset epävarmat otteet eivät ole ikinä hyvä asia maalivahdille. Iiskola on kärsinyt koko talven sitkeistä selkävammoista, joten Viikingeistä tulleella Pyhärannalla on oiva näyttömahdollisuus alkukaudesta. Hän saattaa hyvinkin nousta ykkösvahdiksi.
MYPAn keskuspuolustuksessa Tuomas Aho ja Nosh A Lody saavat runsaasti vastuuta ja pelaavat aina terveinä ollessaan. Jos MYPA pelaa kolmella topparilla, Joni Vuorinen ja Antti Koskinen ovat perusvarmoja puolustajia topparin paikalle. Laitapakkeina lähtökohtaisesti pelaavat Tommi Vesala ja Hassan Sesay. Koskinen, Patrick O´Shaughnessy ja Yannick Salmon voivat tuurata heitä tarvittaessa.
Keskikentän keskustassa kova- ja varmaotteiset Xhevdet Gela ja David Ramadingaye ovat isossa roolissa keskustassa. Salmon, Eetu Kaipio ja Emerik Grönroos toimivat varamiehinä. Laitapelaajina tullaan pääasiassa näkemään Bahamboula, Jontahar Okafor, Sasha Anttilainen ja Sesay. 10-paikan ykkösmiehenä on lähtökohtaisesti Olajide Williamas ja piikissä Pekka Sihvola. Heille kirittäjänä toimii Ville Salmikivi sekä Anttilainen.
Suurin haaste
Toni Korkeakunnas on tehnyt hyvää työtä MYPAn peräsimessä kahtena edelliskautena ja kehittänyt monesta pelaajasta liigatasolle kovan tekijän. Nyt MYPAn pelityyli ja pelaajat ovat kuitenkin kaikkien tiedossa, eikä MYPA pääse enää yllättämään ketään. Maalivahtitilanne on selkeästi heikompi kuin viime vuonna ja tämä tulee varmasti näkymään myös pistepotissa.
Suurin vahvuus
MYPAn joukkue on todella tiivis ja yhtenäinen, jossa kaikki pelaavat joukkueen eteen ja tietävät oman roolinsa tarkasti. Korkeakunnas on luonut ryhmään todella hyvän hengen, jolla pääsee tasaisessa sarjassa jo pitkälle.
Läpimurtopelaaja
Tommi Vesala on ollut MYPAssa pari viime kauden ajan vakiopelaaja, mutta ei ole vielä noussut suuren yleisön tietoisuuteen. Vesalan fyysiset ominaisuudet ovat huipputasolla ja pallollinen pelaaminen on kehittynyt myös paljon. Jos kaikki menee hyvin, nousee Vesala liigan parhaimpien pakkien joukkoon tällä kaudella.
Tärkein pelaaja
Pekka Sihvola iski viime kaudella itsensä Veikkausliigan huippuhyökkääjien joukkoon. Suomen ”Inzaghi” on välillä pimennossa pitkiä aikoja, mutta kun pallo tulee boksiin, on Sihvola aina vaarallinen. Ja Sihvola on maalintekijä isolla M:llä – ilman häntä MYPA on pulassa.
Arvio
Jos Plaisir osoittautuu kykyjensä mukaiseksi pelaajaksi, jos Sihvola jatkaa maalitehtailuaan ja jos Iiskola pystyy nostamaan itsensä uudelle tasolle, on MYPA vaikeasti voitettavissa. Viime kauden menestystä ei kuitenkaan enää nähdä ja MYPA tulee taistelemaan häntäpäässä – lopullinen sijoitus kahdeksas.
Optimaalinen avauskokoonpano
--------------------------Sihvola----------------------
------------------Williams-----------------------------
Bahamboula---Gela---Ramadingaye—Okafor
Sesay--------Aho----------A Lody----------Vesala
-----------------------Iiskola---------------------------
9. JJK
Kotikenttä: Harjun Stadion
Kapasiteetti: 5517
Pelaajabudjetti: 600 000
Keski-ikä: 23,6
Keskipituus: 181,0
Keskipaino: 76,3
Kapteeni: Janne Korhonen
Markkasen ja Wusun leveät hartiat
JJK lähti viime kauteen kovin odotuksin, mutta lopputulos oli pettymys. Kari Martosen suojatit olivat vasta yhdeksänsiä. Eurokentillä joukkue nappasi pari maukasta voittoa, mutta muuten kausi sujui odotettua heikommin.
Täksi kaudeksi joukkue on pysynyt hyvin kasassa. Tosin ison loven pelaamiseen jättää Tamás Gruborovicsin siirtyminen Interiin. Gruborovics on kahtena edellisvuonna ollut selkeästi joukkueen paras pelaaja ja tehokkain maalintekijä. Korvaajaa ei ”Grubolle” ole löytynyt talven aikana. Myös Niko Markkulan, Janne Turpeenniemen ja Juha Pasojan jättämät aukot puolustuslinjaan ovat varsin isoja, vaikkakin JJK päästi viime vuonna käsittämättömän määrän maaleja.
Siirtomarkkinoilla JJK on viettänyt hiljaiseloa. Ainoat tulijat ovat Santeri Ahola (Honka) ja paluun kentille tekevä kokenut Anssi Viren. Tämä hiljaiselo saattaa myös omalta osaltaan selittää Joni Vesalaisen lähdön seurasta – Vesalainen halusi kehittää organisaatiota ja joukkuetta, mutta nyt siihen ei ole pelimerkit riittäneet.
JJK:n kokenut maalivahti Janne Korhonen on yksi liigan parhaimpia. Vaikka maaliverkko heilui viime kaudella kovaa tahtia miehen takana, oli syy enemmänkin heikossa puolustuspelaamisessa. Kakkosvahti Ville Viljala on lupaava, mutta ei vielä valmis liigapeleihin.
Puolustuslinjasta lähti siis useampi pelaaja pois viime kauden jälkeen. Otteet saattavat kuitenkin parantua, sillä ex-toppari Juha Pasoja on nyt mukana valmennustiimissä vastuullaan puolustuspelaaminen. Kahden topparin paikalle on kolme tasaista vaihtoehtoa: Samu Nieminen, Mikk Reintam sekä Jordi van Gelderen. Kolmikosta van Gelderen pystyy pelaamaan myös laitapakkina. Reintam on varsin verkkainen pelaaja ja tehnyt paljon virheitä viime vuosien aikana. Nyt virolaispelaajan on astuttava eteenpäin kehityksessään. Janne Saksela, Benno Hanslian ja Tuomas Latikka kilpailevat laitapakkien paikoista. HJK:sta Jyväskylän siirtynyt Saksela pelasi erinomaisesti viime kaudella, mutta loukkaantuminen pilasi talvikauden. Terveenä ollessaan hän on kuitenkin ykkösvalinta oikeaksi pakiksi. Vasenjalkainen, 19-vuotias Hanslian on todella lupaava pelaaja, jolta voi odottaa läpimurtoa tällä kaudella Veikkausliigassa.
Keskikentällä puolustavassa roolissa tulevat eniten pelaamaan Eero Korte ja J-P Tuomanen. Santeri Ahola ja hyökkäävämmässä roolissa paremmin viihtyvä Patrick Poutiainen tarjoavat vaihtoehdot.
Puotiaisen kanssa hyökkäävän keskikenttäpelaajan paikasta taistelee Jani Virtanen, joka on parhaimmillaan liigan eliittiä. 24-vuotias pelaaja on ajoittain kuitenkin todella laiska ja flegmaattinen, joka näkyy varsinkin puolustussuuntaan.
Laitahyökkääjinä Mikko Manninen ja Mikko Innanen ovat tärkeissä rooleissa. Molemmat ovat hyviä pallon kanssa ja pystyvät voittamaan hyvällä prosentilla 1vs1-tilanteita. Laidalla pystyvät pelaamaan myös Antto Hilska sekä Saksela.
Hyökkääjäksi Martosella on kaksi hyvää vaihtoehtoa: Isokokoiset Eero Markkanen ja Babatunde Wusu, jotka ovat molemmat vahvoja ja suoraviivaisia pelaajia. Heistä Markkanen on parempi maalintekijä, mutta Wusu taas hieman aktiivisempi pelaaja. Martonen saattaa peluuttaa kaksikkoa myös joissain peleissä samaan aikaan kentällä, jolloin 10-paikalle ei pelaajaa jää.
Suurin haaste
Viime vuonna JJK päästi 65 maalia. Nyt puolustuslinjasta on lähtenyt pelaajia pois, eikä tilalle ole tullut juurikaan ketään. Pasojalla ja Martosella on iso urakka edessään, jotta JJK:n puolustuspelaaminen toimisi tällä kaudella. Talven Liigacupissa siitä oli jo hyviä merkkejä ilmassa. Topparit ovat kuitenkin hitaita ja laitapakit kokemattomia, joten yhtälö on vaikea.
Suurin vahvuus
Mikot, Innanen ja Manninen, ovat todella vaarallisia pelaajia, jotka pääsevät ruokkimaan laidoiltaan Wusua ja Markkasta. JJK:n hyökkäyspeli on parhaimmillaan todella monipuolista, jonka kanssa jokainen vastustaja tulee olemaan vaikeuksissa. Keskikentän Tuomanen ja Korte ovat todella hyviä tasapainottavia pelaajia, jotka sopivat hyvin kyseisen nelikon taakse.
Läpimurtopelaaja
Eero Markkanen paukutti viime kaudella jo seitsemän maalia pelaamissaan 14 pelissä. Talvella 21-vuotias jättiläinen on ollut hurjassa iskussa ja se lupaa paljon tulevalle liigakaudelle. Markkanen voi taistella jopa liigan maalikuninkuudesta, jos JJK:n hyökkäyspeli toimii hyvin.
Tärkein pelaaja
Lähes 200 peliä Veikkausliigassa pelannut Jukka-Pekka Tuomanen on yksi liigan aliarvostetuimmista pelaajista. Hän pelaa perusvarmaa peliä keskikentän pohjalla – avaa joukkueensa peliä varmoilla syötöillä, rikkoo vastustajan pelaamista, tekee tärkeitä yksinkertaisia suorituksia ja voittaa kaksinkamppailuja hyvällä prosentilla. JJK:n keskikentän muut pelaajat ovat todella hyökkäysvoittoisia, joten Tuomasen rooli pelin tasapainottajana on todella merkittävä.
Arvio
JJK:n materiaali on kapea ja poissaoloja tulee varmasti kauden aikana. Kotikentällään JJK pystyy laittamaan ahtaalle kenet tahansa, mutta vieraspeleissä otteet tulevat ailahtelemaan paljon. Jos Markkanen ja Wusu pystyvät molemmat kaksinumeroiseen maalimäärään, on JJK turvallisesti keskikastissa. Lopullinen on sijoitus yhdeksäs.
Optimaalinen avauskokoonpano
------------------------Markkanen-----------------------
Innanen--------------------------------------Manninen
-----------------------Poutiainen--------------------------
------------Tuomanen------------Korte------------------
van Gelderen----Nieminen---Reintam-----Saksela
------------------------Korhonen---------------------------
10. RoPS
Kotikenttä: Rovaniemen Keskuskenttä
Kapasiteetti: 2897
Pelaajabudjetti: 350 000
Keski-ikä: 23,6
Keskipituus: 180,8
Keskipaino: 76,2
Kapteeni: Antti Okkonen
Hissi pysähtyy vihdoin ylimpään kerrokseen
RoPS voitti viime kaudella ylivoimaiseen tapaan Ykkösen ja palasi vuoden tauon jälkeen Veikkausliigaan. Kari Virtasen luotsaaman joukkueen pelaajaryhmä on pysynyt hyvin kasassa viime kaudesta ja täksi kaudeksi mukaan on tullut muutama erinomainen täsmävahvistus.
Viime kauden joukkueesta pahimmat menetykset olivat maalivahti Mikko Vilmusen ja keskikenttäpelaaja Jose Manuel Riveran lähdöt muualle. Vilmusen lähtö tuli yllättäen kesken pre-seasonin, mutta tilalle RoPS sai hankittu nopealla tahdilla Norjassa viime kauden pelanneen Tomi Maanojan.
Maanojan lisäksi kelpo vahvistuksia joukkueeseen ovat maalivahti Oskari Forsman (FC Jazz), Nicholas Otaru (Honka), Antti Okkonen (HJK), Ville Saxman (MYPA) sekä Ataullah Guerra (Trinidad&Tobaco)
Uutena vahvistuksena voidaan pitää myös Victor Turciosin paluuta kentille. Mies loukkasi polvensa pahasti viime kaudella, mutta hän toipunut ristisidevammasta poikkeuksellisen nopeasti, seitsemässä kuukaudessa. Turcios on pelikunnossa jo sarja-avauksessa, vaikka häntä odoteltiin alkujaan mukaan vasta kesällä.
RoPS:n maalivahtiosasto on potentiaalinen, mutta samalla myös hyvin arvoituksellinen. Ykkösvahdiksi kaavaillulle Maanojalle viimeiset neljä vuotta ovat olleet todella vaikeita. Viime kaudella pelejä kertyi vain yksi Norjan toiseksi korkeimmalla tasolla. Oskari Forsman on puolestaan ollut jo pitkään laatuveskari Ykkösessä ja Kakkosessa, mutta riittääkö taidot liigassa? Pahimmillaan maalivahtitilanne voi olla RoPS:lla todella hankala, mutta parhaimmillaan lähes liigan eliittiä.
RoPS:n topparipari Alison-Obilor on liigan parhaimmistoa. Kaksikko oli viime kaudella RoPS:n tuki ja turva. Obilor pelasi loppukauden tosin lainalla Interissä. Välillä kaksikon otteissa on ollut pientä ylimielisyyttä, mutta jos he keskittyvät koko ajan peruspelaaminen, on RoPS:n puolustuslinja hyvällä mallilla. Toppareina voivat tuurata kokenut monitoimimies Tuomo Könönen sekä nuoremmat Albin Granlund ja Jarkko Lahdenmaki.
Laitapakkeina suurta vastuuta tulevat saamaan Antti Peura, Könönen sekä Mika-Matti Maisonvaara. Granlund ja Joonas Pennanen ovat varteenotettavat vaihtoehdot laidoille.
Keskikentällä Antti Okkonen kantaa suurimman vastuun ja johtaa koko joukkueen peliä. Myös Ville Saxman ja Turcios tulevat saamaan ison roolin. Myös nuori Olli Pöyliö voi saada mukavasti vastuuta. Laitapelaajat Otaru ja Emenike ovat aina terveenä ollessaan avauskokoonpanossa. 10-paikalla voivat pelata Mika Lahtinen, Guerra sekä Saxman.
Yksinäisenä kärkenä eniten vastuuta saa Aleksandr Kokko, joka on löytänyt taas pari vuotta kateissa olleen itseluottamuksensa. Kokon ollessa sivussa, vastuuta piikissä saa Lahtinen.
Suurin haaste
RoPS saa jalkeille hyvän avauskokoonpanon, mutta koko pelaajamateriaali on varsin kevyt. Puolustuspäässä topparit Obilor ja Alison ovat lähes korvaamattomia RoPS:lle. Myös maalinteko saattaa olla iso riippakivi joukkueelle – Kokko on kovassa iskussa, mutta myös muilta tarvittaisiin tehoja.
Suurin vahvuus
Kari Virtanen, ”Piikkiön Oraakkeli”, on mystinen valmentaja, joka saa pelaajaryhmästään aina kaiken irti. Viime vuonna Ykkösessä RoPS käytti varsin tiivistä ryhmää, josta hitsautui ylivoimainen joukkue. Nyt Virtanen yrittää samaa liigakentillä ja jos se onnistuu, RoPS tulee olemaan todella vahva, taisteleva ja kurinalainen joukkue. Myös kotikenttä on yksi RoPS vahvuuksista, eikä pelkästään vain pitkän matkan takia.
Läpimurtopelaaja
Hongasta siirtyneellä Nicholas Otarulla on kaikki ainekset nousta liigan parhaimpien pelaajien joukkoon. Otaru on fyysisesti jopa ylivertainen ja myös riittävän taitava – tehot ovat kuitenkin olleet vähissä viime vuosien aikana. Nyt laitapelaajalle voi tehdä hyvää uudet maisemat ja uusi, yksinkertaisempi, pelisysteemi.
Tärkein pelaaja
Antti Okkonen oli juuri se pelaaja, jonka RoPS tarvitsi riveihinsä. Ulkomaalaispelaajat ovat erinomaisia, mutta heillä ei ole kentällä samanlaisia johtajanominaisuuksia kuin Okkosella. Kokenut Okkonen piiskaa omia pelaajia koko ajan ja tekee joukkueen pelaamisesta helpompaa yksinkertaisilla suorituksilla.
Arvio
RoPS pystyy parhaimmillaan voittamaan kenet tahansa kotikentällään. Vieraspelit ja kapea materiaali aiheuttavat kuitenkin ongelmia, joiden takia joukkueen otteet tulevat ailahtelemaan paljon. RoPS säilyttää sarjapaikkansa ja sijoitus on kymmenes.
Optimaalinen avauskokoonpano
------------------Kokko-----------------
Emenike------Guerra----------Otaru
-------Turcios---------Okkonen--------
Könönen---Obilor---Alison---Peura
---------------Maanoja-----------------
11. VPS
Kotikenttä: Hietalahden Stadion
Kapasiteetti: 3600
Pelaajabudjetti: 520 000
Keski-ikä: 25,2
Keskipituus: 181,0
Keskipaino: 75,4
Kapteeni: Sebastian Strandvall
Hyökkääjä edelleen haussa
VPS taisteli viime kaudella aivan kärkisijoista vielä kauden viimeiselle neljännekselle saakka, mutta sen jälkeen loppui koneesta bensa ja lopulta vaasalaiset jäivät kahdeksanneksi. Täksi kaudeksi tavoitteet ovat kuuden joukkoon, mutta sinne pääseminen on kovan työn takana.
VPS menetti viime kauden päätteeksi parhaan maalintekijänsä Steven Morrisseyn, joka teki viime kaudella 15 maalia. Se oli yli lähes puolet VPS:n kokonaismaalimäärästä. Hänen jättämäänsä aukkoa VPS on yrittänyt korjata koko talven ajan, mutta ratkaisu on venynyt pitkälle ja lopulta Hakassa vahvan loppukauden pelannut Jordan Seabrook pestattiin VPS:aan. Muita tulokkaita ovat KuPS:sta siirtynyt puolustaja Atte Hoivala, MYPA:ssa pelannut pakki Antti Uimaniemi, maalivahti Henri Sillanpää, SJK:sta tullut laituri Patrik Lomski, toppari Karsten Smith ja keskikentän Anthony Dafaa Clement. Morrisseyn ohella pahimmat menetykset olivat O’Brien Woodbine, Denis Abdulahi ja Riku Heini.
VPS:n tärkein hankinta oli Sillanpään hankkiminen maalille, sillä kokenut maajoukkuevahti tuo johtajuutta ja ääntä alakertaan. Maalivahtipeliin VPS ei tulevalla kaudella kaadu, sillä Janne Henriksson toimii kakkosena tällä kaudella.
Puolustukseen päävalmentaja Olli Huttunen odottaa Karsten Smithistä johtohahmoa ja hän muodostaa Ville Koskimaan kanssa kovan keskuspuolustuksen. Viime kaudella, etenkin loppuvuodesta, heikosti pelannut Woodbinen korvaajaksi hankittiin Hoivala, jolta on lupa odottaa paljon. Toiselle laidalle tuli viime kaudeksi MYPA:sta Antti Uimaniemi. VPS-legenda Jyrki Saranpää toimii puolustuksen yleispaikkaajana, sillä hänet voi istuttaa paikalle kuin paikalle.
Keskikentältä VPS odottaa tasonnostoa useammaltakin pelaajalta. Cheyne Fowler ja Sebastian Strandvall eivät aivan lunastaneet viime kauden odotuksia ja Tony Björk joutui pitkään katsomaan pelejä sivusta loukkaantumisen takia. Fowler raastaa puolustavassa roolissa ja pystyy tarvittaessa paikkaamaan puolustuksen keskustassa. Uusi tuttavuus Clement tuo yllätyksellisyyttä VPS:n hyökkäyspelaamiseen. Strandvallilta odotetaan paljon tällä kaudella, sillä hänessä on paljon potentiaalia ja yksi sarjan parhaista keskittäjistä ja erikoistilannepelaajista. Tony Björk on erittäin taitava ja tärkeä lenkki keskikentällä ja voi tarvittaessa pelata myös kymppipaikkaa. Ville Luokkala ja Lomski kärkkyvät myös peliaikaa, kuten myös Jesper Engström, jos ja kun hän taistelee itsensä taas pelikuntoon.
Hyökkäys on ollut vaasalaisten kompastuskivi jo usean kauden ajan ja viime kaudella fanit saivat nauttia Steven Morrisseyn esityksistä. VPS on etsinyt hänelle paikkaajaa koko talven ajan eikä mitat täyttävää peluria ole vielä löytynyt. Seabrook on pelannut piikissä ja omistaa juoksuvoimaa, mutta hän ei saman luokan maalintekijä kuin Morrissey. Parikka voi tarpeen vaatiessa pelata myös piikissä, mutta se ei ole tällä hetkellä hänelle ykkösvaihtoehto, sillä Parikkaa on peluutettu kymppipaikalla ja hän on istunut rooliin hyvin.
Suurin haaste
VPS:n suurimmat ongelmat ovat hyökkäyspelaamisessa. Seabrook ei ole kymmenen maalin mies, mutta Parikka saattaa siihen yltää. Huttunen on toivonut onnistumisia leveämmältä rintamalta ja tässä katseet kohdistuvat erityisesti Strandvalliin. Hän on parhaimpina kausinaan onnistunut viimeistelemään seitsemän maalia, eikä sen saavuttaminen ole missään nimessä mahdotonta. Vepsu kuitenkin kaipaa sellaista selkeää ykköshyökkääjää - sellaista ei ainakaan kauden aattona vielä näy.
Suurin vahvuus
Huttusen valmentaessa Hakaa, koskilaiset olivat usein liigan paras vierasjoukkue. Tilasto ei ole juuri muuttunut Huttusen siirtyessä VPS:n peräsimeen. Vieraskentillä Huttusen joukkueet pelaavat tiukassa paketissa ja kotijoukkueen pelatessa hieman avoimemmin, jää tilaa vastahyökkäyksille. Nopeutta VPS:lta löytyy, joten kotijoukkueet joutuvat olemaan tarkkana vikkelien vaasalaisten kanssa.
Kotipeleissä odotetaan enemmän aktiivisuutta ja se vaatii taas enemmän paukkuja hyökkäyspelaamiselta. Hakassa Huttusella oli Valeri Popovitsin kaltaisia taitoniekkoja, mutta kun VPS:sta ei samanlaisia löydy, ei tuloskaan ole samaa luokkaa.
VPS keränneekin vähintään yhtä monta pistettä vieraista kuin kotonaan.
Läpimurtopelaaja
Atte Hoivala on jo muutamana edelliskautena esittänyt hyviä otteita KuPS:n riveissä ja liigapelejä on jo mittarissa 65, vaikka ikää ei ole kuin 21 vuotta. VPS:ssa Hoivala tulee saamaan runsaasti peliaikaa ja mahdollisuuden lunastaa häneen kohdistuvat odotukset. Hän on nopea, aktiivinen ja nouseva laitapuolustaja ja sopii hyvin VPS:n muottiin.
Tärkein pelaaja
Strandvall on VPS:lle iso pelaaja sekä kentällä että sen ulkopuolella ja siitä osoituksena kapteeninnauha. Viime kausi meni vaivojen kanssa taistellessa eikä hän saanut koneestaan parastaan irti. Tällä kaudella odotukset ovat korkeammalla. Strandvall vastaa käytännössä kaikista VPS:n erikoistilanteista ja on siten tärkeä lenkki joukkueen hyökkäyspelaamisessa.
Arvio
VPS:lle on tulossa vaikea kausi. Se on hankala voitettava, mutta samanaikaisesti sen on itse vaikea voittaa. Huttusen pelikirjaan ei ole vuosien varrella juuri lisätty uusia taktiikkasivuja, joten VPS:n tapa pelata on hyvin kaikilla tiedossa. Huttusella ei ole myöskään käytössä tällä hetkellä sellaista materiaalia, että sillä taktiikalla saisi voittavaa tulosta aikaiseksi. Rinki on myös niin kapea, että se ei kestä yhdenkään avainpelaajan loukkaantumista. Upeaa, että talouspuolella tulosta tulee, mutta pelikentällä sitä ei nähdä ja VPS ajautuu sarjassa häntäpäähän.
Optimaalinen avauskokoonpano
-------------------Seabrook-----------------
-------------------Parikka-------------------
Björk------------Clement-------Strandvall
-------------------Fowler--------------------
Uimaniemi---Smith---Koskimaa---Hoivala
-------------------Sillanpää------------------
12. FF Jaro
Kotikenttä: Pietarsaaren Keskuskenttä
Kapasiteetti: 3000
Pelaajabudjetti: 422 000
Keski-ikä: 22,9
Keskipituus: 181,7
Keskipaino: 77,1
Kapteeni: Jonas Emet
Vauhtia Ykkösestä
Jaro säilytti sarjapaikkansa viime kaudella vasta viimeisellä kierroksella noustessaan TPS:aa vastaan tappioasemasta voittoon. Alexei Eremenkon pelaajisto on kokenut pienoisia muutoksia viime kaudesta, mutta mitään dramaattista ei ole tapahtunut suuntaan tai toiseen.
Viime kauden pelaajistosta joukkueen ovat jättäneet luottopelaajiin lukeutuneet Sherif Ashraf, Heikki Aho, Jussi Aalto, Papa Niang, Maxim Vasiljev ja Ilja Vaganov. Merkittävimpinä uusina pelaajina joukkueeseen ovat liittyneet aiemminkin Suomen kentiltä tutut Hugo Miranda, Igor Jovanovic ja Hendrik Helme, paluumuuttaja Mathias Kullström sekä hyökkääjä Shahdon Winchester.
Jaron maalivahtitilanne muuttui viime kauden päätteeksi hieman, kun Artur Kotenko vaihtoi maisemaa ja jo viime kaudella väläytellyt Jesse Öst saa nyt näyttöpaikkansa. Kakkosenaan hänellä toimii Emil Öhberg, joka on alun perin Jaron kasvatti, mutta torjui viime kaudella ÅIFK:ssa. Öst on vielä varsin kokematon maalivahti, mutta potentiaalia kaverissa on.
Puolustukseen Jaro sai uutta verta, kun VIFK:ssa pelannut Mathias Kullström teki paluun Pietarsaareen ja hän onkin esittänyt vahvoja otteita talven aikana ja ottaa paikan toisena topparina. Toisaalta hän pystyy pelaamaan myös keskikentän pohjalla. Viime kaudella hurjasti kehittynyt Johan Brunell aloittanee hänen rinnallaan, mutta Hugo Mirandan toipuessa pelikuntoon, ottanee kokenut paraguaylainen paikan ”jeppisläisten” keskustasta. Yksi vaihtoehto keskelle saattaa olla TPS:ssa pari kautta sitten pelannut Igor Jovanovic, joka pystyy tarvittaessa pelaamaan myös laidassa. Laidoille ovat tarjolla myös viime kauden luottomiehet Jari Sara ja Mike Banner. Nuorisomaajoukkueissa edustanut ja Cesenassa käväissyt Kevin Peth jäi viime kaudella vähälle peliajalle ja hänen pitää parantaa murtautuakseen avaukseen.
Keskikentällä kapteeni Jonas Emet on isossa roolissa ja häntä säestää pelinrakentelussa tuore hankinta Helmke. Saksalainen pelasi toissa kaudella IFK Mariehamnissa, mutta Espoossa ja Jyväskylässä hänet muistetaan varmasti parhaiten hänen tehdessä päätöskierroksella viime hetken maalin, joka nosti JJK:n Hongan ohi pronssille. Parin viime kauden ajan luottopelaajiin kuulunut Markus Kronholm on ykkösvaihtoehto puolustavaksi pelaajaksi. Thomas Kula hakee niin ikään keskikentällä peliaikaa.
Udinesen vieraana kauden alla käynyt Simon Skrabbin viime kausi ei ollut aivan yhtä hohdokas kuin vähän puskista tullut debyyttikausi, mutta kyse on vasta 18-vuotiaasta pelaajasta ja potentiaalia löytyy. Skrabb saa isosti vastuuta taas tällä kaudella ja ottaa taas askeleita eteenpäin pelissään. Viime kesänä Jaroon siirtynyt Frank Jonke kirjoitti Jaro-fanien iloksi jatkosopimuksen ja hän on äärimmäisen tärkeä mies joukkueen hyökkäyksessä. Isokokoinen hyökkääjä aiheuttaa harmia puolustuksille jo pelkällä fyysisyydellään, mutta on hyvä sekä jalalla että päällä. Hyökkäyksessä nähdään myös trinidadtobagolainen Winchester, joka tuo liikkuvuutta ja sähäkkyyttä. Hän on kuitenkin alkukauden sivussa alavatsavamman vuoksi ja se tarjoaa nuorille Iidle Elmille ja Antti Palohuhdalle näyttöpaikan. Mattias Wargh hamuaa myös peliaikaa toivuttuaan loukkaantumisestaan pelikuntoon.
Suurin haaste
Jaro on pelannut Eremenkon aikana tyylikästä jalkapalloa, jossa palloa liikutellaan kivasti maata pitkin ja peli näyttää kivalta. Ongelmana on ollut tehottomuus. Viime vuonna Eremenko hieman muutti pelitapaa pistäen enemmän liinoja kiinni puolustuksessa ja keskittyen raapimaan tärkeitä pisteitä sarjapaikan säilyttämiseksi. Täksi kaudeksi on odotettavissa tietynlainen sekoitus noista kahdesta tyylistä ja uuden pelitavan toteuttamisessa saattaa mennä hetki, eikä Jarolla ole varaa jäädä bussin kyydistä. Sen on oltava valmiina heti alkukaudesta lähtien napatakseen tärkeitä pisteitä.
Suurin vahvuus
Jaron joukkue on rakennettu pitkälti omien kasvattien varaan ja se tulee olemaan vahva voimavara joukkueelle ensi kaudella. Se minkä he taidossa häviävät, he voittavat taistelussa ja erityisesti Pietarsaaressa se tulee olemaan vaikea voitettava. Luulisi pietarsaarelaisyleisön heräävän, sillä tällä kaudella joukkue tulee tarvitsemaan kaiken mahdollisen kannustuksen.
Läpimurtopelaaja
Jesse Östillä on iso vastuu joukkueensa maalilla. Varmaa on, että torjuntatöitä riittää ja hänellä on elämänsä paikka näyttää. Mikäli pää kestää, Öst saattaa olla yksi kauden positiivisimmista yllättäjistä ja isossa roolissa Jaron taistellessa sarjapaikastaan.
Tärkein pelaaja
Jonas Emet on oma kasvatti ja kantaa tänä vuonna kapteeninnauhaa käsivarressaan. Hän on keskikentän kapellimestari ja samalla joukkueen pelin sielu. Hän pystyy syöttämään ja laukomaan vahvasti. Hänen merkityksensä on iso sekä kentällä että sen ulkopuolella. Kanadalaiskärki Frank Jonke on joukkueen ainoa kunnollinen maalintekijä, mutta hän tarvitsee Emetiltä hyvää tarjoilua 16-alueen sisään.
Arvio
Viime kaudella Jaro vielä säilyi täpärästi, mutta tänä vuonna sitkeää taistelua ei palkita ja Jaro putoaa Ykköseen.
Optimaalinen avauskokoonpano
----------------------Jonke-----------------------
----------------------Emet------------------------
Skrabb---------------------------- Winchester
-----------Kronholm------Helmke--------------
Jovanovic---Miranda---Kullström---Banner
----------------------Öst--------------------
Näin käy Veikkausliigassa 2013
1. HJK
2. TPS
3. KuPS
4. FC Honka
5. FC Inter
6. FC Lahti
7. IFK Mariehamn
8. MYPA
9. JJK
10. RoPS
11. VPS
12. Jaro
Kymppipaikka.fi / Toimitus
Kuvat: Veikkausliiga
