Tämä eteen tuleva tilanne kertoo paljon myös poikkeusaikaa edeltävän toiminnan sitouttamisen onnistumisesta ja siitä, millaisen merkityksen seura- ja joukkuetoiminta on pelaajien arkeen synnyttänyt. Ehkä seuroissa on paikallaan pohtia sitäkin, mitä ja keitä varten se on olemassa, kirjoittaa Harri Kumpulainen.

Yksilöjohtoisen päävalmentajamallin korvaajaksi on vaihtoehtoja. Loogisin niistä on - opetusalalla käytössä olevan yhteisopettajuuden tapaan - jaettu johtajuus, yhteisvalmentajuus, kirjoittaa Harri Kumpulainen.

On hyvä pohtia, onko urheilukoulujen liikuntaohjelma takuuvarmasti niin laadukas, että sen piirissä keskittäminen on perustellumpaa kuin seuratoiminnan valinnassa, kirjoittaa Harri Kumpulainen.

Vastaavasti voin kysyä itseltäni, olisiko minulla lapsena ollut riittävä kyky ymmärtää käsitteitä, joita nyt yritän lapsille opettaa, kirjoittaa Harri Kumpulainen.

Ihmissuhdetaidon lisäksi valmentajan tärkeäksi työkaluksi on laskettava kyky ja taito johtaa ihmisiä, kirjoittaa Harri Kumpulainen.

Yksilölähtöisestä tulokulmasta tarkasteltuna joukkueen menestys on seurausta jokaisen yksittäisen pelaajan kehittämisestä ilman joukkueen tuomaa sosiaalista, kollektiivista tai muutakaan yhteistoiminnallista ulottuvuutta, kirjoittaa Harri Kumpulainen.